Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jari Miina (email), Timo Saksa

Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin

Miina J., Saksa T. (2013). Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6030. https://doi.org/10.14214/ma.6030

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, täysperkaus + mäntyjen harvennus) vaikutuksia männyn taimikon kehitykseen ja malleilla laskettuun työajanmenekkiin. Kokeet perustettiin kuivahkon kankaan kylvötaimikkoon ja kuivan kankaan luontaiseen taimikkoon. Perkauskäsittelyt toteutettiin 10-vuotiaissa taimikoissa (mäntyjen keskipituus 1–2 m) ja viivästettynä kolme vuotta myöhemmin. Kokeet mitattiin uudelleen kuusi kasvukautta myöhemmin taimikoiden lähestyessä harvennusvaihetta.

Perkaamattomuus ei vähentänyt kasvatettavien mäntyjen runkolukua, mutta lehtipuuston piiskauksen vaurioittamien mäntyjen osuus (8–18 %) oli korkeampi. Luontaisessa taimikossa myös hirvituhojen osuus oli korkeampi perkaamattomilla ruuduilla kuin peratuilla ruuduilla. Täysperkauksen yhteydessä tehty mäntyjen harvennus 2000 runkoon/ha heikensi mäntyjen laatukehitystä pelkkään täysperkaukseen verrattuna: läpimitankasvu ja paksuimman oksan paksuus lisääntyivät ja alaoksien kuoleminen hidastui. Myös reikäperkaus hidasti mäntyjen alaoksien kuolemista ja kylvötaimikossa lisäsi paksuimman oksan paksuutta täysperkaukseen verrattuna.

Kylvötaimikossa kolmen vuoden viive lisäsi ajanmenekkiä poistettavien puiden läpimitan kasvun vuoksi 30–100 %. Luontaisessa taimikossa viiveen vaikutus ei ollut merkitsevä. Taimikon harvennuksen ajanmenekki oli perkaamattomilla ja täysperkausaloilla 2–5-kertainen reikäperattuihin ja täysperkauksen yhteydessä harvennettuihin aloihin verrattuna. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekkiin perkauskäsittelyllä ei ollut suurta vaikutusta; kylvötaimikossa kokonaisajanmenekki oli pienin, kun männyt harvennettiin varhaisessa vaiheessa täysperkauksen yhteydessä. Mäntyjä ei kuitenkaan tulisi harventaa vielä perkauksen yhteydessä 2000 runkoon/ha, jos tavoitteena on hyvälaatuisen sahatavaran tuottaminen.

Avainsanat
harvennus; metsänhoidon suunnittelu; Pinus sylvestris; taimikonhoito; perkaus; hirvituhot

Tekijät
  • Miina, Sähköposti jari.miina@metla.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 3.5.2013

Katselukerrat 7101

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6030 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Lappi J., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5967 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tanttu V., Ahtikoski A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5668 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hokajärvi R., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6946 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karppinen H., Tiainen L. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6782 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6853 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., Kangas A. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6584 (poista) | Muokkaa kommenttia
Smolander H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5699 (poista) | Muokkaa kommenttia
Varhimo A., Penttilä T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6200 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pohjola J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6068 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kurttila M., Jokimäki J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6866 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10303 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jalkanen R., Hicks S. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6396 (poista) | Muokkaa kommenttia
Maltamo M., Eerikäinen K. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6173 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laurila J., Tasanen T. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6939 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Kankaanhuhta V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6261 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Kurttila M. (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10746 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10159 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6672 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matila A., Kubin E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 5997 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5861 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset