Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pentti Niemistö (email), Tatu Hokkanen, Martti Varama

Karikemäärän muutokset 1982–2001 ja puiden kunto lumi- ja hallamittariesiintymän vaivaamissa koivikoissa Noormarkussa

Niemistö P., Hokkanen T., Varama M. Karikemäärän muutokset 1982–2001 ja puiden kunto lumi- ja hallamittariesiintymän vaivaamissa koivikoissa Noormarkussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli 6079. https://doi.org/10.14214/ma.6079

Tiivistelmä

Mittariperhosten toukat söivät 1997–1999 koivuvaltaisia metsiä paikoin lähes lehdettömiksi Lounais-Suomessa. Karikeseurantametsiköissä tutkittiin mittarituhon vaikutusta hies- ja rauduskoivikon karikesatoon ja harvennuskokeessa puiden kunnon ja toipumisen riippuvuutta puuston tiheydestä. Lisäksi koivulajien tuhoalttiutta verrattiin hies- ja rauduskoivun muodostamassa sekametsikössä. Hyönteisnäytteiden perusteella koivujen lehtituhot aiheutti ensisijaisesti lumimittari (Operophtera fagata Scharfenberg) ja selvästi vähäisemmässä määrin hallamittari (Operophtera brumata Linnaeus).

Syönti ajoittui vuosille 1997–2000, joista voimakkaita olivat kaksi keskimmäistä. Tällöin toukkien- papanoita kertyi viljelyrauduskoivikossa yli 200 kg/ha/v ja luontaisesti syntyneessä hieskoivikossa puolet vähemmän. Hienojakoisen seulontatähteen ja tunnistamattoman karikkeen määrä lisääntyi noin 300 kg/ha/v. Hieskoivikossa mittarituho ei vähentänyt karikkeen määrää, mutta rauduskoivikossa lehtikarike väheni puolella, karikkeen kokonaismäärä neljänneksellä ja siementuotanto tyrehtyi. Myös latvusten kunnon perusteella rauduskoivu kärsi mittarituhosta hieskoivua enemmän. Rauduskoivulle oli tyypillisempää elävän latvuksen supistuminen alhaalta päin tupsulatvaiseksi ja hieskoivulle puolestaan koko latvuksen harsuuntuminen. Välittömästi kuolleiden ja kuolevien puiden osuus oli 13–16% runkoluvusta, mutta kaikkiaan 30–50% koivuista todettiin kasvatuskelvottomiksi. Toipuvien puiden pituuskasvu elpyi mittarituhon jälkeen nopeammin kuin paksuuskasvu.

Metsikön pienimmät puut kuolivat herkimmin, mutta osa suurimmistakin puista jää toipumatta. Harvennuksilla ei voida ehkäistä mittarituhoa koivikoissa, mutta hoidetuissa metsiköissä puiden toipumisedellytykset ovat paremmat kuin hoitamattomissa. Kasvatuskelvottomat puut kannattaa poistaa saneeraushakkuussa välittömästi kahden pahan tuhovuoden jälkeen.

Avainsanat
harvennus; hieskoivu; rauduskoivu; lumimittari; hallamittari; hyönteistuho; karike

Tekijät
  • Niemistö, Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Hokkanen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Varama, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 5317

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6079 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Leino O., Holopainen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6319 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kojola S., Haavisto M. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6029 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähde E., Laiho O. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5806 (poista) | Muokkaa kommenttia
Malaty R., Toppinen A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6139 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luostarinen K., Möttönen V. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6351 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6721 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppälä R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6051 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hökkä H., Repola J. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6039 (poista) | Muokkaa kommenttia
Paukkonen K., Luostarinen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6122 (poista) | Muokkaa kommenttia
Packalén P., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5774 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leikola M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6155 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kalliokoski T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 4 artikkeli 6820 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pasanen K., Hyppänen H. (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5952 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pasanen K., Vesterlin V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6355 (poista) | Muokkaa kommenttia
Iivonen S., Lilja A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6154 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kuittinen H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6868 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., Viherä-Aarnio A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6864 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkelä A., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6101 (poista) | Muokkaa kommenttia
Levula J., Ilvesniemi H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6807 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoranen J., Puttonen P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6046 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sikanen L., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6364 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Pekkarinen A. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6696 (poista) | Muokkaa kommenttia
Yu Q., Tigerstedt P. M. A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6513 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5676 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., Hokkanen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6079 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset