| Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden ja vastaamattomien (kato) metsätalousmaan alan ja rekisteritilojen lukumäärän vertailu. | ||||
| Ominaisuus | Vastasi | Kato | t-arvo | p-arvo |
| Metsätalousmaan ala, ha | 51,8 | 50,5 | 0,314 | 0,576 |
| Kiinteistöjen lukumäärä, kpl | 2,6 | 2,6 | 0,300 | 0,584 |
| n | 661 | 1913 | ||
| Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden ja vastaamattomien (kato) taustapiirteiden vertailu. Tiedot perustuvat Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän tietoihin. | ||||
| Taustatekijä | Vastasi | Kato | χ2 (df) | p-arvo 1) |
| Tilan sijaintimaakunta | ||||
| Päijät-Häme | 49,5% | 50,5% | 0,207 | 0,649 |
| Pohjois-Karjala | 50,5% | 49,5% | (1) | |
| n | 661 | 1913 | ||
| Asuu tilan sijaintimaakunnassa | ||||
| Asuu | 74,6% | 79,1% | 5,711 | 0,017 |
| Ei asu | 25,4% | 20,9% | (1) | * |
| n | 661 | 1913 | ||
| Asuu tilan sijaintikunnassa | ||||
| Asuu | 57,6% | 64,1% | 8,853 | 0,003 |
| Ei asu | 42,3% | 35,9% | (1) | ** |
| n | 661 | 1913 | ||
| Sukupuoli | ||||
| Mies | 75,8% | 77,2% | 0,487 | 0,485 |
| Nainen | 24,2% | 22,8% | (1) | |
| n | 566 | 1673 | ||
| Tila yhteisomistuksessa | ||||
| Kuolinpesä | 49,2% | 59,5% | 4,164 | 0,041 |
| Yhtymä | 50,8% | 40,5% | (1) | * |
| n | 128 | 395 | ||
| 1) Merkitsevyystaso *< 5%, **< 1%, ***< 0,1% | ||||
| Taulukko 3. Tutkimuksen vastausjakaumien vertailu Suomalainen metsänomistaja 2010 -tutkimuksen aineistosta vastaaville alueille laskettuihin jakaumiin. Vähintään 10 hehtaaria metsää omistavat metsänomistajat. | |||
| Jakaumat | Metsänvuokraus-kysely 2016 | Suomalainen metsän- omistaja 2010 | χ2-arvo (df) p-arvo 1) |
| Sukupuoli | |||
| Mies | 75,3% | 76,4% | 0,302 (1) |
| Nainen | 24,7% | 23,4% | 0,582 |
| n | 643 | 776 | |
| Ikäluokka | |||
| Alle 40 vuotta | 6,3% | 6,3% | 3,502 (2) |
| 40–59 vuotta | 34,2% | 39,0% | 0,174 |
| 60 vuotta ja yli | 59,5% | 54,7% | |
| n | 637 | 727 | |
| Ammattiasema | |||
| Palkansaaja | 26,9% | 28,0% | 6,340 (4) |
| Maatalousyrittäjä | 17,1% | 20,1% | 0,175 |
| Muut yrittäjä | 5,6% | 7,3% | |
| Eläkeläinen | 46,6% | 41,8% | |
| Muu (työtön, opisk. ym.) | 3,9% | 2,9% | |
| n | 644 | 764 | |
| Tilan hallintatapa | |||
| Perheomistus | 72,4% | 76,5% | 7,838 (2) |
| Yhtymä | 17,9% | 12,6% | 0,020* |
| Kuolinpesä | 9,8% | 10,9% | |
| n | 633 | 798 | |
| Omistaja asuu | |||
| Tilalla | 42,5% | 45,6% | 5,096 (2) |
| Tilan sijaintikunnassa | 16,9% | 19,7% | 0,078 |
| Kunnan ulkopuolella | 40,5% | 34,8% | |
| n | 602 | 765 | |
| 1) Merkitsevyystaso *< 5%, **< 1%, ***< 0,1% | |||
| Taulukko 4. Tutkimusaineiston keskiarvojen vertailu Suomalainen metsänomistaja 2010 -tutkimuksen aineistosta vastaaville alueille laskettuihin keskiarvoihin. Vähintään 10 hehtaaria metsää omistavat metsänomistajat. | |||
| Keskiarvot | Metsänvuokraus-kysely 2016 | Suomalainen metsän- omistaja 2010 | t-arvo df p-arvo1) |
| Metsäala, ha | |||
| Keskiarvo | 57,43 | 46,52 | 2,214 |
| Hajonta | 66,02 | 82,53 | 1431 |
| n | 635 | 798 | 0,05* |
| Ikä, vuotta | |||
| Keskiarvo | 61,5 | 60,2 | 1,836 |
| Hajonta | 13,54 | 12,61 | 1363 |
| n | 638 | 727 | - |
| 1) Merkitsevyystaso *< 5%, **< 1%, ***< 0,1% | |||
| Taulukko 5. Metsänomistajan puukauppa-aktiivisuutta ja omatoimisuutta erilaisissa metsätöissä vuosina 2011–2015 kuvaavat muuttujat. | |
| Toiminto | % metsäomistajista |
| Tehnyt puukaupan (n = 640) | 77 |
| Kauppatavoittain | |
| - pystykauppa | 69 |
| - hankintakauppa | 33 |
| - kauppa suoraan ostajalle | 41 |
| - valtakirjakauppa 1) | 30 |
| - kauppa sopimusasiakkaana 2) | 16 |
| Tehnyt itse metsänhoito- tai hakkuutyötä (n = 646) | 86 |
| Työlajeittain | |
| - metsänuudistaminen (istutus tai kylvö) | 45 |
| - taimikon tai nuoren metsän hoito | 72 |
| - polttopuun korjuu | 68 |
| - ensi- tai harvennushakkuut | 21 |
| - uudistushakkuut | 4 |
| 1) Valtakirjakaupalla tarkoitettiin kyselyssä kauppaa, jossa valtuutettu (usein metsänhoitoyhdistys) hoitaa kaupan tarjouspyynnöt, niiden vertailun ja puukaupan teon, usein myös puunkorjuun valvonnan. 2) Metsäyhtiön sopimusasiakkuudella tarkoitettiin kyselylyssä jonkin metsäyhtiön kanssa tehtyä pitempiaikaista sopimusta, joka voi olla nimeltään esimerkiksi metsäpalvelu-, yhteistyö- tai etusopimus. | |
Kuva 1. Metsänomistajien puukauppa-aktiivisuutta (n = 640) ja omatoimisuutta (n = 646) kuvaavat jakaumat.
Kuva 2. Päijäthämäläisten ja pohjoiskarjalaisten metsänomistajien halukkuus antaa metsänsä vuokralle (EOS = en osaa sanoa, n = 640).
| Taulukko 6. Metsänvuokraushalukkuutta selittävän logistisen regressiomallin tulokset. Mukana ovat vain varmat tapaukset: halukas ja haluton. Epävarmat tapaukset (en osaa sanoa ja en halukas enkä haluton) on poistettu mallista. | ||||
| Selittävät muuttujat | β | Wald | p-arvo | Vedonlyöntisuhde (odds ratio) |
| On vuokrakokemusta a) | 1,091 | 6,817 | 0,009 | 2,977 |
| On korkeakoulutus a) | 0,842 | 3,902 | 0,048 | 2,321 |
| Metsät Pohjois-Karjalassa a) | 0,989 | 4,998 | 0,025 | 2,688 |
| On metsäom. hoitosopimus a) | 0,978 | 3,513 | 0,061 | 2,660 |
| Puukauppa-aktiivisuus b) | –0,414 | 5,564 | 0,018 | 0,661 |
| Vakio | –3,697 | 46,079 | <0,001 | 0,025 |
| n = 496 | ||||
| –2 Log likelihood = 195, 952 | ||||
| Selitysaste (Nagelkkerkke R2) = 0,163 | ||||
| Hosmer & Lemeshow test, χ2 = 7348, df = 8, p = 0,500 | ||||
| a) Referenssiryhmänä vastakkainen tilanne eli ei vuokrakokemusta, joka sai arvon 0 kun myönteinen tapaus sai arvon 1. Samaa menettelytapaa noudatettiin kaikissa muissa dikotomisissa muuttujissa. b) Järjestysasteikollinen muuttuja, joka sai arvot 0–5 sen mukaan, kuinka monena vuotena oli tehnyt puukaupan 2011–2015. | ||||
Kuva 3. Metsiin liittyviä tehtäviä, joita metsänomistajat haluavat tulevaisuudessa pääsääntöisesti joko teettää ammattilaisella tai tehdä itse, tai jotka eivät ole tilalla tarpeen (n = 607−622). Asteriskilla (*) on merkitty tehtävät, joissa Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan metsänomistajien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero halukkuudessa teettää tai tehdä itse metsätöitä tilalla (χ2-testi).
Kuva 4. Metsänomistajien näkemys metsäomaisuuden hoitosopimuksen (vihreällä) ja metsänvuokrasopimuksen (valkoisella) sopivista ominaisuuksista,% metsänomistajista (n = 538–558). Katso isompi kuva uudessa ikkunassa.
Kuva 5. Metsänomistajien näkemys metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelun tuottajan ominaisuuksien tärkeydestä (n = 581–588).
Kuva 6. Metsänomistajien suhtautuminen tiettyihin toimijoihin metsäpalveluiden tuottajina. Mukana vain kyllä-vastaukset (n = 485–599).
| Taulukko 7. Metsänvuokran maksuaikataulun ja vuokran yhdistelmien mieluisuus. Vastaajien tuli asettaa vaihtoehdot järjestykseen 1–5. Prosenttiosuudet kertovat, kuinka moni vastaajista asetti vaihtoehdon ensimmäiselle tai viimeiselle sijalle, jonka vuoksi osuudet eivät summaudu sataan (n = 491–500). | ||
| Kuinka houkuttelevia ovat seuraavat vuokranmaksun aikataulun ja vuokrasumman yhdistelmät? | Mieluisin | Vähiten mieluinen |
| Kerran vuodessa maksetaan 6000 euroa 10 vuoden ajan (yht. 60 000€) | 64% | 8% |
| Heti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen maksetaan 30 000€ ja sen jälkeen kerran vuodessa 2500€ 10 vuoden ajan (yht. 55 000€) | 14% | 6% |
| Heti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen maksetaan 30 000€ ja kauden puolivälissä (5 vuoden kuluttua) 25 000 euroa (yht. 55 000€) | 6% | 8% |
| Heti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen maksetaan 50 000€ (yht. 50 000€) | 11% | 41% |
| Sopimuksen päättyessä 10 vuoden päästä maksetaan 70 000€ (yht. 70 000€) | 6% | 49% |
Kuva 7. Osuus hehtaarikohtaisesta vuotuisesta nettotulosta, jonka metsänomistaja olisi valmis maksamaan korvauksena vuokralaiselle, osuuden keskiarvo ja sen keskivirhe (95%:n luottamusväli). EOS = en osaa sanoa.