Kuva 1. Maalahopuiden suora tunnistus lentolaserkeilauksen (ALS) ja maastolaserkeilauksen (TLS) avulla. a) Kohteesta kerätään laserkeilausaineisto. b) Pistepilvi normalisoidaan, eli pisteiden z-koordinaatiksi asetetaan korkeus suhteessa maan pintaan. c) Pistepilven tarkastelu rajataan maanpinnan läheisyyteen. d) Pistepilvestä poistetaan runkoihin kuulumattomat pisteryppäät ja maalahopuut tunnistetaan. e) Prosessin tuloksena on malli yksittäisestä lahopuurungosta. Katso isompi kuva uudessa ikkunassa.
Kuva 2. Muutostulkintaan perustuva lahopuun kartoitus. Kaatuneet puut paikannettiin kahden ajankohdan latvusmallien avulla. Tarkasteluajanjakson aikana syntyneet latvusaukot osoittavat kaatuneiden puiden sijainnin. Kaatuneiden puiden eli syntyneen maalahopuun ominaisuudet voitiin määrittää tarkastelujakson alkuhetken puukartan perusteella. Varttuneessa yksijaksoisessa metsikössä syntyneistä maalahopuurungoista havaittiin 97,8 %. Katso isompi kuva uudessa ikkunassa.
Taulukko 1. Laserkeilaukseen perustuvien maalahopuun kartoitusmenetelmien liittyvät mahdollisuudet ja rajoitteet. | ||
Maalahopuurunkojen suoraan tunnistukseen perustuva maalahopuun kartoitus | Muutostulkintaan perustuva maalahopuun kartoitus | |
Maastolaserkeilaus | Lentolaserkeilaus | |
Mahdollisuudet | ||
|
|
|
| ||
Rajoitteet | ||
|
|
|
|