Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Arja Lilja (email), Jarkko Hantula, Anna Rytkönen, Michael Müller, Päivi Parikka, Antti Pouttu, Timo Kurkela

Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla

Lilja A., Hantula J., Rytkönen A., Müller M., Parikka P., Pouttu A., Kurkela T. (2010). Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5907. https://doi.org/10.14214/ma.5907

Tiivistelmä

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.

Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

Avainsanat
haavanroso; hollanninjalavatauti; kuoripolte; lepänruoste; levälaikku; läntinen pahkaruoste; mäntyankeroinen; nahka- ja tyvimätä; pihkakoro; punavyökariste; ruskopolte; ruskovyökariste; saarnensurma; tammen äkkikuolema; valkomännyn tervasroso; versopolte

Tekijät
  • Lilja, Sähköposti arja.lilja@metla.fi (sähköposti)
  • Hantula, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rytkönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Müller, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Parikka, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pouttu, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurkela, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.10.2010

Katselukerrat 11756

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5907 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Anttila P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6192 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., Jylhä P. et al. (2017) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 7814 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laurén A., Mannerkoski H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5870 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pouta E., Rekola M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 6004 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leikola M., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6751 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaurinkoski S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6022 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mielikäinen K., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6295 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jalkanen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6685 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kalliokoski T., Nygren P. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6621 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lyytikäinen-Saarenmaa P., Kantola T. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 3-4 artikkeli 5717 (poista) | Muokkaa kommenttia
Anttila P., Lehikoinen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6178 (poista) | Muokkaa kommenttia
Stöd R., Wall T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6203 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas A., Henttonen H. M. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10471 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5907 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset