Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Arja Lilja (email), Jarkko Hantula, Anna Rytkönen, Michael Müller, Päivi Parikka, Antti Pouttu, Timo Kurkela

Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla

Lilja A., Hantula J., Rytkönen A., Müller M., Parikka P., Pouttu A., Kurkela T. (2010). Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5907. https://doi.org/10.14214/ma.5907

Tiivistelmä

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.

Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

Avainsanat
haavanroso; hollanninjalavatauti; kuoripolte; lepänruoste; levälaikku; läntinen pahkaruoste; mäntyankeroinen; nahka- ja tyvimätä; pihkakoro; punavyökariste; ruskopolte; ruskovyökariste; saarnensurma; tammen äkkikuolema; valkomännyn tervasroso; versopolte

Tekijät
  • Lilja, Sähköposti arja.lilja@metla.fi (sähköposti)
  • Hantula, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rytkönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Müller, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Parikka, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pouttu, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurkela, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.10.2010

Katselukerrat 12025

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5907 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Nuutinen T., Kärkkäinen L. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6620 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uusivuori J., Palo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6717 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5850 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., Hujala T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10377 (poista) | Muokkaa kommenttia
Linnakoski R., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6597 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6078 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9998 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarikoski H., Mustajoki J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6783 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähde E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6209 (poista) | Muokkaa kommenttia
Holopainen M., Vastaranta M. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5883 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kasanen M., Heikkinen H. I. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5847 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ollonqvist P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6862 (poista) | Muokkaa kommenttia
Järviluoma J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6443 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koski V., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6835 (poista) | Muokkaa kommenttia
Müller M. M., (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 23002 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., Vainio E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2 artikkeli 5686 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nieminen M., Ahti E. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5915 (poista) | Muokkaa kommenttia
Reunala A., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hovi A., Schraik D. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10656 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10476 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Balazs A. et al. (2017) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 7820 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kantola A., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6401 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivinen R., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6383 (poista) | Muokkaa kommenttia
Moilanen M., Hytönen J. et al. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6936 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppänen P., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6527 (poista) | Muokkaa kommenttia
Aakala T., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5857 (poista) | Muokkaa kommenttia
Melin M., Laakso T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10522 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen R., Katila P. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6600 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muukkonen P., (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10227 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6809 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mielikäinen K., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6295 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5907 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset