Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Erkki Tomppo (email), Helena Henttonen, Antti Ihalainen, Tiina Tonteri, Tarja Tuomainen

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966–2000

Tomppo E., Henttonen H., Ihalainen A., Tonteri T., Tuomainen T. Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966–2000. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2B artikkeli 6612. https://doi.org/10.14214/ma.6612

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset 1966–2000 sekä analysoidaan muutosten syitä. Lisäksi artikkelissa kuvataan yleispiirteet otantamenetelmästä. Inventoinnin otantamenetelmää, maastomittauksia ja tuloslaskentaa kehitettiin yhdeksättä inventointia varten. Menetelmä on kuvattu Etelä-Pohjanmaan tulosjulkaisun yhteydessä (Metsätieteen aikakauskirja 2B/1998). Etelä-Savon metsäkeskuksen alue muodostettiin vuonna 1996, kun metsälautakunnat muutettiin metsäkeskuksiksi. Tähän julkaisuun laskettiin uudelleen nykyisen metsäkeskuksen alueen tulokset viidennestä inventoinnista eli vuodesta 1966 lähtien.

Metsä- ja kitumaalla puuston keskitilavuus on 136 m3/ha ja vuotuinen keskikasvu 5,9 m3/ha/v. Puuvaranto on noussut vuoden 1966 inventoinnin 126 milj. m3:stä 170 milj. m3:iin. Puuston vuotuinen kasvu on samaan aikaan noussut 5,99 milj. m3:stä 7,35 milj. m3:iin. Kahdeksannen inventoinnin jälkeen männyn ja lehtipuiden sekä varanto että kasvu ovat nousseet, kuusen osalta molemmat ovat vähentyneet. Kuusivaltaisten metsien ikärakenteen muutokset selittävät kuusen kasvun alenemista. Muiden puulajien poistumat samoin kuin kokonaispoistuma ovat kuitenkin olleet kasvua pienempiä. Seuraavalla 10-vuotiskaudella voitaisiin hakkuita tehdä metsänhoidollisin perustein 833 000 ha:lla. Näistä ensiharvennuksia on 230 000 ha.

Nuorten ja vanhojen metsien ala on lisääntynyt, keski-ikäisten vähentynyt. Metsien ikä- ja kehitysluokkajakauma antaa tasaiset hakkuumahdollisuudet. Männyn ja kuusen kehitysluokkajakaumat eivät poikkea toisistaan oleellisesti. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI9:n mukaan 0,6 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta ja kuollutta puuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 2,6 m3/ha. Alueen metsät täyttävät pääosin ne metsäsertifioinnin kriteerit, joissa tietolähteenä on VMI.

Avainsanat
Valtakunnan metsien inventointi; metsävarat; metsien kasvu; metsien monimuotoisuus; metsäsertifiointi; metsien tila

Tekijät
  • Tomppo, Sähköposti erkki.tomppo@metla.fi (sähköposti)
  • Henttonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ihalainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tonteri, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tuomainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 8303

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6612 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Partanen J., Leinonen I. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5830 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitanen H., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6368 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6374 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laiho R., Penttilä T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6019 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niskanen Y., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6799 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuorteva H., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6629 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huttunen L., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5845 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5906 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rytkönen A., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6472 (poista) | Muokkaa kommenttia
Malmivaara M., Löfström I. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6876 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valpola S., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6886 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemelä J., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6522 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindroos A.-J., Ilvesniemi H. (2023) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2023 no. 0 artikkeli 23007 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laine T., Kankaanhuhta V. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10510 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hannelius S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6167 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huovinen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6048 (poista) | Muokkaa kommenttia
Henttonen H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6505 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5751 (poista) | Muokkaa kommenttia
Juntunen V., Neuvonen S. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5702 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Balazs A. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6595 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitanen J., Kataja K. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10511 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ukonmaanaho L., Soini K. (2023) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2023 no. 0 artikkeli 23003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2B artikkeli 6612 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset