Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Erkki Tomppo (email), Kari T. Korhonen, Helena Henttonen, Antti Ihalainen, Tiina Tonteri, Juha Heikkinen

Kymen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys 1966–98

Tomppo E., Korhonen K. T., Henttonen H., Ihalainen A., Tonteri T., Heikkinen J. (1999). Kymen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys 1966–98. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3B artikkeli id 6727. https://doi.org/10.14214/ma.6727

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Kymen metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset 1966–1998 sekä analysoidaan muutosten syitä. Lisäksi artikkelissa kuvataan yleispiirteet otantamenetelmästä. Inventoinnin otantamenetelmää, maastomittauksia ja tuloslaskentaa kehitettiin yhdeksättä inventointia varten. Menetelmä on kuvattu Etelä-Pohjanmaan tulosjulkaisun yhteydessä (Metsätieteen aikakauskirja 2B/1998). Kymen metsäkeskuksen alue muuttui vuonna 1996, minkä vuoksi tähän julkaisuun laskettiin uudelleen nykyisen alueen tulokset viidennestä inventoinnista lähtien. Alue on poikkeuksellinen koko maassa, koska sinne on keskittynyt suuri osa maan puunjalostuskapasiteetista. Metsäteollisuus käytti Kymen metsäkeskuksen alueella vuonna 1997 kotimaista raakapuuta 11,48 milj. m3 ja tuontipuuta 4,66 milj. m3 sekä sahahaketta ym. yli 4 milj. m3. Koko maan metsäteollisuuden puunkäyttö oli 64,20 milj. m3. Laajan teollisuuskapasiteetin vuoksi alueen metsät ovat olleet tehokkaassa käytössä. Metsiä hakattiin 1950- ja 1960-luvuilla yli kestävän suunnitteen. Metsien uudistaminen ja soiden ojitus alkoivat lisätä kasvua ja poistuman jäätyä entiselle tasolle tai jopa laskettua myös varanto alkoi lisääntyä. Se on noussut 1960-luvun puolen välin 78 milj. m3:sta 113 milj. m3:iin (45 %). Puuston vuotuinen kasvu on samaan aikaan noussut 3,44 milj. m3:sta 4,88 milj. m3:iin (42 %). Hakkuut ovat 1990-luvulla vilkastuneet, mutta poistumaa suurempi kasvu on lisännyt varantoa edelleen. Metsien uudistamisen seurauksena kasvatushakkuiden tarpeessa olevia metsiä on runsaasti. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on 1,2 % ja kaikkia metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeitä habitaatteja, avainbiotooppeja, 6,8 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta.

Asiasanat
Valtakunnan metsien inventointi; metsävarat; metsien kasvu; metsien tila; metsien monimuotoisuus

Tekijät
  • Tomppo, ORCID ID:Sähköposti erkki.tomppo@metla.fi (email)
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Henttonen, ORCID ID:
  • Ihalainen, ORCID ID:
  • Tonteri, ORCID ID:
  • Heikkinen, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6727 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2005) Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat 1970–2003.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2B artikkeli id 5945
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2004) Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsäva.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3B artikkeli id 6808
Tomppo E., Joensuu J. (2003) Hirvieläinten aiheuttamat metsätuhot Etelä-Suome.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6114
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2003) Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 1969–20.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2B artikkeli id 5787
Hökkä H., Kaunisto S. et al. (2002) Suomen suometsät 1951–1994 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (2001) Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävara.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3B artikkeli id 5861
Tomppo E., Henttonen H. et al. (2001) Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 196.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2B artikkeli id 6612
Tomppo E., Henttonen H. et al. (2001) Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1B artikkeli id 6434
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (2000) Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4B artikkeli id 6454
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (2000) Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävara.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 3B artikkeli id 6795
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (2000) Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2B artikkeli id 6148
Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (2000) Skogstillgångarna inom Kustens skogscentral och .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 1B artikkeli id 6310
Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1999) Ålands skogar och deras utveckling 1963–1997 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4B artikkeli id 6216
Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1999) Kymen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3B artikkeli id 6727
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1999) Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2B artikkeli id 6661
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1999) Keski-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2B artikkeli id 6660
Korhonen K. T., Tomppo E. (1999) Onko metsänhoidon taso romahtanut? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6451
Tomppo E., Katila M. et al. (1998) Kunnittaiset metsävaratiedot 1990–94 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4B artikkeli id 6453
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1998) Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävara.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2B artikkeli id 6134
Mäkipää R., Tomppo E. (1998) Suomen metsät ovat hiilinielu – vaikka Kioton il.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6975