Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jari Miina (email), Timo Saksa

Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin

Miina J., Saksa T. (2013). Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6030. https://doi.org/10.14214/ma.6030

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, täysperkaus + mäntyjen harvennus) vaikutuksia männyn taimikon kehitykseen ja malleilla laskettuun työajanmenekkiin. Kokeet perustettiin kuivahkon kankaan kylvötaimikkoon ja kuivan kankaan luontaiseen taimikkoon. Perkauskäsittelyt toteutettiin 10-vuotiaissa taimikoissa (mäntyjen keskipituus 1–2 m) ja viivästettynä kolme vuotta myöhemmin. Kokeet mitattiin uudelleen kuusi kasvukautta myöhemmin taimikoiden lähestyessä harvennusvaihetta.

Perkaamattomuus ei vähentänyt kasvatettavien mäntyjen runkolukua, mutta lehtipuuston piiskauksen vaurioittamien mäntyjen osuus (8–18 %) oli korkeampi. Luontaisessa taimikossa myös hirvituhojen osuus oli korkeampi perkaamattomilla ruuduilla kuin peratuilla ruuduilla. Täysperkauksen yhteydessä tehty mäntyjen harvennus 2000 runkoon/ha heikensi mäntyjen laatukehitystä pelkkään täysperkaukseen verrattuna: läpimitankasvu ja paksuimman oksan paksuus lisääntyivät ja alaoksien kuoleminen hidastui. Myös reikäperkaus hidasti mäntyjen alaoksien kuolemista ja kylvötaimikossa lisäsi paksuimman oksan paksuutta täysperkaukseen verrattuna.

Kylvötaimikossa kolmen vuoden viive lisäsi ajanmenekkiä poistettavien puiden läpimitan kasvun vuoksi 30–100 %. Luontaisessa taimikossa viiveen vaikutus ei ollut merkitsevä. Taimikon harvennuksen ajanmenekki oli perkaamattomilla ja täysperkausaloilla 2–5-kertainen reikäperattuihin ja täysperkauksen yhteydessä harvennettuihin aloihin verrattuna. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekkiin perkauskäsittelyllä ei ollut suurta vaikutusta; kylvötaimikossa kokonaisajanmenekki oli pienin, kun männyt harvennettiin varhaisessa vaiheessa täysperkauksen yhteydessä. Mäntyjä ei kuitenkaan tulisi harventaa vielä perkauksen yhteydessä 2000 runkoon/ha, jos tavoitteena on hyvälaatuisen sahatavaran tuottaminen.

Avainsanat
harvennus; metsänhoidon suunnittelu; Pinus sylvestris; taimikonhoito; perkaus; hirvituhot

Tekijät
  • Miina, Sähköposti jari.miina@metla.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 3.5.2013

Katselukerrat 5667

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6030 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Hetemäki L., Kuuluvainen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5794 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lohi S., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6888 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uusivuori J., Palo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6717 (poista) | Muokkaa kommenttia
Möykkynen T., Pukkala T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6684 (poista) | Muokkaa kommenttia
Linnakoski R., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6597 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mutanen A., Viitanen J. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6592 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kalland F., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5671 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kirkkala A., Sikanen L. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6915 (poista) | Muokkaa kommenttia
Manner J., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5963 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sievänen T., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5892 (poista) | Muokkaa kommenttia
Alaspää K., Muukkonen P. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6585 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poteri M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6689 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hirvelä H., Nuutinen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2B artikkeli 6659 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen J., Harrinkari T. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 3-4 artikkeli 5707 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas J., (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6532 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., Huttunen T. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6531 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset