Pekka E. Kauppi (email)

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus tuskin auttaa tiaisia

Kauppi P. E. (2024). Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus tuskin auttaa tiaisia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24008. https://doi.org/10.14214/ma.24008

Tekijä

Vastaanotettu 19.3.2024 Hyväksytty 2.4.2024 Julkaistu 4.4.2024

Katselukerrat 3999

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.24008 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article24008

Michael Müller esitti perusteellisen ja kiinnostavan puheenvuoron metsätiaisten vähenemisestä (Müller 2024). Hän kirjoitti: ”On täysin mahdollista, jopa todennäköistä, että havaittu hömö- ja töyhtötiaiskantojen voimakas lasku on useamman kuin yhden tekijän seuraus”. Müller ei kiistänyt metsätalouden vaikutuksia linnuston muutoksiin, mutta piti epätodennäköisenä, että metsätalous yksistään olisi aiheuttanut metsätiaisten taantuman.

Metsätalous luonnollisesti vaikuttaa lintukantoihin. Lajisto muuttuu perusteellisesti, kun runsaspuustoinen metsä avohakataan. Täytyy kuitenkin suhtautua kriittisesti Raimo Virkkalan hypoteesiin, että jatkuvapeitteinen metsänkasvatus kohtelisi linnustoa paremmin kuin jaksollinen metsänkasvatus ja siihen kuuluvat paljaaksihakkuut (Virkkala 2024). Jatkuvan kasvatuksen metsiä on toistaiseksi vähän. Virkkalan hypoteesia ei voi vielä empiirisesti testata.

Avohakkuut eivät ole yleistyneet parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, kun metsätiaisten kannat ovat vähentyneet. Niiden pinta-alat olivat suurimmillaan 1960-luvulla, ja sitten ne vakiintuivat 1970-luvulta lukien nykyiselle tasolleen, noin 150 000 hehtaariin vuodessa. Harvennushakkuut sen sijaan ovat voimakkaasti laajentuneet vielä 1990-luvulla ja uuden vuosisadan puolella. Jos lintukannat ovat reagoineet kielteisesti hakkuutoimintaan, vaikutus on todennäköisemmin tullut harvennus- kuin avohakkuista.

Hakkuut muuttuivat ympärivuotisiksi oikeastaan vasta 1980-luvulta lukien. Aikaisemmin ne olivat voittopuolisesti talvityötä, joka tapahtui lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Sitten tulivat käyttöön nykyaikaiset arvokkaat hakkuukoneet, joita ei voinut pitkään seisottaa toimettomina. Teollisuus halusi tuoretta puuta tasaisena virtana ja onnistui 1970-luvulla vähentämään laatutappioita ja alentamaan pääomakustannuksia purkamalla suuret puuvarastonsa (Kauppi ja Kettunen 2024). Näin päädyttiin ympärivuotisiin hakkuisiin, jotka tapahtuivat osittain pesimäkaudella vaikuttaen linnustoon riippumatta siitä, tehtiinkö harvennuksia vai päätehakkuita. Jo ennen nykyaikaista metsätaloutta toki tuhoutui pesiä ja poikasia, kun pesiä ryöstettiin, metsiä kaskettiin ja maastopaloja esiintyi nimenomaan kesällä pesimäaikaan.

Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen erityisongelma on kiivas hakkuukierto. Samaan metsään on palattava ohjeiden mukaan noin 15 vuoden välein, ja hakkuiden piiriin tarvitaan vuosittain 20–40 % enemmän pinta-alaa kuin vastaavan puumäärän keräämiseen jaksollisen metsänhoidon menetelmillä. Lintujen elinpiiriä on jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa häirittävä useasti. Unelma pesimäkauden rauhoittamiseksi hakkuilta kaikkoaa yhä kauemmas, jos hakkuupinta-alaa tarvitaan entistä enemmän.

Metsiemme lintulajeilla ei ole suurta hätää, vaan laulu ja sirkutus täyttää taas ilman, kun kevät pian koittaa. Varuillaan pitää kuitenkin olla, seurata ja tutkia metsäluonnon muutoksia. Täydellistä tulosta emme saavuta koskaan. Metsänhoidon menetelmiä pitää ikuisesti kehittää entistä paremmiksi, tutkimustoiminnan perusteella, ottaen huomioon myös linnuston ympäristövaatimukset.

Kirjallisuus

Kauppi P, Kettunen J (2022) Vihreä kultakausi 1973–2008. Teos, Helsinki.

Müller MM (2024) Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa? Metsätieteen aikakauskirja, artikkelitunnus 23002. https://doi.org/10.14214/ma.23002.

Virkkala R (2024) Hömö- ja töyhtötiaisen vähenemisen syistä. Metsätieteen aikakauskirja, artikkelitunnus 24002. https://doi.org/10.14214/ma.24002.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Jääskeläinen J., Korhonen L. et al. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24011 (poista) | Muokkaa kommenttia
Routa J., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 3 artikkeli 6561 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., Kangas A. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6584 (poista) | Muokkaa kommenttia
Marttila J., Ollonqvist P. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6465 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laitala M., Saarinen N. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6762 (poista) | Muokkaa kommenttia
Larmola T., Tiirola M. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5889 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyyppä J., Lyytikäinen-Saarenmaa P. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6338 (poista) | Muokkaa kommenttia
Smolander H., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5937 (poista) | Muokkaa kommenttia
Varhimo A., Penttilä T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6200 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pohjola J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6068 (poista) | Muokkaa kommenttia
Järveläinen V.-P., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6889 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen M., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivänen J., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10063 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siitonen J., Penttilä R. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 4 artikkeli 6487 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vastaranta M., Ojansuu R. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6940 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen L., Kärhä K. et al. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 23010 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huuskonen S., Hynynen J. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6841 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heliövaara K., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6745 (poista) | Muokkaa kommenttia
Manner J., Lundström H. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24019 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nöjd P., Henttonen H. M. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10570 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ripatti P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 3 artikkeli 6664 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laturi J., Mikkola J. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6399 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., Hallikainen V. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10538 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ihalainen A., Mäkelä H. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5834 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heikkinen V.-P., Kanto A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6062 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mattila U., Korhonen K. T. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6781 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kauppi P. E., (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24008 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset