Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Soili Kojola (email), Maarit Haavisto, Jori Uusitalo, Timo Penttilä

Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa

Kojola S., Haavisto M., Uusitalo J., Penttilä T. (2013). Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6029. https://doi.org/10.14214/ma.6029

Tiivistelmä

Tutkimuksessa simuloitiin harvennushakkuu, optimoitiin lähikuljetus sekä ennustettiin jäävän puuston kehitys kolmessa, puustorakenteeltaan erilaisessa esimerkkileimikossa erilaisilla metsänkasvatusvaihtoehdoilla. Esimerkkileimikot kuvasivat monille kunnostusojituskohteille tyypillisiä vähäpuustoisia tai puustorakenteeltaan ryhmittäisiä suon osa-alueita. Puunkorjuun kannattavuutta selvitettiin leimikoille simuloitujen korjuuvaihtoehtojen avulla. Simuloimalla jäävän puuston myöhempi kehitys arvioitiin ensiharvennusvaiheen toimenpiteiden vaikutuksia metsänkasvatuksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat, että puuston harventaminen kunnostus ojituksen yhteydessä ei aina ole edullisin ratkaisu. Harvennuksen myöhentäminen kunnostusojitus ajankohdasta 15–25 vuodella lisäsi oleellisesti harvennuksen ainespuukertymää ja paransi pitkän aikavälin tuotos- ja taloustulosta. Mikäli harvennus kuitenkin tehtiin kunnostusojituksen yhteydessä, voimakas kertaharvennus oli sekä puunkorjuun että pitkän aikavälin tuoton kannalta paras ratkaisu. Harvennuskertymien suureneminen alensi korjuukustannuksia vajaalla 10 prosentilla korjuukelpoisen vähimmäiskertymän tuottavaan harvennusvaihtoehtoon verrattuna. Liian voimakkaissa harvennuksissa, jäävän puuston määrän laskiessa alle asetuksessa säädetyn minimivaatimuksen, kasvutappiot lisääntyivät selvästi ja myös pitkän aikavälin taloustulos heikentyi. Metsänkasvatusvaihtoehtojen väliset erot tuotos- ja taloustuloksissa olivat pienimmillään karuimman kasvupaikan esimerkkileimikossa.

Asiasanat
ojitetut suot; metsänhoito; puunkorjuu; harvennus; kunnostusojitus; simulointi

Tekijät
  • Kojola, ORCID ID:Sähköposti soili.kojola@metla.fi (email)
  • Haavisto, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:

Julkaistu 3.5.2013

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6029 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kokkila M. (2013) Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksis.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6880
Kojola S., Haavisto M. et al. (2013) Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennusp.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6029
Kokkila M. (2013) Ilmastonmuutoksen vaikutus puunkorjuun talvikaud.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6028
Saksa T., Miina J. (2010) Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5738
Välimäki E., Kangas A. (2009) Kasvumallien toiminnan validointi ylitiheissä me.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5759
Kojola S., Hökkä H. et al. (2008) Harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus puus.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli id 6615
Möykkynen T., Pukkala T. (2007) Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli id 6098
Ojansuu R., Halinen M. et al. (2002) Metsätalouden suunnittelujärjestelmän virhelähte.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6182
Asikainen A., Nuuja J. (1999) Palstahaketuksen ja hakkeen kaukokuljetuksen sim.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3 artikkeli id 6849