Metsätieteen aikakauskirja

Kuva 1. Muhoksen mänty–kuusikaksijaksokokeen koealakartta ja männyn pituusboniteetin H₁₀₀ lohkokeskiarvot.

Taulukko 1. Koemetsiköt.
Paikka- kunta	Lämpö- summa, dd	Sade, mm v^–1	Keskilämpötila, °C		Kasvu- paikka	Boniteetti, H₁₀₀ m	Kokeen aloitus	Männyn ikä, v	Kuusen keskipituus, m*	Koealoja	Tutkimus- jakso, v
			Helmikuu	Heinäkuu
Muhos	1036	560	–8,7	+16,7	VMT	22‒27	kevät 1996**	50	5,3	26	22
Jämsä	1250	620	–7,4	+17,0	MT	26	syksy 2002	30	4,3	4	15
* Pohjapinta-alalla painotettu. ** Männikön ensiharvennus ja kuusikon käsittely 1983 ilman mittauksia.

Taulukko 2. Koemetsiköiden puustotunnusten koealakeskiarvot tutkimuksen alussa. s = keskihajonta harvennuksen jälkeen.
Puustotunnus	Mäntyjakso					Kuusijakso		Pisimmät 600 ha^–1
Puustotunnus	Runkoluku, kpl ha^–1	Pohjapinta- ala, m² ha^–1	Runkotilavuus, m³ ha^–1	Keskiläpi- mitta, cm*	Keskipituus, m*	Runkoluku, kpl ha^–1	Keskipituus, m	Keskipituus, m	Keskiläpi- mitta, cm
Muhos 1996
Ennen harv.	1333	24,4	177	16,5	14,3	5125**	3,1**	6,2	6,2
Harv. jälkeen	700	15,1	111	17,5	14,7	2160	3,5	6,2	6,2
s	84	0,52	7,8	1,0	1,13	292	0,80	0,64	0,69
Jämsä 2002
Ennen harv.	1970	19,7	109	10,8	10,3	12 400	2,3	4,4	3,8
Harv. jälkeen	1100	13,8	76	13,7	10,6	1800	3,3	4,6	3,9
s	13	0,36	3,3	0.20	0,39	110	0,46	0,48	0,45
* Pohjapinta-alalla painotettu keskiarvo. ** Runkoluku ja aritmeettinen keskipituus 13 vuotta aikaisemmin lievästi tiheyteen 5000 ha^–1 harvennetuilla kahdella lohkolla.

Taulukko 3. Lineaariset sekamallit lannoituksen ja alikasvoksen raivauksen vaikutukselle mäntyjakson pohjapinta-alan ja runkotilavuuden kasvuun mänty–kuusikaksijaksokokeessa Muhoksella: III-tyypin testi lineaaristen sekamallien kiinteille vaikutuksille ja kovariaatin (männyn valtapituusboniteetti H₁₀₀) kertoimet sekä satunnainen lohkovaikutus ja jäännösvaihtelu.
	Kohdemuuttujana pohjapinta-alan kasvu (m² ha^–1 v^–1)
Jakso	1‒6 v		7‒12 v		13‒17 v		18‒22 v		1‒22 v
Kiinteä vaikutus	F	p	F	p	F	p	F	p	F	p
Vakio	0,36	0,562	0,15	0,708	0,91	0,351	2,69	0,126	0,48	0,503
Lannoitus	16,93	0,000	15,24	0,000	0,28	0,759	9,30	0,002	11,00	0,001
Kuusten raivaus	1,30	0,072	0,76	0,416	5,55	0,028	5,05	0,058	0,05	0,140
H₁₀₀m	5,12	0,300	1,65	0,215	7,51	0,012	9,91	0,008	6,44	0,025
	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe
H₁₀₀kerroin	0,035	0,015	0,019	0,015	0,027	0,010	0,051	0,016	0,034	0,0213
Satunn. vaikutus
u_jlohko	0,003	0,003	0,005	0,004	0,000	0,000	0,003	0,003	0,002	0,002
e_{ij jäännös}	0,004	0,002	0,003	0,001	0,004	0,001	0,005	0,002	0,003	0,001
	Kohdemuuttujana runkotilavuuden kasvu (m³ ha^–1 v^–1)
Jakso	1‒6 v		7‒12 v		13‒17 v		18‒22 v		1‒22 v
Kiinteä vaikutus	F	p	F	p	F	p	F	p	F	p
Vakio	1,30	0,273	0,85	0,378	1,42	0,263	4,09	0,069	3,78	0,079
Lannoitus	11,41	0,000	11,79	0,000	0,63	0,547	5,78	0,011	9,44	0,002
Kuusten raivaus	1,53	0,258	0,545	0,483	1,78	0,230	5,34	0,053	3,97	0,087
H₁₀₀m	5,97	0,028	7,68	0,019	7,10	0,025	12,31	0,005	15,61	0,002
	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe
H₁₀₀kerroin	0,510	0,208	0,439	0,158	0,483	0,181	0,816	0,232	0,579	0,146
Satunn. vaikutus
u_jlohko	0,626	0,514	0,120	0,204	0,150	0,301	0,273	0,446	0,134	0,189
e_{ij jäännös}	0,642	0,241	0,700	0,247	0,939	0,341	1,487	0,526	0,540	0,194

Kuva 2. Lannoituksen ja alikasvoskuusikon raivauksen vaikutukset mäntyjakson pohjapinta-alan (A) ja tilavuuden (B) kasvuun: koealojen keskiarvot neljällä mittausjaksolla ja koko tutkimusjakson kovariaattikorjatut estimaatit keskimääräisellä pituusboniteetilla 23,6 m. Männikön 2. harvennus tehtiin tutkimusjakson alussa ja 3. harvennus 12 vuotta sen jälkeen. Ensimmäinen lannoitus tehtiin vuosi tutkimusjakson alusta ja toinen 16 vuotta myöhemmin. Eri kirjaimin (a–c) merkittyjen lannoituskäsittelyjen vaikutukset kasvuun poikkesivat tilastollisesti toisistaan alle 5 %:n riskillä. * = käsittely, jossa kuusten raivaus lisäsi merkitsevästi männikön kasvua.

Kuva 3. Lannoituksen vaikutus mäntyjakson pohjapinta-alan (A) ja runkotilavuuden (B) kasvuun kolmella viisivuotisjaksolla puuston ensiharvennuksen jälkeen Jämsän kokeessa (x tarkoittaa koealalta mitattua havaintoa).

Taulukko 4. Lannoituksen vaikutus mäntyjakson keski- ja valtaläpimittojen ja -pituuksien kasvuun kolmella viisivuotisjaksolla puuston ensiharvennuksen jälkeen Jämsän kokeessa (keskitunnukset ovat pohjapinta-alalla painotettuja keskiarvoja ja valtatunnukset hehtaarille laskettujen 100 paksuimman puun keskiarvoja).
Kasvutunnus		1…5 v	6…10 v	11…15 v	1…15 v
Keskiläpimitta, mm v^–1	lannoittamatta	5,7	4,6	3,4	4,6
Keskiläpimitta, mm v^–1	lannoitettu	6,1	4,4	4,0	4,8
Valtaläpimitta, mm v^–1	lannoittamatta	6,9	5,8	4,1	5,6
Valtaläpimitta, mm v^–1	lannoitettu	7,3	6,0	5,4	6,2
Keskipituus, cm v^–1	lannoittamatta	53	48	43	48
Keskipituus, cm v^–1	lannoitettu	55	55	45	52
Valtapituus, cm v^–1	lannoittamatta	54	41	45	47
Valtapituus, cm v^–1	lannoitettu	57	61	50	56

Kuva 4. Alikasvoskuusikon keskiläpimitan (A) ja pohjapinta-alan (B) kasvut lannoituskäsittelyittäin neljällä mittausjaksolla sekä koko 22 vuoden tutkimusjakson mitatut keskiarvot ja kovariaattikorjatut estimaatit keskimääräisellä pituusboniteetilla 23,6 m. Eri kirjaimin (a–b) merkittyjen lannoituskäsittelyjen vaikutukset kasvuun poikkesivat tilastollisesti toisistaan alle 5 %:n riskillä.

Taulukko 5. Lineaariset sekamallit lannoituksen vaikutuksille alikasvoskuusikon kasvuun mänty–kuusikaksijaksokokeessa Muhoksella: III-tyypin testi lineaaristen sekamallien kiinteille vaikutuksille ja kovariaatin (männyn valtapituusboniteetti H₁₀₀) kertoimet sekä satunnainen lohkovaikutus ja jäännösvaihtelu.
Jakso	1‒6 v		7‒12 v		13‒17 v		18‒22 v		1‒22 v
	Pohjapinta-alalla painotetun keskiläpimitan kasvu (mm v^–1)
Kiinteä vaikutus	F	p	F	p	F	p	F	p	F	p
Vakio	1,14	0,32	0,50	0,51	0,75	0,42	0,24	0,64	0,29	0,61
Lannoitus	17,1	0,00	2,0	0,19	0,26	0,87	2,3	0,16	3,6	0,07
H₁₀₀m	5,2	0,06	0,28	0,62	4,9	0,07	2,1	0,19	3,6	0,10
	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe
H₁₀₀kerroin	0,161	0,071	0,041	0,079	0,172	0,077	0,152	0,105	0,135	0,071
Satunn. vaikutus
u_jlohko	0,056	0,061	0,027	0,070	0,034	0,057	0,110	0,120	0,041	0,052
e_{ij jäännös}	0,067	0,034	0,157	0,078	0,135	0,063	0,164	0,081	0,089	0,043
	Pohjapinta-alan kasvu (m² ha^–1 v^–1)
Kiinteä vaikutus	F	p	F	p	F	p	F	p	F	p
Vakio	0,98	0,34	0,016	0,902	3,73	0,078	0,749	0,408	1,142	0,307
Lannoitus	12,6	0,004	3,16	0,103	2,08	0,203	3,83	0,067	4,661	0,051
H₁₀₀m	3,5	0,088	0,583	0,46	7,42	0,019	2,20	0,170	3,247	0,097
	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe
H₁₀₀kerroin	0,026	0,014	0,018	0,024	0,062	0,023	0,042	0,029	0,041	0,023
Satunn. vaikutus
u_jlohko	0,005	0,004	0,011	0,010	0,017	0,015	0,013	0,012	0,012	0,011
e_{ij jäännös}	0,002	0,001	0,005	0,003	0,003	0,002	0,008	0,004	0,004	0,002
	Pohjapinta-alalla painotetun keskipituuden kasvu (cm v^–1)
Kiinteä vaikutus	F	p	F	p	F	p	F	p	F	p
Vakio	0,35	0,59	0,45	0,53	0,35	0,58	0,00	0,96	0,14	0,72
Lannoitus	2,9	0,10	0,61	0,56	0,09	0,92	4,7	0,04	1,1	0,36
H₁₀₀m	0,02	0,91	1,67	0,24	4,9	0,08	1,9	0,21	2,3	0,17
	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe
H₁₀₀kerroin	–0,20	1,59	2,00	1,55	1,68	0,76	1,35	0,98	1,33	0,87
Satunn. vaikutus
u_jlohko	16,23	29,5	22,9	28,1	1,91	6,3	9,13	10,1	8,37	8,79
e_{ij jäännös}	53,03	26,7	37,3	18,9	16,2	7,8	15,0	7,3	10,54	5,27
	Vallitsevien alikasvoskuusien (600/ha) pituuskasvu (cm v^–1)
Kiinteä vaikutus	F	p	F	p	F	p	F	p	F	p
Vakio	0,37	0,56	3,2	0,10	4,2	0,06	7,3	0,02	0,02	0,89
Lannoitus	5,3	0,03	0,73	0,50	1,1	0,36	7,0	0,02	1,8	0,22
H₁₀₀m	1,3	0,27	1,0	0,33	0,79	0,39	12,2	0,004	0,94	0,38
	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe	Estim.	Keskivirhe
H₁₀₀kerroin	1,69	1,46	–1,37	1,36	0,80	0,90	8,5	2,4	0,98	1,01
Satunn. vaikutus
u_jlohko	37,3	30,6	-	-	-	-	165,5	141	7,33	13,8
e_{ij jäännös}	19,2	9,81	67,0	27,4	29,3	11,9	38,9	22,3	19,9	10,7

Kuva 5. Alikasvoskuusikon keskipituuden (A) ja vallitsevan pituuden (B) kasvut lannoituskäsittelyittäin ennen kokeen perustamista ja neljällä mittausjaksolla sen jälkeen sekä koko 22 vuoden tutkimusjakson mitatut keskiarvot ja kovariaattikorjatut estimaatit keskimääräisellä pituusboniteetilla 23,6 m. Eri kirjaimin (a–b) merkittyjen lannoituskäsittelyjen vaikutukset kasvuun poikkesivat tilastollisesti toisistaan alle 5 %:n riskillä. * = Hidasliukoisen lannoitteen vaikutus oli tilastollisesti suuntaa antava (p = 0,097) lannoittamattomaan verrattuna.

Kuva 6. Lannoituksen vaikutus kuusialikasvoksen vallitsevien taimien (600 pisintä per ha) keskipituuden (A) ja -läpimitan (B) kasvuun kolmella viisivuotisjaksolla männikön ensiharvennuksen jälkeen Jämsän kokeessa (x tarkoittaa koealaa).

Taulukko 6. Lannoituksen vaikutus alikasvoskuusikon (1600 kpl per ha) aritmeettisen keskiläpimitan ja keskipituuden sekä valtaläpimitan ja valtapituuden kasvuihin kolmella viisivuotisjaksolla puuston ensiharvennuksen jälkeen Jämsän kokeessa (valtapuilla tarkoitetaan tässä 100:a pisintä alikasvoskuusta hehtaarilla).
Kasvutunnus		1…5 v	6…10 v	11…15 v	1…15 v
Keskiläpimitta, mm v^–1	lannoittamatta	2,6	3,0	2,1	2,6
Keskiläpimitta, mm v^–1	lannoitettu	3,0	2,8	2,1	2,6
Valtaläpimitta, mm v^–1	lannoittamatta	4,6	4,4	3,5	4,2
Valtaläpimitta, mm v^–1	lannoitettu	4,4	3,7	3,3	3,8
Keskipituus, cm v^–1	lannoittamatta	18	25	22	22
Keskipituus, cm v^–1	lannoitettu	22	26	24	24
Valtapituus, cm v^–1	lannoittamatta	25	33	36	31
Valtapituus, cm v^–1	lannoitettu	36	35	46	39

Kuva 7. Lannoitusten vaikutus kuusialikasvoksen pohjapinta-alan kasvuun kolmella viisivuotisjaksolla männikön ensiharvennuksen jälkeen Jämsän kokeessa (x tarkoittaa koealalta mitattua havaintoa).

Kuva 8. Mäntyjakson tukki- ja kuitupuukokoisen puutavaran tuotos ja alikasvoskuusikon runkopuun tuotos käsittelyittäin tutkimusjakson lopussa (ei sisällä männikön ensiharvennuspoistumaa, arviolta 25 m3 ha^–1 kuitupuuta). Koealoilta laskettujen keskiarvojen rinnalla kovariaattikorjatut estimaatit kokeen keskimääräisellä boniteetilla 23,6 m. Eri kirjaimin (a–b) merkittyjen lannoituskäsittelyjen vaikutukset kasvuun poikkesivat tilastollisesti toisistaan alle 5 %:n riskillä. * = Alikasvoskuusten raivaus lisäsi männyn tukkituotosta lähes merkitsevästi verrattuna kaksijaksoiseen puustoon (p = 0,059).

Taulukko 7. Lineaariset sekamallit lannoituksen ja alikasvoksen raivauksen vaikutukselle mänty- ja kuusijakson puuntuotokseen (m³ ha^–1) männikön 72 vuoden ikään mennessä: III-tyypin testi lineaaristen sekamallien kiinteille vaikutuksille ja kovariaatin (männyn valtapituusboniteetti H₁₀₀) kertoimet sekä satunnainen lohkovaikutus ja jäännösvaihtelu.
Tuotos	Mäntyainespuuta		Mäntytukkia		Kuusirunkopuuta
Kiint. vaikutus	F-arvo	p-arvo	F-arvo	p-arvo	F-arvo	p-arvo
Vakio	12,8	0,003	14,2	0,003	0,6	0,448
Lannoitus	5,9	0,011	5,7	0,013	5,8	0,031
Kuusen raivaus	2,2	0,178	5,1	0,059
H₁₀₀m	31,9	0,000	28,6	0,000	2,2	0,167
	Estimaatti	Keskivirhe	Estimaatti	Keskivirhe	Estimaatti	Keskivirhe
H₁₀₀kerroin	36,3	6,4	29,3	5,5	5,8	3,9
Sat. vaikutus
u_jlohko	453,8	400,1	261,8	286,8	386,3	331,1
e_{ij jäännös}	742,5	268,2	633,3	230,7	111,0	62,4

Kuva 9. Mäntyjakson aritmeettinen keskipituus ja elävän latvuksen alaraja käsittelyittäin tutkimusjakson lopussa sekä vastaava alikasvoskuusikon keskipituus painotettuna pohjapinta-alalla ja laskettuna 600 pisimmälle kuuselle hehtaarilla.