Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Eero Mattila (email)

Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaiduntunnukset metsäositteissa puuston ikäluokittain 1980-luvun alussa

Mattila E. Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaiduntunnukset metsäositteissa puuston ikäluokittain 1980-luvun alussa. Metsätieteen aikakauskirja 1997/2: 201-223. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6517. https://doi.org/10.14214/ma.6517

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan laidun- ja metsikkötunnusten välistä yhteyttä aineistossa, joka mitattiin 1980-luvun alussa poronhoitoalueen etelä- ja keskiosista. Alueen talvilaitumien pinta-ala on 4,8 milj. ha ja näytteen koko on 6 245 koealaa. Tutkimusalue jaetaan etelä-pohjoissuunnassa kolmeksi osa-alueeksi gradientin saamiseksi esiin. Tarkastelua varten muodostetaan ensin metsäositteita kasvupaikan ja vallitsevan puulajin perusteella. Puustoiset ositteet jaetaan edelleen ikäluokkiin puuston iän perusteella. Laiduntunnusten ja puuston iän välinen yhteys esitetään graafisesti. Tarkastelu koskee lupon, metsälauhan ja poronjäkälien esiintymisrunsautta.

Tuoreiden maiden kuusikot ovat parhaita luppometsiä. Myös metsälauhaa on tuoreilla mailla eniten. Luppo lisääntyy ja metsälauha vähenee metsikön ikääntyessä. Luppo häviää pääosin tai kokonaan metsikköä uudistettaessa, mutta metsälauhan määrä moninkertaistuu pian toimenpiteen jälkeen. Poronjäkäliä on eniten mäntyvaltaisissa metsissä kuivahkoilla ja kuivilla mailla. Jäkälä runsastuu selvästi metsikön ikääntyessä vain parhailla jäkälämailla tutkimusalueen pohjoisimmassa osassa. Metsänuudistaminen vähentää jäkälää. Poronjäkälien määrän alenemisella uudistushakkuissa on käytännön merkitystä vain parhailla jäkälämailla.

Kasvupaikkajakauma, puuston rakenne, metsien käsittely, laidunpaine ja laidunnuskäytäntö yhdessä synnyttävät alueellisia eroja talvilaitumissa. Laiduntilanne on paras tutkimusalueen pohjoisimmassa osassa, missä esiintyy selvästi eniten sekä luppoa että jäkälää. Jäkälän määrä on yhteydessä puuston ikään vain pohjoisen osa-alueen parhailla jäkälämailla. Sen sijaan lupon ja metsälauhan yhteys puuston ikään on kiistaton koko tutkimusalueella. Metsien ikärakenteen muutokset vaikuttavat porojen talviravintotilanteeseen sekä määrällisesti että laadullisesti. Puuntuotannon suuren merkityksen takia ikärakenteen manipulointi porojen talviravintotilanteen parantamiseksi ei ole taloudellisesti perusteltavissa.

Avainsanat
Valtakunnan metsien inventointi; porojen talvilaitumet; naavat ja lupot; metsälauha; jäkälät; metsien ikärakenne; laidunarviointi

Tekijä
  • Mattila, Sähköposti eero.mattila@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 5528

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6517 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Virtanen R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6770 (poista) | Muokkaa kommenttia
Thessler S., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6432 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6672 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6583 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarinen N., Kangas A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6761 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5838 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Karppinen H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6404 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kolström T., Päivinen R. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6057 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruuhijärvi R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5767 (poista) | Muokkaa kommenttia
Moilanen M., Saarinen M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6648 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindblad J., (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 23012 (poista) | Muokkaa kommenttia
Piri T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6545 (poista) | Muokkaa kommenttia
Majasalmi T., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10543 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ahonen O.-P., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 3 artikkeli 6667 (poista) | Muokkaa kommenttia
Yrjänä T., Luhta P.-L. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6644 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojala J., Mäkelä M. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6033 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pouta E., Rekola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5864 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyppänen H., Pasanen K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6729 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Kärkkäinen L. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6620 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6236 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., Korhonen K. T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 2 artikkeli 6246 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mattila E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6517 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset