Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Teppo Piira (email), Harri Kilpeläinen, Jukka Malinen, Tapio Wall, Erkki Verkasalo

Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla

Piira T., Kilpeläinen H., Malinen J., Wall T., Verkasalo E. (2007). Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6099. https://doi.org/10.14214/ma.6099

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää hakkuussa korjattavien puutavaralajien, niiden mittavaati–musten ja jakaumatavoitteiden vaikutuksia leimikon puutavaralajikertymään ja myyntiarvoon. Aineistona oli 85 mänty- tai kuusivaltaista avohakkuuleimikkoa Etelä- ja Keski-Suomesta ja 16 mäntyharvennusleimikkoa Pohjanmaalta ja Koillismaalta. Avohakkuuaineistossa oli 3411 ja harvennushakkuuaineistossa 666 koepuuta, joista määritettiin pystypuina dimensiotunnusten ja muiden tavallisten puutunnusten lisäksi tarkasti viat ja niiden sijainti rungossa. Katkontaohjeiden vaikutusta leimikon myyntiarvoon ja puutavaralajikertymään selvitettiin arvoapteeraussimulointien avulla. Tukin mittavaatimuksista tukkisaantoon ja myyntiarvoon vaikutti eniten tukin minimilatvaläpimitta, ja vaikutus oli kuusella hieman suurempi kuin männyllä. Muutokset käytetyissä tukkipituuksissa vaikuttivat tukkisaantoon ja myyntiarvoon männyllä voimakkaammin kuin kuusella. Erikoispuu–tavaralajit (mänty: pylväs, hyvälaatuinen tyvitukki, pikkutukki, lyhyttukki; kuusi: sorvitukki, pikkutukki) nostivat merkittävästi leimikon myyntiarvoa, mutta vaikutus riippui voimakkaasti käytetyistä yksikköhinnoista. Kuitupuun määrämitta-apteeraus alensi kuitupuusaantoa avohakkuilla noin kaksi prosenttiyksikköä, jolloin myyntiarvo tosin aleni vain puoli prosenttia; harvennuksilla myyntiarvo aleni peräti 5,3 %. Minimilatvaläpimitan vaikutus kuitupuun saantoon ja myyntiarvoon oli paljon vähäisempi. Käytettäessä painotettuja arvomatriiseja tukkisaanto aleni enimmillään 2,0 prosentti–yksikköä verrattuna tasahintamatriisilla simuloituun pölkytykseen. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan arvioida leimikon myyntiarvon muodostumisen osatekijöitä, mutta ei voida ennustaa puutavaralajikertymiä yksittäisissä leimikoissa. Myös jakauma-apteerauksen vaikutus tukkisaantoon ja leimikon myyntiarvoon suhteessa arvoapteeraukseen kaipaa jatkotutkimuksia.

Avainsanat
apteeraus; puutavaralajijakaumat; arvonmuodostus; puun hinnoittelu

Tekijät
  • Piira, Sähköposti jukka.malinen@metla.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Malinen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Wall, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 8.5.2007

Katselukerrat 7612

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6099 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Vastaranta M., Holopainen M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6339 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laine J., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6589 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynninen A., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5860 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karttunen K., Laitila J. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5962 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palo M., Toivonen R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6052 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5690 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kalland F., Harstela P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6804 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6187 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitanen J., Ollonqvist P. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6705 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Hotanen J.-P. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6789 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lohi S., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6888 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mutanen A., Viitanen J. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6592 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., Arola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6436 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nevalainen S., Matala J. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5977 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6473 (poista) | Muokkaa kommenttia
Surakka H., Sirén M. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5983 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähtinen K., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5740 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6435 (poista) | Muokkaa kommenttia
Piira T., Kilpeläinen H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6099 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset