Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Erkki Tomppo (email), Tarja Tuomainen, Helena Henttonen, Antti Ihalainen, Kari T. Korhonen, Helena Mäkelä, Tiina Tonteri

Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1968–2002

Tomppo E., Tuomainen T., Henttonen H., Ihalainen A., Korhonen K. T., Mäkelä H., Tonteri T. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1968–2002. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3B artikkeli 6808. https://doi.org/10.14214/ma.6808

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset aikavälillä 1968–2002. Lisäksi analysoidaan muutosten syitä. Yhdeksännen inventoinnin otantamenetelmän suunnittelun periaatteet, maastomittaukset ja tuloslaskenta on kuvattu Metsätieteen aikakauskirjassa 2B/1998 ja Pohjois-Suomessa sovellettava otantamenetelmä Metsätieteen aikakauskirjassa 1B/2001. Uudelleen mitattavien pysyvien koealojen aiheuttamat muutokset mittauksiin on kuvattu julkaisussa Metsätieteen aikakauskirja 2B/2003.

Pohjois-Pohjanmaa on maamme suovaltaisin alue. Metsätalousmaata on 3,12 milj. hehtaaria ja siitä on suota 53%. Soiden ojitus ja muuttuneet metsien käsittelytavat ovat lisänneet puuston kasvua siten, että vuotuinen kasvu on yli kaksinkertainen 1960-luvun lopulla mitattuun kasvuun verrattuna ja on nyt 8,81 milj. m3/v. Männyn kasvu on yli kaksi ja puolikertainen VMI5:n aikaiseen verrattuna. Puuston poistuma ylitti kasvun tai oli lähellä kasvua vielä 1960- ja 1970-luvun taitteessa, mutta on sen jälkeen ollut kasvua pienempi. Puuvaranto on noussut 1960-luvun lopun 119 milj. m3:stä 201 milj. m3:iin.

Metsänhoidollisin perustein voitaisiin hakkuita tehdä inventointia seuraavalla 10-vuotiskaudella 1,3 milj. hehtaarilla. Myöhässä olevien hakkuiden pinta-ala on 360 000 ha. Taimikonhoitoa tulisi tehdä 320 000 ha ja ensiharvennuksia 420 000 ha. Ojitettuja soita on 1,03 milj. ha. Kunnostusojituksen tarpeessa olevien soiden pinta-ala on 320 000 ha.

Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä vastaavia elinympäristöjä on VMI:n mukaan 0,7% yhteen lasketusta metsä-, kitu- ja joutomaan pinta-alasta. Kuollutta, vähintään 10 cm:n vahvuista puuta on metsä- ja kitumaalla keskimäärin 4,4 m3/ha. Pohjois-Pohjanmaan alueen metsät täyttävät ne metsäsertifioinnin kriteerit, joissa tietolähteenä on VMI.

Avainsanat
Valtakunnan metsien inventointi; metsävarat; metsien kasvu; metsien metsänhoidollinen tila; metsien monimuotoisuus; metsäsertifiointi

Tekijät
  • Tomppo, Sähköposti erkki.tomppo@metla.fi (sähköposti)
  • Tuomainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Henttonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ihalainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tonteri, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 5682

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6808 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Smolander H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5699 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pukkala T., Miina J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5734 (poista) | Muokkaa kommenttia
Islam Md. N., Kurttila M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5772 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heikkilä J., Sirén M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5773 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laiho R., Tuominen S. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5957 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nevalainen S., Matala J. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5977 (poista) | Muokkaa kommenttia
Stenberg P., Rautiainen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6095 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6195 (poista) | Muokkaa kommenttia
Penttilä T., Kojola S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6199 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6217 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hökkä H., Kaunisto S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2B artikkeli 6242 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vastaranta M., Holopainen M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6339 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jylhä P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6376 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruotsalainen S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6441 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Balazs A. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6595 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6784 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3B artikkeli 6796 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6808 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset