Saksa, Timo; Miina, Jari

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Saksa , Jari Miina

Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa

Saksa T., Miina J. (2010). Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5738. https://doi.org/10.14214/ma.5738

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin kenttäkokeiden avulla erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, latvonta) ja niiden ajoituksen vaikutuksia istutusmäntyjen kehitykseen taimikon harvennusvaiheeseen saakka (valtapituus 7–8 m). Samalla selvitettiin taimikonhoidon (perkaus ja harvennus) kokonaisajanmenekkiä sekä simuloitiin Motti-ohjelmistolla eri taimikonhoitovaihtoehdoissa syntyneiden metsiköiden kehitystä ensiharvennusvaiheeseen saakka.

Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla 32–37 %, kun vastaava osuus reikä- ja täysperatuilla ruuduilla oli 3–8 %. Kilpailevien lehtipuiden latvonta vähensi piiskausta vain väliaikaisesti, sillä latvotut lehtipuut jatkoivat pituuskasvuaan sivuoksasta ja saavuttivat pian kasvatettavien mäntyjen pituuden. Kolmen metrin pituusvaiheessa tehdyllä perkauksella ei ollut vaikutusta mäntyjen kasvuun, mutta kaikki 1,5 metrin pituusvaiheessa tehdyt perkauskäsittelyt lisäsivät mäntyjen läpimitankasvua. Mäntyjen pituuskasvu lisääntyi vain reikäperkaus- ja latvontaruuduilla. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekki oli pienin yksivaiheisessa taimikonhoidossa (ei perkausta) tai kun perkaus tehtiin latvomalla kilpailevat lehtipuut. Reikä- ja täysperkauksen kokonaisajanmenekit eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Yksivaiheinen taimikonhoito ilman perkausta pienensi mäntykuitupuun ja kasvatti koivukuitupuun määrää simuloidussa ensiharvennuksessa, mutta käyttöpuun kokonaispoistumaan taimikonhoidolla ei ollut vaikutusta.

Avainsanat
harvennus; metsänhoidon suunnittelu; Pinus sylvestris; taimikonhoito; perkaus; simulointi

Tekijät

Saksa, Sähköposti timo.saksa@metla.fi
Miina, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.7.2010

Katselukerrat 4718

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5738 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Tahvonen O., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6855 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hirvelä H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3B artikkeli 6726 (poista) | Muokkaa kommenttia

Vanhanen H., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6433 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saksa T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6634 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kuusela S., Anttila S. et al. (2017) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 6987 (poista) | Muokkaa kommenttia

Luoranen J., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9994 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tomppo E., Katila M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4B artikkeli 6453 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hytönen J., Beuker E. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9992 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pohtila E., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6645 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heikkilä V., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6423 (poista) | Muokkaa kommenttia

Varis S., Pakkanen A. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5748 (poista) | Muokkaa kommenttia

Harrinkari T., Korhonen J. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 1 artikkeli 6653 (poista) | Muokkaa kommenttia

Niemistö P., Kilpeläinen H. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9977 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korhonen K. T., Tomppo E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6451 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tokola T., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5726 (poista) | Muokkaa kommenttia

Viitala E.-J., Leppänen J. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 1 artikkeli 6652 (poista) | Muokkaa kommenttia

Schelhaas M.-J., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6431 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nurminen T., Korpunen H. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5753 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tuominen S., Balazs A. et al. (2017) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 7820 (poista) | Muokkaa kommenttia

Palander T., Toivonen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6210 (poista) | Muokkaa kommenttia

Yli-Kojola H., Nevalainen S. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5735 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nuutinen Y., Väätäinen K. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5754 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hakutulokset