Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Klaus Silfverberg (email), Noora Huotari, Anna-Maija Kokkonen

Puu-ja turvetuhkan vaikutukset kasvillisuuteen ja männyn taimettumiseen päätehakatulla turvekankaalla

Silfverberg K., Huotari N., Kokkonen A.-M. (2011). Puu-ja turvetuhkan vaikutukset kasvillisuuteen ja männyn taimettumiseen päätehakatulla turvekankaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli 6938. https://doi.org/10.14214/ma.6938

Tiivistelmä

Pohjois-Pohjanmaan Muhokselle perustettiin kesällä 1985 koe, jossa tutkittiin tuhkan vaikutusta samana keväänä päätehakatun turvekankaan kasvillisuuteen ja männyn (Pinus sylvestris L.) uudistumiseen. Kokeessa verrattiin puu- ja turvetuhkan vaikutuksia, kumpaakin määrillä 5 000 ja 20 000 kg/ha. Lisäksi kokeessa oli kolme erilaista männyn uudistamistapaa: luontainen, kylvö ja istutus. Kokeen kasvillisuus ja männyn taimet inventoitiin vuosina 1986 ja 1991.

Päätehakkuun jälkeen kasvillisuus muuttui voimakkaasti kaikilla käsittelyillä. Varjoa suosivat metsälajit taantuivat, kun taas avoimilla paikoilla viihtyvät pioneerilajit ilmestyivät paikalle uusina tulokkaina. Kasvilajien peittävyydet muuttuivat voimakkaammin kuin lajikoostumus.

Pohjakerroksen kokonaispeittävyys pieneni huomattavasti turve- ja varsinkin puutuhkan seurauksena. Vaikutus lajikoostumukseen ja lajien lukumäärään oli tätä vähäisempi. Varttuneiden metsien lajit, kuten seinäsammal (Pleurozium schreberi), taantuivat voimakkaasti tai hävisivät kokonaan. Pioneerisammalet, ensin nuokkuvarstasammal (Pohlia nutans) ja myöhemmin kulosammal (Ceratodon purpureus), yleistyivät erityisesti puutuhkalannoituksen jälkeen.

Tuhkalannoituskäsittelyillä ei havaittu yhteyttä männyn taimien lukumäärään missään uudistamiskäsittelyssä. Taimimäärä ei myöskään riippunut kenttä- ja pohjakerroksen kokonaispeittävyydestä.

Valtaosa puutuhkan kaliumista oli hävinnyt maan pintakerroksesta eikä siten enää ollut käytettävissä. Koska tuhkalannoitus ei myöskään ollut lisännyt männyn taimettumista, näyttäisi sekä puu- että turvetuhkan käyttö tarpeettomalta turvekankaiden uudistamisvaiheessa.

Avainsanat
lannoitus; ohutturpeisuus; pohjakerros; peittävyys; uudistamistapa

Tekijät
  • Silfverberg, Sähköposti klaus.silfverberg@metla.fi (sähköposti)
  • Huotari, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kokkonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 11.1.2011

Katselukerrat 6518

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6938 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Larmola T., Tiirola M. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5889 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaunisto S., Moilanen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6570 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pohjola J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6068 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huhta E., Franke A. K. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5971 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen M., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., Viherä-Aarnio A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6864 (poista) | Muokkaa kommenttia
Annila E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6549 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ollikainen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6856 (poista) | Muokkaa kommenttia
Smolander H., Himanen K. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10395 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Bohlin I. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10674 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Lilja S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6962 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tahvonen O., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6038 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heliövaara K., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6745 (poista) | Muokkaa kommenttia
Häggman H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6968 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laakkonen A., Rusanen K. et al. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkelä J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6976 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laturi J., Mikkola J. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6399 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., Hallikainen V. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10538 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poso S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6279 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laine J., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6589 (poista) | Muokkaa kommenttia
Räsänen T., Melkas T. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10250 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5690 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pulkkinen P., Asikainen A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6151 (poista) | Muokkaa kommenttia
Silfverberg K., Huotari N. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6938 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset