Peeter Muiste 
,
Rihko Haarlaa,
Ari Välja,
Meelis Teder
Baltian maiden metsätalous ja sahateollisuus 1990-luvulla
Muiste P., Haarlaa R., Välja A., Teder M. Baltian maiden metsätalous ja sahateollisuus 1990-luvulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli 6573. https://doi.org/10.14214/ma.6573
Tiivistelmä
Metsätalouden, puun korjuun ja sahateollisuuden historia on Baltian maissa samanlainen. Metsien puuston vuotuinen kasvu on Virossa noin 7 milj. m3, Latviassa 14 milj. m3 ja Liettuassa 12 milj. m3, yhteensä 33 miljoonaa kuutiometriä. Nuoret ja keski-ikäiset havumetsät ovat vallitsevia. Liettuassa kuitenkin lehtipuustojen osuus on yli kolmannes.
Hakkuusuunnitteen mahdollistamaa puutavaran määrää ei korjata missään Baltian maassa, vaan vain noin puolet hakkuumahdollisuuksista käytetään hyväksi. Vaikka metsien ikäluokkajakautuma ei ole aivan normaali, sahateollisuuden laajentamiselle on raaka-ainepohja olemassa ja kasvamassa.
Baltian maiden sahaustoiminnalle yhteinen piirre on se, että sahausta tehdään monissa pienissä sahalaitoksissa. Yksiköistä monet on perustettu äskettäin, vaikka eräitä neuvostoajalta peräisin olevia kehäsahalaitoksiakin toimii yhä. Yksi sahateollisuuden suurimmista ongelmista on sahatavaran kuivauskapasiteetin puuttuminen. Myös tuotannon tehokkuutta ja tuotteiden laatua tulisi vielä parantaa. Sahatavaran vientikauppaan liittyvä perinne menetettiin neuvostovallan aikana Baltian maista. Nyt panostetaankin erityisesti puutuotteiden viennille välttämättömän infrastruktuurin luomiseen.
Avainsanat
hakkuut;
Baltia;
sahateollisuus;
vienti
-
Muiste,
Sähköposti
rihko.haarlaa@helsinki.fi
- Haarlaa, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
- Välja, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
- Teder, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Vastaanotettu 20.2.2017
Katselukerrat 3923
Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6573 | Lataa PDF
Lähetä sähköpostiin
