1

Kuva 1. Pellonmetsityskokeiden sijainti. Ilmatieteen laitoksen hila-aineistosta interpoloidut keskimääräiset tehoisan lämpötilan summat vuosina 1981–2010 olivat kokeittain seuraavat: Anjalankoski 1 379, Rantasalmi 1 276, Leppävirta 1 264, Vilppula 1 195, Töysä 1 099 ja Toholampi 1 097 °Cvrk (Venäläinen ym. 2005).

Taulukko 1. Kannattavuuslaskelmiin sisältyvien metsitystoimenpiteiden ajoittuminen kokeittain ja puulajeittain (Ferm ym. 1993). Istutusvuotta (1990 tai 1991) käytettiin nollavuotena. Mä = mänty, ku = kuusi, hk = hieskoivu, rk = rauduskoivu.
  Ojaston
kunnostus
Ennakko-
torjunta
Maan-
muokkaus
Istutus Pintakasvillisuuden torjunta Täydennys-
istutus
Uusinta-
istutus
Mekaaninen Kemiallinen
Toimenpiteen toteutusvuosi
Kivennäismaat
Vilppula
   mä, ku, rk - - 0 0 - 0 - -
Rantasalmi
   mä - –1 –1 0 0, 1, 2 - 2a -
   ku - –1 –1 0 0, 1, 2 - - -
   rk - –1 –1 0 0, 1, 2 - 2a -
   hk - –1 –1 0 0, 1, 2 - 2a -
Toholampi 0
   mä, ku, rk - - 0 0 - 0, 1 -
Turvemaat
Anjalankoski
   mä, ku, rk, hk - –1 –1 0 - 0 - -
Leppävirta
   mä –1 –1 –1 0 0, 1, 2 - - 1
   ku –1 –1 –1 0 - - - -
   rk, hk –1 –1 –1 0 - 0 - -
Töysä
   mä –1 - –1 0 - 0 -
   ku –1 - –1 0 - 0 5b -
   rk, hk –1 - –1 0 - 0 -
a Täydennysistutus kuusella; b täydennysistutus männyllä.
Taulukko 2. Koealojen (kpl) sijoittuminen turvepaksuusluokkiin turvemaaksi luokitelluilla pellonmetsityskokeilla.
Koealojen lukumäärä (kpl) turvekerroksen paksuusluokittain
< 30 cm 30–49 cm 50–79 cm 80–99 cm ≥ 100 cm Kaikki
Anjalankoski 0 1 5 1 1 8
Leppävirta 0 11 1 0 0 12
Töysä 1 1 2 2 10 16
Taulukko 3. Alkuperäiset istutustiheydet ja vuoden 2019 mittauksen perusteella arvioidut täydennysistutuksen tiheydet.
Mänty, kpl ha–1 Kuusi, kpl ha–1 Rauduskoivu, kpl ha–1 Hieskoivu, kpl ha–1
Alkup. istutus Täydennys Alkup. istutus Täydennys Alkup. istutus Täydennys Alkup. istutus Täydennys
Kivennäismaat
Vilppula 2 117 2 150 2 133
Rantasalmi 3 300 67 3 067 2 967 133 3 233 200
Toholampi 3 356 3 289
Turvemaat
Anjalankoski 3 000 2 800 2 700 2 650
Leppävirta 3 200 (3 200)1 3 033 2 933 3 167
Töysä 3 100 3 350 175 3 550 3 950
1 Laskelmissa oletettu uusintaistutuksen tiheys.
Taulukko 4. Kannattavuuslaskelmissa käytetyt vuoden 2021 tasolle deflatoidut laskennalliset metsityskustannukset kokeittain ja puulajeittain (ALV 0 %).
Pintakasvillisuuden
ennakkotorjunta
Maan­muokkaus Ojien kunnostus, täydennysojitus Istutus Täydennys- ja uusintaistutus Kemiallinen
pintakasv. torjunta
Manuaalinen
pintakasv.
torjunta
€ ha–1 € ha–1 € ha–1 € ha–1a € ha–1a € ha–1b € ha–1c
Vilppula
   Mänty 67 1 476 308
   Kuusi 67 1 748 312
   Rauduskoivu 67 2 175 460
Rantasalmi
   Mänty 181 67 2 301 97 3 × 497
   Kuusi 181 67 2 486 3 × 465
   Rauduskoivu 181 67 3 029 193 3 × 442
   Hieskoivu 181 67 3 308 282 3 × 488
Toholampi
   Mänty 67 2 339 2 × 516
   Kuusi 67 2 667 2 × 507
   Rauduskoivu 67 3 224 2 × 681
Anjalankoski
   Mänty 204 67 2 092 467
   Kuusi 204 67 2 270 440
   Hieskoivu 204 67 2 709 783
Leppävirta
   Mänty 204 67 434 2 234 3 756 3 × 483
   Kuusi 204 67 434 2 459
   Hieskoivu 204 67 434 3 235 925
Töysä
   Mänty 67 434 2 159 481
   Kuusi 67 434 2 723 213 516
   Hieskoivu 67 434 4 039 1 159
a Taimet, istutustyö ja matkat; b ruiskutustyö, torjunta-aine ja matkat; c heinäystyö ja matkat.
Taulukko 5. Vuoden 2021 tasolle deflatoidut vuosien 2012–2021 keskimääräiset valtakunnalliset kantohinnat hakkuutavoittain (Luonnonvarakeskus 2023; Tilastokeskus 2023b).
Hakkuutapa Puulaji Deflatoitu kantohinta, € m–3
Kuitupuu Tukkipuu
Ensiharvennus Mänty 12,92
Kuusi 12,74 43,42
Koivu 12,63
Harvennus Mänty 16,38 51,22
Kuusi 16,83 52,10
Koivu 15,76 39,52
Uudistushakkuu Mänty 19,41 60,49
Kuusi 20,78 61,87
Koivu 18,80 46,53

Kuva 2. Vuoden 2019 maastomittausten perusteella lasketut keskimääräiset puuston runkoluvut (kaikki puulajit, sis. myös mitatut kuolleet ja kantomittausten perusteella selvitetyt hakkuussa poistetut puut) jaoteltuna istutettuihin ja luontaisesti syntyneisiin puihin, kokonaisrunkolukujen keskihajonnat sekä alkuperäiset istutustiheydet kivennäis- ja turvemaapelloilla puulajikäsittelyittäin.

Taulukko 6. Elävän puuston tunnukset simuloinnin alussa.
Koe Ikä,
a
Runkoluku,
kpl ha–1
Pohjapinta-ala,
m2 ha–1
Keskiläpimittaa,
cm
Valtapituusb,
m
Kivennäismaat
Mänty Vilppulac 29 700 17,6 18,6 15,6
Rantasalmic 30 800 19,1 19,2 15,5
Toholampi 30 1 433 27,8 17,1 15,4
Kuusi Vilppulac 29 1 833 31,7 16,4 15,4
Rantasalmic 30 900 26,1 20,6 15,6
Toholampi 30 2 267 38,9 16,8 15,0
Rauduskoivu Vilppulac 29 1 000 16,6 15,5 18,9
Rantasalmic 30 800 19,8 19,3 19,8
Toholampi 30 2 000 32,1 15,3 19,0
Hieskoivu Rantasalmic 30 867 14,2 15,9 18,0
Turvemaat
Mänty Anjalankoski 30 1 450 25,7 15,9 15,9
Leppävirtac 30 600 14,7 18,7 13,0
Töysäc 30 1 050 28,5 19,2 15,9
Kuusi Anjalankoski 30 3 000 38,2 14,9 14,4
Leppävirtac 30 1 000 24,8 21,2 17,5
Töysäc 30 1 575 27,1 16,7 13,4
Rauduskoivu Anjalankoski 30 1 550 25,5 18,3 19,5
Leppävirtac 30 600 14,7 20,3 20,0
Töysäc 30 700 16,6 18,8 18,6
Hieskoivu Anjalankoski 30 2 700 32,8 13,7 17,0
Leppävirtac 30 567 12,5 16,9 18,1
Töysäc 30 800 13,7 15,4 18,2
a Pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta; b hehtaarilta mitattujen 100 paksuimman puun keskipituus; c koe harvennettu ennen puustomittauksia.
Taulukko 7. Mitattujen puiden jakaantuminen tuholuokkiin syksyn 2019 mittauksessa.
Terve Lievä tuho Heikentynyt Kuollut Kituva Yhteensä
Kivennäismaat
Mänty 95 % 2 % 0 % 3 % 0 % 100 %
Kuusi 96 % 0 % 0 % 4 % 0 % 100 %
Rauduskoivu 98 % 1 % 0 % 1 % 0 % 100 %
Hieskoivu 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 %
Turvemaat
Mänty 81 % 6 % 5 % 8 % 0 % 100 %
Kuusi 89 % 7 % 1 % 3 % 0 % 100 %
Rauduskoivu 94 % 6 % 0 % 0 % 0 % 100 %
Hieskoivu 95 % 3 % 0 % 3 % 0 % 100 %

Kuva 3. Keskimääräiset ennustetut päätehakkuuiät (kiertoajat) ja niiden keskihajonnat kivennäis- ja turvemailla puulajeittain.

4

Kuva 4. Keskimääräinen vuotuinen runkopuun tuotos mittausjaksolla ja koko kiertoajalle ennustettu tuotos sekä niiden keskihajonnat (m3 ha–1 a–1).

5

Kuva 5. Mitattu keskimääräinen runkopuun kokonaistuotos (m3 ha–1) metsityksestä 29–30 vuoden ikään asti sekä mittauksesta koko kiertoajan loppuun ennustettu tuotos. Turvemaiden rauduskoivun kehitystä puuston mittauksesta kiertoajan loppuun ei ennustettu.

6

Kuva 6. Toteutunut ja ennustettu keskimääräinen hakkuukertymä kiertoaikana kivennäis- ja turvemailla.

Taulukko 8. Puuston keskimääräinen biomassatuotos (t ha–1, kuiva-ainetta) ja hiilensidonta (t CO2 ha–1) kiertoaikana sekä vuotuinen keskimääräinen biomassa­tuotos (t ha–1 a–1) ja hiilensidonta (t CO2 ha–1 a–1) kivennäis- ja turvemailla.
Biomassatuotos Hiilensidonta
t ha–1 t ha–1 a–1 t CO2 ha–1 t CO2 ha–1 a–1
Kivennäismaat
Mänty 241 4,6 443 8,4
Kuusi 340 6,4 624 11,7
Rauduskoivu 337 5,4 619 9,9
Hieskoivu 297 5,0 545 9,2
Turvemaat
Mänty 270 4,5 495 8,3
Kuusi 383 6,1 703 11,2
Hieskoivu 263 4,8 482 8,9
7

Kuva 7. Keskimääräiset paljaan maan arvot (PMA) ja niiden keskihajonnat kivennäismaa- ja turvepelloilla ilman tukea (a) ja joutoalueiden metsitystuen mukaisella tuella (b), kun korkokanta on 1–5 %.

Kuva 8. Keskimääräiset paljaan maan arvot (PMA) ja niiden keskihajonnat kivennäismaa- ja turvepelloilla ilman tukea (a) ja joutoalueiden metsitystuella (b), kun tukkivähennys on 0, 30, 40 tai 50 % ja laskentakorko 3 %.

9

Kuva 9. Kolmen prosentin korkokannalla diskontattu keskimääräinen metsitystuki kiertoaikana sidottua hiilidioksiditonnia kohti (€ t–1 CO2–1, ± keskihajonta) puulajeittain kivennäis- ja turvemailla.