Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Ville Hallikainen (email), Mikko Hyppönen, Risto Jalkanen, Kari Mäkitalo

Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsissä vuosina 1984–1995

Hallikainen V., Hyppönen M., Jalkanen R., Mäkitalo K. Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsissä vuosina 1984–1995. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli 6078. https://doi.org/10.14214/ma.6078

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten metsänviljely ns. Lapin lain varoin oli onnistunut vuosina 1984–1995, mikä merkitys luontaisesti syntyneillä taimilla oli uudistamistulokseen, miten uudistamistulos vaihteli tutkimusalueen eri osissa, miten luonnonolosuhteet vaikuttivat uudistamistulokseen ja erosiko uudistamistulos viljelyketjuittain.

Tutkimusaineisto käsitti 212 Lapissa ja Kuusamossa sijaitsevaa, ositetulla satunnaisotannalla poimittua yksityismetsien viljelyalaa, jotka inventoitiin systemaattista koeala-arviointia käyttäen. Uudistamistulosta arvioitiin taimikon tiheyden ja tyhjien koealojen määrän sekä edellisten perusteella määritetyn taimikon kasvatuskelpoisuuden mukaan.

Metsänviljely oli onnistunut kohtalaisen hyvin. Kehityskelpoisia viljelytaimia oli elossa 1 000–1 500 kpl/ha. Luontaisesti syntyneillä männyn, kuusen ja koivujen taimilla oli huomattava merkitys taimikoiden täydentäjinä. Kehityskelpoisia viljely- ja luonnontaimia oli keskimäärin yli 2 000 kpl/ha kaikilla yleisimmillä viljelyketjuilla. Tyhjien koealojen määrä oli 9–12 %. 92 % taimikoista oli tiheyden ja tilajärjestyksen puolesta hyviä tai tyydyttäviä ja vain 1 % uudelleenviljelyn tarpeessa.

Kehityskelpoisten viljelytaimien määrä väheni taimikon iän lisääntyessä kaikilla viljelymenetelmillä. Maaston korkeus vähensi männyn kylvötaimien määrää, mutta ei istutettujen männyn ja kuusen taimien määrää. Männyn kylvö ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella näytä sopivan korkealla sijaitsevien maiden metsänviljelyyn yhtä hyvin kuin kuusen ja männyn istutus. Poron laidunnus vähensi kehityskelpoisten taimien määrää.

Yleisimpien ja vakiintuneimpien viljelyketjujen uudistamistulokset osoittavat, että Lapin lain rahoituksella toteutetussa metsänviljelyssä on löydetty ja otettu käyttöön eri kasvupaikoille soveltuvat viljelymenetelmät. Näillä menetelmillä keskimääräinen uudistamistulos on parantunut huomattavasti aikaisemmasta. Silti metsänviljelyn onnistuminen vaihtelee edelleen runsaasti.

Avainsanat
metsänviljely; maanmuokkaus; kylvö; istutus; Lapin laki; puulaji; viljelyketju; uudistamisen onnistuminen

Tekijät
  • Hallikainen, Sähköposti ville.hallikainen@metla.fi (sähköposti)
  • Hyppönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 7531

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6078 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Virtanen R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6770 (poista) | Muokkaa kommenttia
Thessler S., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6432 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6672 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6583 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarinen N., Kangas A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6761 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5838 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Karppinen H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6404 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kolström T., Päivinen R. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6057 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruuhijärvi R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5767 (poista) | Muokkaa kommenttia
Moilanen M., Saarinen M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6648 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindblad J., (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 23012 (poista) | Muokkaa kommenttia
Piri T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6545 (poista) | Muokkaa kommenttia
Majasalmi T., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10543 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ahonen O.-P., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 3 artikkeli 6667 (poista) | Muokkaa kommenttia
Yrjänä T., Luhta P.-L. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6644 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojala J., Mäkelä M. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6033 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pouta E., Rekola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5864 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyppänen H., Pasanen K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6729 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Kärkkäinen L. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6620 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6236 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., Korhonen K. T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 2 artikkeli 6246 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6078 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset