Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jaakko Hautanen (email), Paavo Ojanen

Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

Hautanen J., Ojanen P. (2014). Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6650. https://doi.org/10.14214/ma.6650

Tiivistelmä

Tässä työssä tutkittiin hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O) sekä maanmuokkauksen, lannoituksen ja hakkuutähteiden korjuun merkitystä metsien maaperän ja puuston tämänhetkisessä kasvihuonekaasutaseessa. Tase laskettiin Valtakunnan metsien 10. inventoinnin tulosten sekä hakkuu- ja metsänhoitotilastojen perusteella Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäkeskusalueelle.

Maaperän ja puuston yhteenlaskettu kasvihuonekaasunielu oli 2600 Gg CO2-ekv./v. Ojitettujen soiden maaperä oli lähde 410 Gg CO2-ekv./v ja kivennäismaan maaperä nielu 80 Gg CO2-ekv./v. Kummallakin maalajilla kaikkien kolmen kaasun vaikutus taseeseen oli huomattava. Kasvavan puuston vaikutus oli kertaluokkaa suurempi, nielu 3000 Gg CO2/v.

Tutkitut metsänhoitotyöt kasvattivat nielua yhteensä 40 Gg CO2-ekv./v. Maanmuokkaus ja lannoitus synnyttivät kasvihuonekaasujen nielun: parantuneen puuston kasvun CO2-nielu oli moninkertainen verrattuna maaperän CO2- ja N2O-päästöön. Hakkuutähteiden korjuu aiheutti päästön.

Vaikka käytetyt menetelmät olivat karkeita, johtopäätös on selvä. Maaperän taseessa kaikki kolme kaasua on otettava huomioon, tai tulos voi olla hyvin harhainen. Samoin tutkituilla metsänhoitotöillä voi olla suuri merkitys. Hakkuiden ollessa vähäisiä kasvavan puuston suuri nielu kuitenkin korvasi moninkertaisesti maaperän päästöt.

Avainsanat
metsänhoito; hiilidioksidi; metaani; typpioksiduuli

Tekijät
  • Hautanen, Sähköposti paavo.ojanen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Ojanen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 7.4.2014

Katselukerrat 8603

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6650 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-SA 4.0 Peer reviewed

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Terho M., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6777 (poista) | Muokkaa kommenttia
Reinikainen J., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5840 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindroos H., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5852 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rajala T., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5765 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5769 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5758 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruuhijärvi R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5767 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palmroth S., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5768 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vikman A., Saari P. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6343 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset