Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jorma Issakainen (email), Mikko Moilanen

Lannoituksen vaikutus puolukka- ja mustikkasatoihin ja marjojen ravinnepitoisuuksiin kangasmailla

Issakainen J., Moilanen M. Lannoituksen vaikutus puolukka- ja mustikkasatoihin ja marjojen ravinnepitoisuuksiin kangasmailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli 6569. https://doi.org/10.14214/ma.6569

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin puolukan ja mustikan marjatuotannon vuotuista vaihtelua varttuneissa puolukka- ja mustikkatyypin kangasmetsiköissä. Lisäksi tutkittiin pääravinnelannoituksen (typpi, fosfori, kalium) vaikutusta marjasatoihin ja marjojen alkuainepitoisuuksiin.

Luontainen marjominen vaihteli huomattavasti vuodesta toiseen. Parhaimman ja huonoimman vuoden satoero samassa metsikössä oli puolukalla lähes 10-kertainen ja mustikalla vielä suurempi. Jaksolla 1978–88 vuotuinen puolukkasato vaihteli välillä 100–170 kg/ha ja mustikkasato välillä 70–165 kg/ha.

Lannoituskäsittelyjen seurauksena marjantuotanto useimmiten heikentyi. Eniten marjominen kärsi PK-(fosfori-kalium)lannoituksesta, jonka vaikutuksesta esim. mustikkasadot jäivät 2–3 kertaa pienemmiksi kuin lannoittamattomilla vertailualoilla. Typpilannoituksen vaikutus jäi osin epäselväksi. Joissain tapauksissa ureatyppi näytti lyhytaikaisesti lisänneen puolukan määrää ja vaikuttaneen suotuisasti myös mustikkaan.

Typpeä sisältäneet käsittelyt kohottivat ja PK-käsittely alensi marjojen typpipitoisuutta. PK-käsittely kohotti marjojen fosfori-, kalium-, magnesium- ja booripitoisuutta. Puolukalla muutokset olivat selvempiä ja vaikutus näytti kestävän pitempään kuin mustikalla. Typpikäsittelyt alensivat molempien marjalajien – etenkin puolukan – mangaani- ja kupariarvoja.

Tulokset osoittavat, että vastoin yleistä ennakkokäsitystä ja eräitä aiempia tutkimustuloksia metsänlannoituksella ei voida merkittävästi lisätä marjasatoja keskiviljavilla kangasmailla. Syynä lienee ravinnelisäyksestä johtuneen kilpailutilanteen muuttuminen kenttäkerroksen heinä- ja ruohokasvillisuuden eduksi.

Avainsanat
lannoitus; puolukka; mustikka; marjasadot

Tekijät
  • Issakainen, Sähköposti jorma.issakainen@metla.fi (sähköposti)
  • Moilanen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 3691

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6569 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kaunisto S., Moilanen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6570
Issakainen J., Moilanen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6569
Moilanen M., Ferm A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5950
Moilanen M., Hytönen J. et al. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6936
Hökkä H., Repola J. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6039
Moilanen M., Saarinen M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6648
Nieminen M., Moilanen M. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6425