Kokkola, Mirkka; Lilja, Arja

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mirkka Kokkola , Arja Lilja

Phytophthora-lajien tunnistus ja tutkiminen perinteisin ja uusin menetelmin

Kokkola M., Lilja A. Phytophthora-lajien tunnistus ja tutkiminen perinteisin ja uusin menetelmin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 3 artikkeli 5781. https://doi.org/10.14214/ma.5781

Tiivistelmä

Phytophthora-mikrobien merkitys puiden taudinaiheuttajina on viime aikoina korostunut mm. uusien lajien löytymisen myötä. Myös ennestään tunnetut lajit ovat usein osoittautuneet puiden harsuuntumisen aiheuttajiksi abioottisten syiden asemesta. On myös havahduttu uhkaan, että kansainvälinen kasvikauppa levittää tauteja helposti maasta toiseen. Tautien leviämisen estämisessä tarvitaan tehokkaita seulontamenetelmiä, joiden avulla kasvien terveys voidaan nopeasti ja luotettavasti tutkia ja estää sairaan aineiston pääsy uusille alueille.

Phytophthora-lajien perinteinen morfologinen tunnistus on usein vaikeaa, koska niiden eristäminen tutkittavasta materiaalista on hankalaa. Lisäksi pysyviä muoto-opillisia tuntomerkkejä on vähän, lajinsisäinen vaihtelu on suurta ja lajien välillä esiintyy yhtäläisyyksiä ja risteytymistä. Käytännön määritystarpeisiin ja tutkimuksen apuvälineiksi on kehitetty polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvia DNA:n monistusmenetelmiä, joilla taudinaiheuttaja voidaan tunnistaa suoraan kasvi-, vesi- tai maanäytteestä ilman maljaviljelyä.

Sormenjälkianalyysit (RFLP, AFLP, RAPD, RAMS, SSCP) vaativat tutkittavan mikrobin eristämisen puhdasviljelmäksi ja soveltuvat parhaiten tutkimuskäyttöön. Niiden avulla voidaan selvittää esim. patogeenien sukulaisuussuhteita, risteytymistä, lajinkehitystä, populaatiogenetiikkaa ja tautien epidemiologiaa. DNA:n emäsjärjestyksen selvittäminen antaa tarkkaa tietoa tutkittavasta kohteesta. Phytophthora-lajeistakin on jo kertynyt paljon tietoa DNA-tietokantoihin, joihin vertaamalla saadaan esim. varmistetuksi, ovatko eristetyt mikrobit jo kuvattuja vai uusia lajeja.

Molekulaariset menetelmät ovat helpottaneet ja nopeuttaneet kasvintarkastusta ja muuta käytännön kasvinsuojelutyötä. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä patogeenin osoittamiseen viranomaistyössä, jossa löydöksistä usein seuraa torjuntatoimia. Suomen kasvintarkastuksessa positiiviset DNA-testien tulokset ja patogeenin elävyys varmistetaankin aina myös maljaviljelyllä ja morfologisella tunnistuksella.

Avainsanat
kasvitaudit; mikrobit; sienitaudit; patogeenit; Phytophthora; torjunta; tunnistus

Tekijät

Kokkola, Sähköposti arja.lilja@metla.fi
Lilja, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 4706

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5781 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Niskanen Y., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6799 (poista) | Muokkaa kommenttia

Huuskonen S., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6627 (poista) | Muokkaa kommenttia

Niskanen A., Hyttinen P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 6003 (poista) | Muokkaa kommenttia

Luoranen J., Lappi J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5875 (poista) | Muokkaa kommenttia

Salminen H., Jalkanen R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5876 (poista) | Muokkaa kommenttia

Raivonen M., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6844 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hytönen J., Saarsalmi A. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 1 artikkeli 6309 (poista) | Muokkaa kommenttia

Siipola S., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6618 (poista) | Muokkaa kommenttia

Päivänen J., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5912 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6828 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kalliokoski T., Nygren P. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6621 (poista) | Muokkaa kommenttia

Valsta L., Tahvonen O. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 6005 (poista) | Muokkaa kommenttia

Repo T., Roitto M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 4 artikkeli 6817 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hytönen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2 artikkeli 5687 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kuusipalo J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5828 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hänninen H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5826 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kangas K., Ovaskainen V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 5995 (poista) | Muokkaa kommenttia

Väänänen R., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6625 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5861 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saarilahti M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6235 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tikkanen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6800 (poista) | Muokkaa kommenttia

Raiskila S., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6633 (poista) | Muokkaa kommenttia

Leikola M., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6769 (poista) | Muokkaa kommenttia

Timonen M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6290 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5788 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tamminen P., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5838 (poista) | Muokkaa kommenttia

Laasasenaho J., Koivuniemi J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6185 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kiviluoma P., Uusitalo J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6236 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hyppönen M., Hyvönen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6064 (poista) | Muokkaa kommenttia

Paananen R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6190 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hynninen A., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5860 (poista) | Muokkaa kommenttia

Asikainen A.-R., Hujala T. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 3 artikkeli 5808 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korhonen K. T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6187 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pearson M., Saarinen M. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5855 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saranpää P., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6360 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hautamäki S., Mutanen A. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 4 artikkeli 6494 (poista) | Muokkaa kommenttia

Helmisaari H.-S., Kukkola M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5835 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6568 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korhonen L., Korhonen K. T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6328 (poista) | Muokkaa kommenttia

Terho M., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6777 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hokajärvi R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6183 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mäkipää R., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6467 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kokkola M., Lilja A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5781 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hakutulokset