Markus Melin (email), Heli Viiri, Olli-Pekka Tikkanen, Riku Elfving, Seppo Neuvonen

Havununnan esiintyminen ja runsaus Suomessa – vuonna 2019 toteutettuun feromoniseurantaan perustuen

Melin M., Viiri H., Tikkanen O.-P., Elfving R., Neuvonen S. (2020). Havununnan esiintyminen ja runsaus Suomessa – vuonna 2019 toteutettuun feromoniseurantaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10311. https://doi.org/10.14214/ma.10311

Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu Sähköposti markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, UPM Forest, Åkerlundinkatu 11 B, 33100 Tampere Sähköposti heli.viiri@upm.com
  • Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu Sähköposti olli-pekka.tikkanen@uef.fi
  • Elfving, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu; Oulun yliopisto, Biologian laitos, Pentti Kaiteran katu 1, 90014 Oulu Sähköposti riku.elfving@gmail.com
  • Neuvonen, Turun yliopisto, Biodiversiteettiyksikkö, Kevon tutkimuslaitos, 20014 Turku Sähköposti seppo.neuvonen@utu.fi

Vastaanotettu 29.1.2020 Hyväksytty 6.2.2020 Julkaistu 7.2.2020

Katselukerrat 9840

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10311 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10311

Seloste artikkelista Melin M., Viiri H., Tikkanen O.-P., Elfving R., Neuvonen S. (2020). From a rare inhabitant into a potential pest – status of the nun moth in Finland based on pheromone trapping. Silva Fennica vol. 54 no. 1 article id 10262. https://doi.org/10.14214/sf.10262

Havununnan merkitys ja elinkaari

Havununna (Lymantria monacha) on yksi Euroopan merkittävimpiä havupuiden neulastuholaisia (kuva 1). Sen toukille kelpaavat niin männyn, kuusen kuin lehtikuusenkin kaikenikäiset neulaset, ja massaesiintymien aikaan muukin kasvillisuus. Pahimmat tunnetut tuhot ovat ulottuneet yli kahden miljoonan hehtaarin alueelle (Puola, 1978–1983). 1800-luvun tuhoissa alueita muutettiin pelloiksi ja niityiksi, koska kaikki metsään viittaava kasvillisuus puista varpuihin oli syöty.

1

Kuva 1. Havununnan feromonipyyntiin käytetty pyydystyyppi sekä uroshavununnia, joilla tyypillinen musta-valkoväritys on vielä tallella.

Havununnan eri kehitysvaiheet ja niiden ajoittuminen riippuvat lämpötiloista. Pähkinänkuoressa kierto etenee näin: toukat syövät neulasia touko-kesäkuussa, jonka jälkeen ne koteloituvat. Heinäkuun puolenvälin jälkeen ne alkavat kuoriutua ja aloittavat lisääntymisen. Naaraat lepäilevät puun rungoilla, jonne ne houkuttelevat uroksia feromonin avulla. Onnistuneen lisääntymisen jälkeen naaras laskee munansa puun runkojen alaosiin, kaarnan koloihin. Munissa talvehtivat yksilöt kuoriutuvat touko-kesäkuussa toukkina, kiipeävät puiden latvaan ja aloittavat syöntinsä, ja näin kierto jatkuu.

Havununnan feromoniseuranta

Havununnaa on tavattu Suomessa aina 1950-luvulta lähtien, mutta pitkään vain yksittäisinä havaintoina. 2000-luvulla kanta kasvoi voimakkaasti, minkä takia osa tämän artikkelin kirjoittajista päätti aloittaa havununnan feromoniseurannan. Seurantaa kehitettiin ja pilotoitiin vuonna 2018, ja vuodelle 2019 sitä laajennettiin. Seuranta toteutettiin feromonipyydyksin. Käytetty pyydystyyppi ei menetä pyyntitehoaan saalismäärän kasvaessa, joten se soveltui tehtävään hyvin. Käytetty feromoni puolestaan säilyttää tehonsa noin kuuden viikon ajan, mikä sekin on riittävä havununnan pyyntiin. Tehdyssä seurannassa ansat ripustettiin 1,5–3 metrin korkeudelle puun oksaan tai runkoon (kuva 1).

Pyynti tapahtui pääosin Metsähallituksen mailla, ja pyydyksiä pidettiin metsässä välillä 14.7.–23.8. Osa pyydyksistä vietiin metsään jo aiemmin ja otettiin pois myöhemmin, koska haluttiin saada tietoa parittelulennon alkamisesta. Pyydyksiä vietiin mänty- ja kuusivaltaisiin varttuneisiin kasvatusmetsiin, turve- ja kivennäismaille.

Tulokset

Ensimmäiset tarkastukset tehtiin Etelä-Suomessa 14.–15.7., jolloin yhteenkään pyydykseen ei ollut mennyt havununnia. Ensimmäinen, kaikki ansat kattava tarkastuskierros tehtiin 22.–26.7., jolloin suurin osa ansoista oli saanut saalista. Lento jatkui tutkituissa ansoissa vähintään 6.9. asti, mutta yli 95 % lähes 17 000 yksilön kokonaissaaliista saatiin ajanjaksolla 22.7.–23.8. Tämä vastaa hyvin aiempien tutkimusten arvioita havununnan lentoaktiivisuuden huipusta.

Suurimmat saaliit saatiin Kaakkois- ja Lounais-Suomesta, parhaimmillaan lähes tuhat yksilöä pyydystä kohden. Saalismäärien perusteella havununna lisääntynee paikallisesti noin Kitee–Pori-linjan eteläpuolella. Tästä pohjoisemmilla paikoilla saalismäärät koostuivat lisääntymisen jälkeen omille teilleen levinneistä uroksista (kuva 2).

2

Kuva 2. Havununnan feromoniseurannan tulokset kesältä 2019. Vasemmalla näkyvät pyyntipaikat ja niistä saadut saalismäärät, oikealla taas edellä kuvatusta aineistosta interpoloitu tasoituspinta.

Mitä tuleman pitää

Julia Fält-Nardmann totesi vuonna 2018 julkaistussa väitöskirjassaan paitsi havununnan leviämisen, niin myös sen osittaisen sopeutumisen pohjoisiin oloihin ja niiden lyhyempään kesään. Ilmatieteen laitoksen tutkijat puolestaan ovat todenneet Suomen jo lämmenneen edellisistä vuosisadoista ja ennustaneet tämän lämpenemisen jatkuvan toistaiseksi.

Tällainen skenaario hyödyttää havununnaa. Tällä hetkellä etenkin sen pohjoista levinneisyysrajaa määrittää varmasti lämpötila: viileät kesäyöt häiritsevät lisääntymistä, kylmät talvet lisäävät munien talvikuolleisuutta ja hallayöt alkukesällä tekevät hallaa myös toukille. Asian tarkempi tutkiminen vaatii kuitenkin lisää aineistoa, jota tästä eteenpäin on tarkoitus kerätä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa ei voitu ottaa kantaa siihen, viihtyykö havununna parhaiten kuusi- vai mäntymetsissä, kivennäismaalla vai turvemaalla jne. Näiden kysymysten perusteellinen selvittäminen vaatii lisäaineistoa. On kuitenkin selvää, että laji lisääntyy ja menestyy suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Suomea, joten tarve lisätutkimukselle on perusteltu.

Kirjallisuutta

Bejer B. (1988). The nun moth in European spruce forests. Julkaisussa: Berrymann A.A. (toim.). Dynamics of forest insect populations. Springer Science + Business Media, New York. s. 211–231. https://doi.org/10.1007/978-1-4899-0789-9_11.

Fält-Nardmann J.J.J. (2018). Lepidopteran forest defoliators in a changing climate: performance in different life-history stages, and range expansion. PhD thesis. Annales Universitatis Turkuensis 347. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7389-7.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Palosuo T., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6626 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Hamunen K. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10578 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ikonen V.-P., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6630 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laitila J., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6622 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huttunen L., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6608 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wall A., Kubin E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6909 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakkila P., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6736 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2B artikkeli 6149 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoranen J., Konttinen K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6090 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., Hänninen H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6160 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kääriäinen P., (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10210 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hökkä H., Repola J. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6039 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kannisto K., Heräjärvi H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6316 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarenmaa L., Heino J. et al. (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6379 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rimhanen K., Määttänen S. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10408 (poista) | Muokkaa kommenttia
Majasalmi T., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10552 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rajala T., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6430 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lippu J., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6385 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hotanen J.-P., Maltamo M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5730 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lappi J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6318 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojansuu R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6321 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palo M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6325 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5905 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6780 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kilpeläinen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 4 artikkeli 5895 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Smolander H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6714 (poista) | Muokkaa kommenttia
Väänänen R., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6625 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6603 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mehtätalo L., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6196 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen M., Kuusinen N. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10323 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6914 (poista) | Muokkaa kommenttia
Melin M., Viiri H. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10311 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset