Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Vastaranta (email), Risto Ojansuu, Markus Holopainen

Puustotunnusten laskennallisen ajantasaistuksen luotettavuus – tapaustutkimus Pohjois-Savossa

Vastaranta M., Ojansuu R., Holopainen M. (2011). Puustotunnusten laskennallisen ajantasaistuksen luotettavuus – tapaustutkimus Pohjois-Savossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli 6940. https://doi.org/10.14214/ma.6940

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin puustotunnusten ajantasaistuksen luotettavuutta ja virhelähteitä. Virhelähteet olivat kuvioittainen arviointi, kuviota kuvaavan puujoukon generointi puustotunnuksista ja kasvun ennustaminen. Aineistona oli 84 kuviota neljästä eri metsikkötyypistä Pohjois-Savon metsäkeskuksen Kerkonjoensuun suunnittelualueelta. Tutkimus pohjautui systemaattiseen koealaotantaan, jonka avulla muodostettiin tarkat puu- ja puustotason kontrollitunnukset tarkastelujakson (1–7 vuotta) alkuun sekä loppuun. Lisäksi lähtötietoina olivat käytössä tarkastelujakson alkutilan kuvioittaisella arvioinnilla kerätyt puustotunnukset. Puujoukon muodostaminen puustotason lähtötiedoista ja kasvun simulointi tarkastelujakson loppuun tehtiin Motti-metsikkösimulaattorilla. Tutkituista virhelähteistä vähiten vaikutusta oli puutason tiedon generoinnilla. Kasvun ennustevirhe aiheutti aliarviota 1,3 m2ha–1 ja 1,6 m2ha–1 kuusiositteiden pohjapinta-aloihin ja 0,8 m ja 1,0 m mäntyositteiden keskipituuksiin. Kasvuennusteen ja puutason tiedon generoinnin yhteisvirhe tuotti 0,2–0,8 cm aliarvion ositteiden keskiläpimittaan ja 1,4 m ja 1,5 m aliarviot mäntyositteiden keskipituuksiin. Kuvioittaisen arvioinnin, puutason tiedon generoinnin ja kasvuennusteen yhteisvirhe aiheutti yliarvioita runkolukuihin 427–834 ha–1 ja mäntyositteiden pohjapinta-aloihin 1,9 m2ha–1 ja 2,8 m2ha–1. Keskiläpimitta ja -pituus aliarvioitui kaikissa ositteissa. Aliarviot vaihtelivat keskiläpimitassa 3,4–6,6 cm ja keskipituudessa 0,0–3,2 m. Tutkimuksen tarkastelujaksolla kuvioittaisen arvioinnin virheet olivat suurin epävarmuuden aiheuttaja ajantasaistetuissa puustotunnuksissa.

Avainsanat
kuvioittainen arviointi; metsäsuunnittelu; virhelähteet

Tekijät
  • Vastaranta, Sähköposti mikko.vastaranta@helsinki.fi (sähköposti)
  • Ojansuu, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Holopainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 11.1.2011

Katselukerrat 5596

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6940 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Siipilehto J., Huuskonen S. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10504 (poista) | Muokkaa kommenttia
Smolander H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5699 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wermundsen T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 3 artikkeli 6563 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matilainen J., Kuusela M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6060 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen E., Kubin E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6354 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5954 (poista) | Muokkaa kommenttia
Smolander H., Himanen K. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10395 (poista) | Muokkaa kommenttia
Holm S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6092 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vastaranta M., Ojansuu R. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6940 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset