Kuva 1. Metsätalous Oy:n tekemä säästöpuuhakkuu Ylläksellä Kolarissa. Kuva: Petri Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulu (CC-BY SA 4.0).
| Taulukko 1. Uudistusalan säästöpuuston vaikutus eri muuttujiin yksittäin hajalleen tai puuryhmiin jätettynä. Tarkastelussa mukana useita ekologisia ja korjuuteknisiä tavoitteita. Vertailuissa oletetaan sama säästöpuumäärä koko uudistusalalle; oletuksena on 20–50 m3 ha–1. Vasemmalla muuttujavertailut, joita pohjoismainen tutkimus tukee (tarkemmin, ks. Koivulan ja Vanha-Majamaan katsaus); oikealla päättelyyn perustuvat 1, mutta pohjoismaista tutkimusnäyttöä kaipaavat muuttujien vertailut. | |||||
| Pohjoismainen tutkimus tukee | Pohjoismaista tutkimusta ei ole | ||||
| Säästöpuuston jättäminen | Säästöpuuston jättäminen | ||||
| Muuttuja | Yksittäin hajalleen | Ryhmittäin | Muuttuja | Yksittäin hajalleen | Ryhmittäin |
| Pien- ja valoilmaston muutosta lieventävä vaikutus | Vähäisempi, mutta tasaisesti koko metsikössä | Suurempi, mutta paikallisempi | Vaikutus maaperän vesitalouteen | Vähäisempi, mutta tasaisesti koko metsikössä | Suurempi, mutta paikallisempi |
| Suurikokoisten puiden säästäminen | Keskeisempää | Vähemmän keskeistä | Puiden juuristojen maata sitova vaikutus | Vähäisempi, mutta tasaisesti koko metsikössä | Suurempi, mutta paikallisempi |
| Pökkelöiden säästäminen | Vaikeaa, etenkin pitkälle lahonneiden osalta | Sisällytettävissä, myös pitkälle lahonneiden osalta | Territoriaalisten kolopesijälajien kannantiheys | Korkeampi | Alhaisempi |
| Maalahopuiden säästäminen | Vaikeaa | Mahdollista, etenkin puuryhmissä | Säästöpuiden herkkyys tuulenkaadoille | Keskimääräinen tuulenkesto heikompi, lähipuut eivät suojaa | Keskimääräinen tuulenkesto parempi, lähipuut suojaavat |
| Muuttamattoman metsänpohjan ja aluskasvillisuuden säilyttäminen | Ei mahdollista | Mahdollista, laajuus riippuu säästöpuuryhmien koosta | Joustavuus metsänuudistamisessa (maanmuokkaus) ja nuorten metsien hoidossa | Vähemmän | Enemmän |
| Puiden tuottaman energian varassa elävän maaperäeliöstön säilyminen, esim. juurisienet | Laajalla alueella toteutettuna | Vain paikallisesti | Korjuukustannukset avohakkuuseen nähden | Selvästi kalliimpaa | Hieman kalliimpaa |
| Rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisten metsikkölaikkujen säästäminen | Ei mahdollista | Mahdollista | Turvallisuusongelmat (kohteessa liikkumisessa) | Enemmän | Vähemmän |
| Tasaisesti jakautunut järeän pysty- ja maalahopuun tuotto | Kyllä | Ei | Vaikutukset uudistetun metsän kasvuun | Enemmän, tasaisesti koko alalla | Vähemmän, vaikutukset paikallisempia |
| Maisemahaittaa lieventävä vaikutus käsittelyalalla | Enemmän | Vähemmän | Luontaisen uudistamisen onnistuminen | Todennäköisempää ja tasaisemmin | Vaikeampaa, todennäköisintä lähellä puuryhmiä |
| 1 Muokattu Suomen oloihin lähteestä: Franklin JF, Berg DR, Thornburgh DA, Tappeiner JC (1997) Alternative silvicultural approaches to timber harvesting: variable retention harvest systems. Julkaisussa: Kohm KA, Franklin JF (toim) (1997) Creating a forestry for the 21st century: the science of ecosystem management. Island Press, ss 111–139. | |||||
Kuva 2. Haapasäästöpuuryhmiä uudistushakkuualalla. Kuva: Petri Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulu (CC-BY SA 4.0).
| Taulukko 2. Säästöpuista muodostuvan kuolleen puuston tasapainotilavuus erilaisilla säästöpuumäärillä. Laskelman olettamukset: säästöpuita jätetään kiertoajan lopussa, kiertoaika on 100 vuotta, kuolleiden puiden lahoamisnopeus on 3 %, kuolleita puita ei korjata eikä tuhoudu metsätalouden toimenpiteissä. | |
| Säästöpuita (m3 ha–1) | Kuolleen puun tasapainotilavuus (m3 ha–1) |
| 5 | 1,7 |
| 10 | 3,3 |
| 15 | 5,0 |
| 20 | 6,7 |
| 25 | 8,3 |
| 30 | 10,0 |
| 35 | 11,7 |
| 40 | 13,3 |
| 45 | 15,0 |
| 50 | 16,7 |
| 60 | 20,0 |