1

Kuva 1. SUSI-mallilla lasketut myöhäiskesän (elokuu) suon vedenpinnan tasoa vastaavat turpeen hajotuksen aiheuttamat keskimääräiset typpi- ja fosforikuormitukset eli typen (N) ja fosforin (P) ojituslisät eri kasvupaikkatyypeillä (KP2 lehto- ja ruohoturvekankaat, KP3 mustikkaturvekankaat, KP4 puolukkaturvekankaat, KP5 varputurvekankaat ja sitä karummat kasvupaikat).

Taulukko 1. Lannoituksen ja kunnostusojituksen aiheuttamat typpi- ja fosforikuormat (kg ha–1) eli lannoituksen ja kunnostusojituksen ominaiskuormat (Finér ym. 2010).
Vuosia
toimenpiteestä 		Kunnostusojitus Kangasmaiden lannoitus Turvemaiden lannoitus
Typpi Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori
1 0 0,420 12 0 0 0,27
2 0 0,140 3 0 0 0,27
3 0 0,112 0 0 0 0,27
4 0 0,084 0 0 0 0,27
5 0 0,070 0 0 0 0,27
6 0 0,056 0 0 0 0
7 0 0,042 0 0 0 0
8 0 0,028 0 0 0 0
9 0 0,014 0 0 0 0
10 0 0,007 0 0 0 0
Taulukko 2. Kangasmaiden avohakkuiden aiheuttama typpi- ja fosforikuormitus (kg ha–1 a–1) eli avohakkuiden ominaiskuormitus tässä tutkimuksessa sekä aiemmassa arviossa (Finér ym. 2010).
Vuosia hakkuusta Typpi Fosfori
Tämä tutkimus Finér ym. (2010) Tämä tutkimus Finér ym. (2010)
1 1,43 0,95 0,20 0,056
2 1,42 0,82 0,21 0,044
3 1,61 0,82 0,20 0,037
4 1,41 0,77 0,18 0,038
5 1,21 0,62 0,15 0,024
6 1,01 0,35 0,13 0,011
7 0,81 0,33 0,10 0,013
8 0,60 0,20 0,08 0,013
9 0,40 0,16 0,05 0,009
10 0,20 0,007 0,03 0,006
Taulukko 3. Turvemaiden hakkuiden typpi- ja fosforikuormituksen eli turvemaiden hakkuiden ominaiskuormituksen laskennan pohjana oleva aineisto. SOH = stem-only harvesting (runkopuuhakkuu), CCF = continuous cover forestry (jatkuva kasvatus), CC = clear-cutting (avohakkuu). Kuorma tarkoittaa keskimääräistä vuotuista hakkuun aiheuttamaa lisäkuormaa 3–4 vuoden seurantajakson aikana.
Valuma-alueelta poistettu runkopuu
m3 ha–1 		Hakkuun
typpikuorma
N kg ha–1 a–1 		Hakkuun
fosforikuorma
P g ha–1 a–1 		Lähde
SOH1 222 6 225 Kaila ym. (2015)
SOH2 177 8 215 Kaila ym. (2015)
Lettosuo CCF 200 3 270 Nieminen ym. (käsikirj.)
Lettosuo CC 270 8 1100 Nieminen ym. (käsikirj.)
Tuusula 103 0,5 300 Nieminen ym. (käsikirj.)
Vilppula 88 1,6 38 Nieminen ym. (käsikirj.)
Häädet. 1 49 1,5 60 Nieminen ym. (käsikirj.)
Häädet. 2 69 1,5 189 Nieminen ym. (käsikirj.)
Häädet. 3. 69 0,6 8 Nieminen ym. (käsikirj.)
Vilppula CC1 156 - 135 Kaila ym. (2014)
Vilppula CC4 187 - 32 Kaila ym. (2014)
Vilppula CC6 110 - 89 Kaila ym. (2014)
Vilppula CC7 113 - 191 Kaila ym. (2014)
Burrishoole 400 - 1288 Rodgers ym. (2010)
Ruotsinkylä 100 1,15 30 Nieminen (2004)
Vesijako 181 1,67 22 Nieminen (2004)
- = ei tutkittu
2

Kuva 2. Malleilla (3) ja (4) lasketun hakkuun aiheuttaman vuosittaisen typpi- (sininen katkoviiva) ja fosforikuorman (punainen katkoviiva) riippuvuus valuma-alueelta poistetun puuston määrästä.

3

Kuva 3. Metsään.fi-tietokannan metsävaratiedoista laskettu typpi- ja fosforikuormitus kymmenvuotisjaksoittain seuraavan 50 vuoden aikana. Laskenta-alue kattaa noin 15 Mha.

Kuva 4. Lieksan metsikkökuvioille simuloidut skenaariot typpi- ja fosforikuormista seuraavan 50 vuoden aikana. Ensimmäisessä skenaariossa ei tehty lainkaan hakkuita, lannoitusta tai kunnostusojitusta, toisessa simuloitiin hakkuiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia, kolmannessa hakkuiden lisäksi lannoituksia ja neljännessä kaikkien edellisten lisäksi kunnostusojituksia. Mukana ovat myös toimenpiteiden epäsuorat vaikutukset (esimerkiksi kunnostusojitus lisää kasvua, mikä taas kasvattaa ojituslisää). Huomaa y-akselin eri vaihteluväli kivennäismaille ja soille.

5

Kuva 5. Keskimääräinen typen vuosikuormitus maakunnittain seuraavan 50 vuoden aikana. Maakunnat järjestetty tasaikäismetsätalouden aiheuttaman kuormituksen mukaan.

6

Kuva 6. Keskimääräinen fosforin vuosikuormitus maakunnittain seuraavan 50 vuoden aikana. Maakunnat järjestetty tasaikäismetsätalouden aiheuttaman kuormituksen mukaan.