Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Saksa (email), Jari Miina

Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa

Saksa T., Miina J. (2010). Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5738. https://doi.org/10.14214/ma.5738

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin kenttäkokeiden avulla erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, latvonta) ja niiden ajoituksen vaikutuksia istutusmäntyjen kehitykseen taimikon harvennusvaiheeseen saakka (valtapituus 7–8 m). Samalla selvitettiin taimikonhoidon (perkaus ja harvennus) kokonaisajanmenekkiä sekä simuloitiin Motti-ohjelmistolla eri taimikonhoitovaihtoehdoissa syntyneiden metsiköiden kehitystä ensiharvennusvaiheeseen saakka.

Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla 32–37 %, kun vastaava osuus reikä- ja täysperatuilla ruuduilla oli 3–8 %. Kilpailevien lehtipuiden latvonta vähensi piiskausta vain väliaikaisesti, sillä latvotut lehtipuut jatkoivat pituuskasvuaan sivuoksasta ja saavuttivat pian kasvatettavien mäntyjen pituuden. Kolmen metrin pituusvaiheessa tehdyllä perkauksella ei ollut vaikutusta mäntyjen kasvuun, mutta kaikki 1,5 metrin pituusvaiheessa tehdyt perkauskäsittelyt lisäsivät mäntyjen läpimitankasvua. Mäntyjen pituuskasvu lisääntyi vain reikäperkaus- ja latvontaruuduilla. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekki oli pienin yksivaiheisessa taimikonhoidossa (ei perkausta) tai kun perkaus tehtiin latvomalla kilpailevat lehtipuut. Reikä- ja täysperkauksen kokonaisajanmenekit eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Yksivaiheinen taimikonhoito ilman perkausta pienensi mäntykuitupuun ja kasvatti koivukuitupuun määrää simuloidussa ensiharvennuksessa, mutta käyttöpuun kokonaispoistumaan taimikonhoidolla ei ollut vaikutusta.

Avainsanat
harvennus; metsänhoidon suunnittelu; Pinus sylvestris; taimikonhoito; perkaus; simulointi

Tekijät
  • Saksa, Sähköposti timo.saksa@metla.fi (sähköposti)
  • Miina, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.7.2010

Katselukerrat 6042

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5738 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Mäkipää R., Tomppo E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6975 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jylhä P., Laitila J. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5987 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rajala P. T., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5853 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hetemäki L., Hänninen R. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6973 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laurila J., Tasanen T. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6939 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tikkanen O.-P., Chernyakova I. A. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6933 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6672 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset