Puustoinen maatalous (agrometsätalous, eng. agroforestry) on maankäyttömuoto, jossa puuvartisia kasveja sekä viljelykasveja ja/tai kotieläimiä kasvatetaan samalla maa-alalla, joko samanaikaisesti tai ajallisesti perätysten. Puuvartiset kasvit, viljelykasvit ja/tai kotieläimet ovat puustoisessa maataloudessa kytkeytyneet toisiinsa ekologisin ja taloudellisin vuorovaikutuksin. Lisäksi puustoinen maatalous on soveltava tieteenala, jossa tarkastellaan maankäyttöä, sen hallintaa ja vaikutuksia ympäristöön sekä ihmisten hyvinvointiin.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan puustoisella maataloudella on suurin maankäyttöön liittyvä potentiaali hillitä ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä. Lisäksi se edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ruokaturvan toteutumista. Kasvava kiinnostus sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävistä maatalouden menetelmistä, jotka edistävät maanpäällistä ja maanalaista hiilensidontaa, estävät eroosiota ja lisäävät viljelyn monimuotoisuutta, on lisännyt keskustelua puustoisesta maataloudesta. Suomessa aihetta ovat tuoneet yleisön tietoisuuteen ja keskustelua avanneet maa- ja metsätalouden sekä ympäristö- ja kehitysyhteistyön tutkijat, kehittäjät, yrittäjät, virkamiehet ja muut toimijat. Vuonna 2019 perustettu agrometsätalousverkosto tuottaa aiheesta tietoa, on viestintäkanava sekä järjestää aiheeseen liittyviä tilaisuuksia. Vuonna 2019 verkosto järjesti kaksi seminaaria, jotka keräsivät yhteen suuren joukon aiheesta kiinnostuneita toimijoita. Puustoista maataloutta opetetaan useissa suomalaisissa oppilaitoksissa ja aiheesta kirjoitetaan ja keskustellaan alan foorumeiden lisäksi enenevässä määrin myös yleisissä viestimissä.

Aiheesta viestimistä, keskustelua sekä opetusta hankaloittaa ja rajoittaa vakiintuneen suomenkielisen termistön puute. Puustoinen maatalous on poikkitieteellinen tieteenala ja toistaiseksi sen suomenkielinen termistö on hajallaan eri alojen, lähinnä maa- ja metsätalouden ammattisanaston piirissä. Monilla yleisillä puustoisen maatalouden termeillä ei ole suomenkielistä vastinetta lainkaan. Korjataksemme tämän puutteen, olemme koonneet listan aiheeseen liittyviä käsitteitä suomen ja ruotsin kielelle. Sanasto on koottu ja kehitetty yhdessä agrometsätalousverkoston jäsenten kanssa.

Sanasto kokoaa yhteen erilaisia puustoisen maatalouden tyyppejä, tuotteita ja aiheeseen usein liitettyjä adjektiiveja ja verbejä. Termistön laadintaprosessi alkoi kokoamalla yhteen yleisimmät ja tärkeimmät kansainvälisessä kirjallisuudessa ja keskustelussa esiintyvät termit. Listaa täydennettiin suomalaisiin sovelluksiin liittyvällä sanastolla. Englanninkielisille termeille pyrittiin löytämään suomen- ja ruotsinkieliset vastineet, hyödyntäen jo olemassa olevaa sanastoa eri tieteenaloilta. Suomenkielisten vastineiden puuttuessa loimme uusia termeja, pyrkien mahdollisimman kuvailevaan lopputulokseen ja välttäen sanasta sanaan kääntämistä. Laadun varmistamiseksi agrometsätalousverkoston jäseniä pyydettiin kommentoimaan laadittua esitystä ja tekemään ehdotuksia sanastoon lisättävistä termeistä. Toimittajat huomioivat saadut kommentit ja ehdotukset, keskustelivat niistä ja tekivät lopulta päätöksen valittavien termien suhteen. Sanasto on aakkostettu suomen kielelle käsitteiden mukaan.

Puustoinen maatalous on perinteinen ja yleinen maankäyttömuoto etenkin tropiikissa. Osa termeistä on tropiikkiin liittyvää erikoissanastoa. Käännetty termistö voikin tuntua vieraalta, mikäli vastaavaa sovellusta ei tunneta Suomessa. Kattavan sanaston luominen on kuitenkin tärkeää, koska monet suomalaiset tutkijat, opettajat, opiskelijat, kansalaisjärjestöjen toimijat ja muut asiantuntijat työskentelevät ja toimivat aiheen parissa Suomen lisäksi myös ulkomailla. Puustoisen maatalouden termistön vakiinnuttaminen suomen kielelle ja tunnettavuuden lisääminen helpottaa aiheesta viestimistä kansallisesti, suomenkielisten artikkeleiden ja opinnäytteiden kirjoittamista sekä esimerkiksi hankeraporttien laatimista. Toivomme suomenkielisen termistön toimivan apuvälineenä puustoisen maatalouden parissa työskenteleville ja kaikille asiasta kiinnostuneille sekä lisäävän aiheesta käytävää keskustelua Suomessa. Haluamme korostaa, että lista ei ole lopullinen, vaan keskustelun avaus suomenkielisen termistön kehittämiselle. Koemme tarpeellisena jatkaa sanaston monipuolistamista, jotta se palvelisi toimijoita puustoisen maatalouden erityispiirteistä viestiessä, ilmentäen siihen liittyviä lukuisia hyvin erilaisia systeemejä ja toimia. Käytännön kokeilut ja kokemusten lisääntyminen puustoisesta maataloudesta Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja globaalisti lisäävät tarvetta termistön jatkuvalle kehittämiselle. Toivomme puustoisen maatalouden liittyvän termistön kasvavan, kehittyvän ja muuntuvan vastaamaan monimuotoisen toimijaryhmän tarpeita. Kannustamme toimijoita vuoropuheluun ja kokemusten vaihtoon aiheen tiimoilta yli tieteenalojen ja toimijaryhmien.

Sanasto

Seuraavat henkilöt ovat osallistuneet sanaston laatimiseen

Autio Sari (Luonnonvarakeskus), den Herder Michael (Euroopan metsäinstituutti), Ekman Jenna (Ammattiopisto Livia), Fred Marianne (Ammattikorkeakoulu Novia), Hagelberg Eija (Baltic Sea Action Group), Iivonen Sari (Luonnonvarakeskus), Laxen Jörn (FMP Services Ltd.), Malin Eliisa (Baltic Sea Action Group), Mattila Tuomas (Suomen ympäristökeskus), Mäkinen Kirsi (Hämeen ammattikorkeakoulu), Parviainen Jenni (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Suokas Brita (Freelancer), Söderlund Sanna (Baltic Sea Action Group), Ujula Juha (Ammattiopisto Livia).

Kirjallisuutta

Ahlsved K.J., Mandeville H., Weissenberg K. (1979). Lexicon forestale. Suomen Metsätieteellinen Seura. WSOY. 592 s. ISBN 951-0-09174-X. http://hdl.handle.net/10138/27720.

Atanga, A., Khasa, D., Chang, S., Degrande, A. (2014). Tropical agroforestry. Springer, Dordrecht. 380 s. https://doi.org/10.1007/978-94-007-7723-1.

IPCC (2020). Summary for policymakers. Julkaisussa: Shukla P.R., Skea J., Calvo Buendia E., Masson-Delmotte V., Pörtner H.-O., Roberts D. C., Zhai P., Slade R., Connors S., van Diemen R., Ferrat M., Haughey E., Luz S., Neogi S., Pathak M., Petzold J., Portugal Pereira J., Vyas P., Huntley E., Kissick K., Belkacemi M., Malley J. (toim.). Climate change and land: an IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems. IPCC. s. 1–36. https://www.ipcc.ch/srccl.

Nair P.K.R. (1993). An introduction to agroforestry. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht. 499 s. ISBN 0-7923-2134-0.

Watson R.T., Noble I.R., Bolin B., Ravindranath N.H., Verardo D.J., Dokken D.J. (2000). Land use, land-use change and forestry. A special report of the IPCC. Cambridge University Press, Cambrigde, UK. 375 s.