Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011

Päätoimittajalta

artikkeli 6810, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2011). Miten tieteellinen tieto saadaan käytännönkäyttöön? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6810. https://doi.org/10.14214/ma.6810
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6557, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2011). Puurakentamisen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6557. https://doi.org/10.14214/ma.6557
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6558, Tutkimusartikkeli
Henna Etula, Ron Store. (2011). Metsävaratiedon ajantasaistaminen tapahtuma- ja toimenpidetietojen avulla yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6558. https://doi.org/10.14214/ma.6558
Original keywords: metsäsuunnittelu; yksityismetsätalous; metsävaratiedon ajantasaistaminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ja testata yksityismetsien tapahtuma- ja toimenpidetietoihin pohjautuvaa metsävaratiedon ajantasaistusta kunnan kokoisella alueella. Tapahtumatiedoiksi luet tiin metsäkeskukseen saapuvat lakisääteiset ilmoitukset ja hakemukset ja toimenpidetiedoiksi vastaavasti hakkuu- ja hoitotyöilmoitukset toimenpiteiden suorittajilta. Ajantasaistuksen jälkeen selvitettiin, kuinka tarkasti ajantasaistuksessa löydetyt toimenpiteet vastasivat todellisia maastossa tapahtuneita toimenpiteitä, arvioitiin toimijoilta kerättävien toimenpideilmoitusten merkitystä ja kehitettiin uusia tapoja hyödyntää ajan tasalla olevaa metsävaratietoa. Tapaustutkimuksessa käytettiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukseen saapunutta tapahtumatietoa, metsäalan toimijoiden lähettämiä toimenpideilmoituksia, maastoinventointia sekä laskennallista kasvatusta Kuortaneen kunnan alueella sijaitsevien yksityismetsien metsävaratietojen ajantasaistukseen.

Tutkimuksessa metsävaratiedon ajantasaistukseen kehitetty rutiini havaittiin toimivaksi. Ajan tasaistuksessa löydettiin 91 % maastossa toteutetuista toimenpiteistä. Löytymättä jääneet toimenpiteet olivat pääosin metsänomistajien omatoimisia töitä, eikä tietoa niistä pyritty keräämään tässä tutkimuksessa. Puunostajien toimittamat toimenpideilmoitukset eivät juuri tuottaneet lisätietoa ajantasaistukseen. Myöskään maastoinventoinnin käyttö ei ollut kannattavaa, sillä sen kustannus-hyötysuhde oli huono. Tutkimuksessa käytetyllä menetelmällä tuotettu ajantasainen metsävaratieto oli käytännön tarpeisiin riittävän luotettavaa ja mahdollisti uusia keinoja metsänomistajien neuvontaan ja aktivoimiseen. Erityisesti metsäsuunnitelmien toteutuksen seurantaan perustuva puolivälineuvonta havaittiin vaikuttavaksi, ja siitä saatu palaute oli hyvää.

  • Etula, Sähköposti: henna.etula@metsakeskus.fi (sähköposti)
  • Store, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6635, Tutkimusartikkeli
Juha Laitila, Kari Väätäinen. (2011). Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6635. https://doi.org/10.14214/ma.6635
Original keywords: nuoret metsät; puunkorjuu; kokopuu; ranka; haketus; kaukokuljetus; metsähake
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli: 1) Selvittää kuormaus- ja purkuajat, ajankäytön rakenne sekä kuormakoko rangan ja kokopuun autokuljetuksessa. 2) Verrata rangan ja kokopuun haketustuottavuutta terminaaliolosuhteissa. 3) Tehdä vertailulaskelmat rangan, kokopuun ja kokopuupaalauksen korjuu- ja toimituskustannuksista eri kuljetus- ja haketustavoilla, kaukokuljetusmatkoilla ja hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitoilla.

Kokopuun autokuljetuksen kuormakoko oli 30 m3, kun puutavaraa kuljetettiin umpilaidallisella puutavara-autolla. Kaukokuljetuksessa kuormauksen tehotuntituottavuus oli metsäkuljetuspituuteen katkotulla kokopuulla 1,0 m3 minuutissa ja viisi metriä pitkällä rangalla 2,5 m3 minuutissa. Kuorman purkamisen tehotuntituottavuus oli vastaavasti kokopuulla 2,6 m3 minuutissa ja rangalla 3,4 m3 minuutissa. Vertailevan aikatutkimuksen perusteella rangan haketuksen tehotuntituottavuus oli 1,22-kertainen kokopuun haketustuottavuuteen verrattuna.

Tehty vertailulaskelma osoitti, että kokopuuna korjuu oli selvästi edullisin vaihtoehto, kun hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta oli alle 11 cm. Tätä läpimittaa järeämmillä kohteilla kokopuuna tai rankana korjuun välinen kustannusero jäi pieneksi metsähakkeen tuotannossa. Kokopuuna korjuussa tienvarsihaketukseen perustuva hakkeen toimitusketju oli menetelmistä edullisin. Rankana korjuussa haketus tulisi tehdä joko tienvarsivarastolla tai hakkeen käyttöpaikan välittömässä läheisyydessä. Jos toimitusketjussa käytetään terminaaleja, niin kuljetustaloudellisesti tehokkain tapa on kuljettaa kokopuun sijaan karsittua rankaa. Vertailulaskelman perusteella kokopuupaalauksen kilpailukyky oli heikko nuorten metsien energiapuun hankinnassa.

  • Laitila, Sähköposti: juha.laitila@metla.fi (sähköposti)
  • Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6634, Tutkimusartikkeli
Timo Saksa. (2011). Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6634. https://doi.org/10.14214/ma.6634
Original keywords: kuusi; paakkutaimi; tukkimiehentäi; sekamalli; muokkausjälki
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa tarkasteltiin pysyvien koealojen avulla kuusen paakkutaimien elossaoloa, tuhoja sekä pituuskehitystä 24:llä mätästäen, laikuttaen tai äestäen muokatulla käytännön uudistusalalla. Mätästetyillä ja laikutetuilla uudistusaloilla kuusen taimien elossaolo oli neljännen kasvukauden jälkeen merkitsevästi korkeampi, yli 90 %, verrattuna äestysaloihin, joilla elossaolo laski 80 %:n tasolle. Kasvukausittain tehtyjen havaintojen perusteella suurimmaksi istutustaimien tuhonaiheuttajaksi ensimmäisten vuosien aikana osoittautui tukkimiehentäi, joka aiheutti keskimäärin joka toisen taimikuoleman. Kaikkiaan tukkimiehentäin todettiin vikuuttaneen 55 %:a äestys-, 40 %:a laikutus- ja 20 %:a mätästysaloille istutetuista taimista.

Aineistoon sovitetun sekamallin mukaan muokkausjäljen kivennäismaapinnalle, maanpinnan tasoon tai ylemmäksi, syvään istutetut taimet säilyivät parhaiten elossa. Istutuspisteen etäisyys humuksesta sekä taimen pituus istutettaessa vaikuttivat myös positiivisesti taimen menestymiseen. Äestysaloilla istutustaimien kuolleisuus oli laikutus- ja mätästysaloja suurempaa. Parhaiten tukkimiehentäin tuhoilta säästyivät keskimääräistä maanpintaa korkeammalle kivennäismaapinnalle istutetut taimet. Mätästysaloilla tukkimiehentäin tuhoriski oli merkitsevästi pienempi kuin äestys- ja laikutusaloilla.

1- ja 2-vuotiaan taimimateriaalin välillä ei ollut eroa menestymisessä, mutta taimen pituudella oli positiivinen vaikutus niin elossaoloon kuin pituuskehitykseenkin. Neljännen kasvukauden lopussa istutustaimien pituutta selittivät taimen pituus istutushetkellä (+), pinnallinen istutus (–), istutus humuspintaan (–), keskimääräistä maanpinnan tasoa ylemmäksi (+) tai alemmaksi (–) istuttaminen, taimen etäisyys humuksesta (–), tukkimiehentäin syönti (–) sekä taimen lähiympäristön pintakasvillisuuden (–) ja lehtipuiden määrä (–). Uudistusalan muokkausmenetelmä ei selittänyt istutustaimen pituuskehitystä. Käytännön uudistusaloilla muokkausta edelleen kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota muokkausjäljen laatuun, jotta uudistusalalla olisi riittävästi viljelykelpoisia ja tasalaatuisia kohoumia kuusen istutusta varten.

  • Saksa, Sähköposti: timo.saksa@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5928, Tutkimusartikkeli
Arto Rummukainen, Leo Tervo, Kari Kautto, Minna Pulkkinen. (2011). Maanmuokkaus- ja kylvölaiteyhdistelmien vertailuja männyn kylvössä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5928. https://doi.org/10.14214/ma.5928
Original keywords: uudistaminen; maanmuokkaus; männyn kylvö; konekylvö
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lajittuneet maalajit, erityisesti kuivahkot ja kuivat kankaat ovat osoittautuneet parhaiksi männyn kylvökohteiksi itämisen, taimettumisen ja puun laadun suhteen. Koneellisen kylvön menetelmiä, kustannuksia ja tuloksen onnistuneisuutta testattiin kolmella kylvölle tyypillisellä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuivan kankaan koealalla. Kullakin koealalla oli käytössä erilaiset kylvökone-maanmuokkausyhdistelmät, yhteensä kaksitoista äestykseen, laikutukseen tai jyrsintään perustuvaa kylvökoneyhdistelmää.

Taimimäärät olivat kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla äestetyillä alueilla (menetelmien keskiarvo kahdeksannen kasvukauden jälkeen vaihteli 2 750–7 500 tainta/ha) tavoitetiheyden täyttäviä niin määrän kuin tasaisuudenkin osalta. Laikutetuilla alueilla taimimäärän keskiarvo oli 4 400–8 000 ja jyrsinnällä 1 800–4 750 tainta/ha. Joillakin laikutus- ja jyrsintämenetelmillä taimikko jäi kuitenkin aukkoiseksi. Tilastollisesti merkitseviä eroja saatiin vain Louhivaarassa ja Vepsässä jyrsinnän ja parhaan muun menetelmän välille. Taimien keskipituus eri koealueilla oli neljän kasvukauden jälkeen vajaa 10 cm. Kahdeksan kasvukauden jälkeen pituudet vaihtelivat 35–65 cm, mutta taimien pituuskasvussa eri maanmuokkaus-kylvö-menetelmien välillä aina yhden koealueen sisällä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

Kylvön sisältävä äestyksen keskimääräinen käyttötuntituotos oli 1,5 ha, Jigi-laikkurin 0,9 ha, Holck-laikkurin 1,0 ha, Bracke-laikkurin 1,3 ha, jyrsinnän 0,9 ha ja Patu-laikutuksen 0,3 ha. Koneellisen kylvön kokonaiskustannukseksi tuli äestyksellä noin 300 euroa/ha, jatkuvatoimisella laikkumätästyksellä 275 euroa/ha, jyrsinnällä 260 euroa/ha ja kaivurilaikutuksessa 340 euroa/ha. Konekylvön kustannukset jäävät noin kolmannekseen istutuksen kustannuksista.

  • Rummukainen, Sähköposti: arto.rummukainen@metla.fi (sähköposti)
  • Tervo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kautto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pulkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5927, Tutkimusartikkeli
Juho Rantala, Kari Kautto. (2011). Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa – työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5927. https://doi.org/10.14214/ma.5927
Original keywords: kustannustehokkuus; koneellistaminen; tuottavuus; taimikonhoito; metsänhoito; metsänuudistaminen; Naarva
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Koneellisen taimikonhoidon osuus on Suomessa alle prosentin taimikonhoidon kokonaismäärästä. Metsänomistajakunnan rakennemuutos, metsätaloussektorin työvoimapula ja metsätalouden kannattavuuden parantaminen kuitenkin edellyttävät metsänhoitotöiden koneellistamista. Taimikonhoidon koneellistamiseen liittyvä tutkimus- ja tuotekehitys on keskittynyt poistettavien taimien katkaisuun perustuviin menetelmiin. Tämän seurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää hakkuukoneeseen kytketyn poistettavien taimien kitkentään perustuvan Naarva-perkaajan työajanjakauma ja -menekki, kustannukset ja työjäljen laatu kuusen varhaisperkauskohteilla. Koneellisen kitkennän keskimääräinen tehollinen työajanmenekki oli 7,1 tuntia per hehtaari. Kivisyyden lisääntyminen ja lehtipuiden lukumäärän kasvu hidastivat kitkentätyötä. Kasvatettavista kuusista keskimäärin 6 % vaurioitui kasvatuskelvottomiksi kitkennän yhteydessä. Koneellisen kitkennän kustannuskilpailukyvyn ratkaisee se, kuinka hyvin kitkennällä voidaan ehkäistä tulevaa taimikonhoitotarvetta. Nykytiedon mukaan koneellinen kitkentä on sopivilla työkohteilla koko metsänuudistamisketjun näkökulmasta tarkasteltuna taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä verrattuna raivaussahatyöhön.

  • Rantala, Sähköposti: juho.rantala@metla.fi (sähköposti)
  • Kautto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6636, Katsaus
Katri Himanen, Arja Lilja. (2011). Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit ja niiden torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6636. https://doi.org/10.14214/ma.6636
Original keywords: kuusi; mänty; taimipolte; ruostesienet; Sirococcus conigenus; käpyjen keräys; karistus; siementen varastointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Siementen mukana kulkeutuu mikrobeja, lähinnä erilaisia sieniä. Pääosa näistä on harmittomia, mutta jotkut lajeista alentavat siementen itävyyttä ja aiheuttavat tauteja itävissä siemenissä tai sirkkataimissa. Mikrobien määrä ja lajisto riippuvat käpyjen ja siementen käsittelystä. Tartunnat ovat yleensä peräisin maasta tai tuoreiden käpyjen mukana kerätyistä ylivuotisista kävyistä. Mikrobit leviävät käpyjen keräysastioiden ja siementen käsittelylinjastojen välityksellä. Hyväkuntoiset siemenet kestävät varastoinnin aikana mikrobeja paremmin kuin vaurioituneet tai fysiologisesti heikentyneet. Jotta mikrobien aiheuttamat ongelmat pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, kävyt on kerättävä vasta kun siementen ovat täysin kehittyneitä. Siementen käsittelytilojen puhtauteen on kiinnitettävä huomiota tuotantoketjun joka vaiheessa, sillä sieni-itiöt ja rihmaston kappaleet kulkeutuvat tehokkaasti ilmavirtausten mukana.

  • Himanen, Sähköposti: katri.himanen@metla.fi (sähköposti)
  • Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 6811, Tiedonanto
Atte Komonen, Hanna Alajoki. (2011). Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6811. https://doi.org/10.14214/ma.6811
Original keywords: metsätuhot; kirjanpainaja; ennallistaminen; kaarnakuoriaiset; luonnonhoito
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ennallistaminen ja luonnonhoito ovat tärkeä osa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta ne voivat myös aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia. Vuonna 2008 hoidettiin rauhoitetun taponlehden (Asarum europaeum) elinaluetta kaatamalla ja kaulaamalla kuusia. Vuonna 2010 sekä suojelualueella että sen ulkopuolella havaittiin kirjanpainajan tappamia puita. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjanpainajan esiintymistä kaadetuissa maapuissa, kaulatuissa pystypuissa sekä laskettiin kirjanpainajan tappamien puiden määrä suojelualueella toukokuussa 2011. Kaikista puista laskettiin myös kirjanpainajan emokäytävien määrä per m2 kaarnaa. Luonnollisesti kuolleista pystypuista (n = 120) 93 %, kaulatuista pystypuista (n = 65) 68 % ja kaadetuista maapuista (n = 76) 20 % oli kirjanpainajan asuttamia. Emokäytävätiheys oli lajin tappamissa puissa keskimäärin 269, kaulatuissa pystypuissa 175 ja maapuissa 68 emokäytävää per m2. Tutkimus osoittaa, että kirjanpainaja lisääntyi tuotetussa lahopuussa siinä määrin, että se pystyi tappamaan eläviä puita suojelualueella. On todennäköistä, että kirjanpainajan tappamat puut olivat jo valmiiksi heikentyneitä kesän 2010 poikkeuksellisten helteiden takia. Elokuussa 2011 havaittiin enää muutamia tuoreita kirjanpainajan tappamia puita ja tuho näyttää taantuneen. Yhteenvetona voidaan suositella, että ennallistamisen ja luonnonhoidon sivuvaikutuksia pitää seurata systemaattisesti, jotta menetelmiä voidaan kehittää ja tuholaisriski minimoida.

  • Komonen, Sähköposti: atte.komonen@jyu.fi (sähköposti)
  • Alajoki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6819, Tieteen tori
Teijo Palander, Jaska Salonen, Heikki Ovaskainen. (2011). Kanto- ja juuripuun kaukokuljetuksen kustannusrakenne. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6819. https://doi.org/10.14214/ma.6819
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Palander, Sähköposti: teijo.s.palander@uef.fi (sähköposti)
  • Salonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ovaskainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6818, Tieteen tori
Heikki Ovaskainen, Pirkko Pihlaja, Teijo Palander. (2011). Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6818. https://doi.org/10.14214/ma.6818
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Ovaskainen, Sähköposti: heikki.ovaskainen@uef.fi (sähköposti)
  • Pihlaja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Palander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6817, Tieteen tori
Tapani Repo, Marja Roitto, Sirkka Sutinen. (2011). Juuritutkimuksella uutta tietoa puiden kasvusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6817. https://doi.org/10.14214/ma.6817
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Repo, Sähköposti: tapani.repo@metla.fi (sähköposti)
  • Roitto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sutinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6816, Tieteen tori
Otso Huitu, Heikki Henttonen. (2011). Myyrien kannanvaihtelut aikojen ja ilmojen saatossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6816. https://doi.org/10.14214/ma.6816
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Huitu, Sähköposti: heikki.henttonen@metla.fi (sähköposti)
  • Henttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6815, Tieteen tori
Lauri Korhonen. (2011). Latvuspeittävyys, sen mittaaminen ja kansainvälinen metsän määritelmä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6815. https://doi.org/10.14214/ma.6815
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korhonen, Sähköposti: lauri.korhonen@uef.fi (sähköposti)
artikkeli 6814, Tieteen tori
Harri Koivusalo, Ari Laurén. (2011). Metsät osana veden kiertoa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6814. https://doi.org/10.14214/ma.6814
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Koivusalo, Sähköposti: harri.koivusalo@aalto.fi (sähköposti)
  • Laurén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6813, Tieteen tori
Markku Ollikainen. (2011). Metsät, vesi ja kestävä metsätalous. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6813. https://doi.org/10.14214/ma.6813
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Ollikainen, Sähköposti: markku.ollikainen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6812, Tieteen tori
Ari Laurén. (2011). Akateemiset hyveet ja tutkimustulosten vienti käytäntöön. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6812. https://doi.org/10.14214/ma.6812
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Laurén, Sähköposti: ari.lauren@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6563, Tieteen tori
Terhi Wermundsen. (2011). Lepakoiden talvehtimis- ja saalistuselinympäristöt – suosituksia maankäytön suunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6563. https://doi.org/10.14214/ma.6563
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Wermundsen, Sähköposti: terhi.wermundsen@aalto.fi (sähköposti)
artikkeli 6562, Tieteen tori
Ritva Toivonen. (2011). Puutuotteiden laatua voidaan kehittää monen ulottuvuuden kautta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6562. https://doi.org/10.14214/ma.6562
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Toivonen, Sähköposti: ritva.toivonen@dnainternet.net (sähköposti)
artikkeli 6561, Tieteen tori
Johanna Routa. (2011). Intensiivinen metsänhoito parantaa tuotosta ja alentaa samanaikaisesti energiapuun käytön hiilidioksidipäästöjä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6561. https://doi.org/10.14214/ma.6561
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Routa, Sähköposti: johanna.routa@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6560, Tieteen tori
Riikka Linnakoski, Pekka Niemelä. (2011). Kaarnakuoriaisten kuljettamat sinistäjäsienet Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6560. https://doi.org/10.14214/ma.6560
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Linnakoski, Sähköposti: riikka.linnakoski@utu.fi (sähköposti)
  • Niemelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6559, Tieteen tori
Heli Viiri, Arto Ahola, Antti Ihalainen, Kari T. Korhonen, Eero Muinonen, Heikki Parikka, Juho Pitkänen. (2011). Kesän 2010 myrskytuhot ja niistä seuraava hyönteistuhoriski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6559. https://doi.org/10.14214/ma.6559
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi (sähköposti)
  • Ahola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Muinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Parikka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6644, Tieteen tori
Timo Yrjänä, Pirkko-Liisa Luhta, Eero Hartikainen, Eero Moilanen, Simo Tammela, Hannu Marttila, Björn Klöve, Heli Suurkuukka, Risto Virtanen, Timo Muotka. (2011). Liettyneiden metsäpurojen kunnostaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6644. https://doi.org/10.14214/ma.6644
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Yrjänä, Sähköposti: timo.yrjana@ely-keskus.fi (sähköposti)
  • Luhta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hartikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tammela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Marttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Klöve, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Suurkuukka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Virtanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Muotka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6643, Tieteen tori
Erkki Lähde, Olavi Laiho, Timo Pukkala. (2011). Jatkuvaa kasvatusta vai tasaikäismetsätaloutta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6643. https://doi.org/10.14214/ma.6643
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lähde, Sähköposti: olavi.laiho@metla.fi (sähköposti)
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6642, Tieteen tori
Antti Mutanen. (2011). Metsäsektorin suhdannetiedolle riittää kysyntää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6642. https://doi.org/10.14214/ma.6642
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mutanen, Sähköposti: antti.mutanen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5935, Tieteen tori
Elina Peuhu, Juha Siitonen. (2011). Ontot puistopuut ovat merkittävä elinympäristö monimuotoiselle lahopuueliöstölle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5935. https://doi.org/10.14214/ma.5935
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Peuhu, Sähköposti: elina.peuhu@helsinki.fi (sähköposti)
  • Siitonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6827, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto. (2011). Menetelmiä ja sovelluksia metsikön rakenteen ennustemallien parantamiseksi Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6827. https://doi.org/10.14214/ma.6827
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6826, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto. (2011). Metsikön rakenteen kuvaaminen lineaarisen ennustamisen teorian avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6826. https://doi.org/10.14214/ma.6826
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6825, Tutkimusseloste
Tapio Rantala. (2011). Metsäsektoria ja luonnonsuojelua koskevan päätöksenteon demokraattinen legitimiteetti – tutkimus suomalaisten lehtien yleisönosastokeskustelusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6825. https://doi.org/10.14214/ma.6825
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6824, Tutkimusseloste
Harri Kilpeläinen, Jari Lindblad, Henrik Heräjärvi, Erkki Verkasalo. (2011). Sahatukin kertymät ja runkojen laatu eteläsuomalaisissa harvennuskoivikoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6824. https://doi.org/10.14214/ma.6824
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Lindblad, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heräjärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6823, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Risto Rikala, Heikki Smolander. (2011). Kuusen taimien istuttaminen Bracke- ja Ecoplanter-istutuskoneilla – maanmuokkauksen, istutuksen ja taimien maastomenestymisen arviointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6823. https://doi.org/10.14214/ma.6823
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6567, Tutkimusseloste
Marjut Turtiainen, Kauko Salo, Olli Saastamoinen. (2011). Mustikan ja puolukan satojen ja talteenottoasteiden vaihtelu Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6567. https://doi.org/10.14214/ma.6567
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Turtiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saastamoinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6566, Tutkimusseloste
Eeva Terhonen, Risto Kasanen. (2011). Leveysasteen, vuodenajan ja neulasen iän vaikutus männyn neulasten sienilajistoon Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6566. https://doi.org/10.14214/ma.6566
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Terhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6565, Tutkimusseloste
Markku Larjavaara. (2011). Poikkileikkausmassaan perustuva uusi menetelmä maapuiden inventointiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6565. https://doi.org/10.14214/ma.6565
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Larjavaara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6564, Tutkimusseloste
Hilppa Gregow, Heli Peltola, Mikko Laapas, Seppo Saku, Ari Venäläinen. (2011). Kovien tuulten, suurten lumikuormien ja roudan esiintyminen ja vaikutukset metsien tuhoriskeihin Suomessa nyky- ja muuttuvassa ilmastossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6564. https://doi.org/10.14214/ma.6564
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Gregow, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laapas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saku, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Venäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6649, Tutkimusseloste
Timo Pukkala, Tatu Hokkanen, Teijo Nikkanen. (2011). Siemensadon ennustemallit männylle ja kuuselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6649. https://doi.org/10.14214/ma.6649
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hokkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6648, Tutkimusseloste
Mikko Moilanen, Markku Saarinen, Klaus Silfverberg. (2011). Männyn neulasten ravinnepitoisuuksien (N, P, K) vaihtelu metsäojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6648. https://doi.org/10.14214/ma.6648
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Silfverberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5944, Tutkimusseloste
Paula Jylhä, Olli Dahl, Juha Laitila, Kalle Kärhä. (2011). Ensiharvennusmännyn hankintaketjun vaikutus sellutehtaan puustamaksukykyyn. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5944. https://doi.org/10.14214/ma.5944
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Jylhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Dahl, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laitila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kärhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5943, Tutkimusseloste
Juho Rantala, Tiina Laine. (2011). M-Planter -istutuslaitteen tuottavuus käytännön työolosuhteissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5943. https://doi.org/10.14214/ma.5943
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5942, Tutkimusseloste
Arja Lilja, Marja Poteri, Raija-Liisa Petäistö, Risto Rikala, Timo Kurkela, Risto Kasanen. (2011). Sienitaudit metsätaimitarhoilla Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5942. https://doi.org/10.14214/ma.5942
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Poteri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Petäistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurkela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5941, Tutkimusseloste
Antti J. Lukkarinen, Seppo Ruotsalainen, Teijo Nikkanen, Heli Peltola. (2011). Venäläisten lehtikuusialkuperien elävyys, pituuskasvu ja tuhot maastokokeilla Punkaharjulla ja Kivalossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5941. https://doi.org/10.14214/ma.5941
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lukkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6822, Kirjallisuutta
Jari Parviainen. (2011). Metsäpalojen hallinnan opaskirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6822. https://doi.org/10.14214/ma.6822
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Parviainen, Sähköposti: jari.parviainen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6821, Kirjallisuutta
Veli-Pekka Järveläinen. (2011). Merkittävä teos metsien teollisen käytön historiasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6821. https://doi.org/10.14214/ma.6821
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Järveläinen, Sähköposti: vpjarvel@nic.fi (sähköposti)
artikkeli 6647, Kirjallisuutta
Anneli Viherä-Aarnio. (2011). Kotimaisten metsäpuiden erikoismuotojen rikkautta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6647. https://doi.org/10.14214/ma.6647
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: anneli.vihera-aarnio@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6646, Kirjallisuutta
Martin Lillandt. (2011). Murroksen jälkeen - metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6646. https://doi.org/10.14214/ma.6646
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lillandt, Sähköposti: lillandt@elisanet.fi (sähköposti)
artikkeli 5940, Kirjallisuutta
Heikki Smolander. (2011). Väärin kasvatettu – Matti Kärkkäisen ”Metsieni kirjan” arvostelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5940. https://doi.org/10.14214/ma.5940
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Smolander, Sähköposti: heikki.smolander@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5939, Kirjallisuutta
Voitto Koskenmäki, Tapani Tasanen. (2011). Kylmä kyyti traktorilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5939. https://doi.org/10.14214/ma.5939
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Koskenmäki, Sähköposti: tapani.tasanen@seamk.fi (sähköposti)
  • Tasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 6820, Puheenvuoro
Tuomo Kalliokoski. (2011). Mitä kuuluu metsäntutkimukselle – näkökulma maan alta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6820. https://doi.org/10.14214/ma.6820
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kalliokoski, Sähköposti: tuomo.kalliokoski@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6645, Puheenvuoro
Eljas Pohtila. (2011). Metsälaki uusiksi? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6645. https://doi.org/10.14214/ma.6645
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pohtila, Sähköposti: eljas.pohtila@kolumbus.fi (sähköposti)
artikkeli 5938, Puheenvuoro
Esa-Jussi Viitala. (2011). Kartellitutkimuksen lähtökohdista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5938. https://doi.org/10.14214/ma.5938
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5937, Puheenvuoro
Heikki Smolander. (2011). Kartellin vaikutus kantohintoihin ja Metlan uskottavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5937. https://doi.org/10.14214/ma.5937
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Smolander, Sähköposti: heikki.smolander@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5936, Puheenvuoro
Ismo Pölönen, Kimmo Malin. (2011). Yleiskaavoituksen vaikutukset metsien käsittelyyn oikeudellisesta näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5936. https://doi.org/10.14214/ma.5936
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Pölönen, Sähköposti: kimmo.malin@uef.fi (sähköposti)
  • Malin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

artikkeli 5934, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Taina Pennanen, Michael Müller. (2011). Kuusentaimien juuristosienet ja niiden merkitys taimien alkukehitykselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5934. https://doi.org/10.14214/ma.5934
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Pennanen, Sähköposti: taina.pennanen@metla.fi (sähköposti)
  • Müller, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5933, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Tuija Aronen. (2011). Kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5933. https://doi.org/10.14214/ma.5933
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Aronen, Sähköposti: tuija.aronen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5932, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Irja Löfström, Leena Hamberg. (2011). Purppuranahakka torjuu tehokkaasti pihlaja- ja haapavesakoita. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5932. https://doi.org/10.14214/ma.5932
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Löfström, Sähköposti: irja.lofstrom@metla.fi (sähköposti)
  • Hamberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5931, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Marko Lehtosalo, Annikki Mäkelä, Sauli Valkonen. (2011). Laikkumätästettyjen uudistusalojen vesottuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5931. https://doi.org/10.14214/ma.5931
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lehtosalo, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)
  • Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5930, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Jari Miina, Timo Saksa, Sauli Valkonen. (2011). Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5930. https://doi.org/10.14214/ma.5930
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Miina, Sähköposti: jari.miina@metla.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5929, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Karri Uotila, Juho Rantala, Timo Saksa. (2011). Kustannustehokas ja kannattava metsänuudistamisketju. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5929. https://doi.org/10.14214/ma.5929
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Uotila, Sähköposti: karri.uotila@metla.fi (sähköposti)
  • Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu

artikkeli 6641, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Eeva Primmer. (2011). Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen osaksi metsätaloutta – institutionaalisen sopeutumisen empiirinen tarkastelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6641. https://doi.org/10.14214/ma.6641
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Primmer, Sähköposti: eeva.primmer@ymparisto.fi (sähköposti)
artikkeli 6640, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Maarit Kallio. (2011). Metsien monimuotoisuuden turvaamisen välilliset vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6640. https://doi.org/10.14214/ma.6640
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kallio, Sähköposti: maarit.kallio@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6639, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Marjatta Hytönen. (2011). Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ekosysteemilähestymistavan avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6639. https://doi.org/10.14214/ma.6639
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hytönen, Sähköposti: marjatta.hytonen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6638, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Mirja Rantala, Leena A. Leskinen. (2011). METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoilla hyviä tavoitteita mutta niukasti resursseja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6638. https://doi.org/10.14214/ma.6638
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rantala, Sähköposti: mirja.rantala@metla.fi (sähköposti)
  • Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6637, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Maarit Loiskekoski. (2011). METSO yksityismetsien monimuotoisuuden turvaamisen ohjauskeinona. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6637. https://doi.org/10.14214/ma.6637
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Loiskekoski, Sähköposti: maarit.loiskekoski@gmail.com (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit