1

Kuva 1. Maalahopuiden suora tunnistus lentolaserkeilauksen (ALS) ja maastolaserkeilauksen (TLS) avulla. a) Kohteesta kerätään laserkeilausaineisto. b) Pistepilvi normalisoidaan, eli pisteiden z-koordinaatiksi asetetaan korkeus suhteessa maan pintaan. c) Pistepilven tarkastelu rajataan maanpinnan läheisyyteen. d) Pistepilvestä poistetaan runkoihin kuulumattomat pisteryppäät ja maalahopuut tunnistetaan. e) Prosessin tuloksena on malli yksittäisestä lahopuurungosta. Katso isompi kuva uudessa ikkunassa.

2

Kuva 2. Muutostulkintaan perustuva lahopuun kartoitus. Kaatuneet puut paikannettiin kahden ajankohdan latvusmallien avulla. Tarkasteluajanjakson aikana syntyneet latvusaukot osoittavat kaatuneiden puiden sijainnin. Kaatuneiden puiden eli syntyneen maalahopuun ominaisuudet voitiin määrittää tarkastelujakson alkuhetken puukartan perusteella. Varttuneessa yksijaksoisessa metsikössä syntyneistä maalahopuurungoista havaittiin 97,8 %. Katso isompi kuva uudessa ikkunassa.

Taulukko 1. Laserkeilaukseen perustuvien maalahopuun kartoitusmenetelmien liittyvät mahdollisuudet ja rajoitteet.
Maalahopuurunkojen suoraan tunnistukseen perustuva maalahopuun kartoitus Muutostulkintaan perustuva maalahopuun kartoitus
Maastolaserkeilaus Lentolaserkeilaus
Mahdollisuudet
  • Yksityiskohtaista tietoa maalahopuurunkojen dimensioihin liittyvistä laatutunnuksista.
  • Soveltuu laajojen alueiden kartoitukseen.
  • Luotettava menetelmä järeiden maalahopuiden kartoittamiseen avoimista metsiköistä.
  • Soveltuu laajojen alueiden kartoitukseen.
  • Tehokas menetelmä luonnontilaisissa metsissä, joissa latvusaukko tarkoittaa kaatunutta puuta.
  • Kartoitustiedon tuottaminen on nopeaa, sillä se perustuu pistepilvien automaattiseen prosessointiin.
Rajoitteet
  • Soveltuu vain pienten alueiden kartoitukseen.
  • Mittausgeometria epäedullinen lähellä maanpintaa sijaitseville kohteille.
  • Luotettava kartoitus vaatii riittävän tiheän pistepilviaineiston, jonka spatiaalinen kattavuus vielä rajoittava tekijä.
  • Koko maalahopuumäärän kartoitus vaatii pistepilviaineiston ajallisen kattavuuden kymmenien vuosien ajalta.
  • Kartoituksen luotettavuus on riippuvainen menetelmien kyvystä tunnistaa yksittäiset maalahopuut tai niiden maahan kaatumisen seurauksena muodostuneet latvusaukot.
  • Metsän rakenne ja/tai aluskasvillisuus vaikuttavat maalahopuiden kartoituksen tarkkuuteen.