1

Kuva 1. Kaksi tyypillistä säästöpuutoteutusta. Ylhäällä: Vastahakattu avohakkuuala säästöpuineen. Alhaalla: Taimikkoala säästöpuuryhmineen. Kuvat: Erkki Oksanen/Luonnonvarakeskus.

Taulukko 1. Säästöpuukriteeri PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän eri vaiheissa.
Järjestelmä Kriteeri Vähimmäis-lukumäärä,
kpl ha–1
Vähimmäis-
läpimitta,
d 1,3 m
Kuolleiden puiden laskeminen säästöpuiksi Voimassaoloaika
SMS/PEFC
(SMS 1002-1
Metsäsertifioinnin
kriteeristö 1998)
#21: “Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille” 5 Ei määritelty, mutta sanamuodot korostavat puiden korkeaa ikää ja järeyttä Ei, mutta kuolleiden puiden säästämistä suositellaan 1999/2000–2004
FFCS/PEFC
(FFCS 1002-1:2003)
#12 “Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille” 5 (5–10) ≥ 10 cm Kyllä, d 1,3 ≥ 10 cm 2005–2010
PEFC
(PEFC FI 1002:2009)
#13: “Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä” 5 (5–10) ≥ 10 cm Kyllä, d 1,3 > 20 cm 2011–2015
PEFC
(PEFC FI 1002:2014)
#14: “Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä” 10 ≥ 10 cm Kyllä, d 1,3 > 20 cm 2016–
2

Kuva 2. Elävien säästöpuiden ja kuolleiden puiden lukumäärä (kpl ha–1) yksityismaiden avohakkuualoilla 1998–2019 talousmetsien luonnonhoidon laadun seurannan (Tapio ja Suomen metsäkeskus) mukaan. Yhtenäinen viiva: järeät (läpimitta yli 20 cm), elävät säästöpuut; pisteviiva: pieniläpimittaiset (läpimitta 10–20 cm), elävät säästöpuut; katkoviiva: kuolleet puut.

3

Kuva 3. Elävien säästöpuiden ja kuolleiden puiden tilavuus (m3 ha–1) yksityismaiden avohakkuualoilla 1998–2019 talousmetsien luonnonhoidon laadun seurannan (Tapio ja Suomen metsäkeskus) mukaan. Yhtenäinen viiva: järeät (läpimitta yli 20 cm), elävät säästöpuut; pisteviiva: pieniläpimittaiset (läpimitta 10–20 cm), elävät säästöpuut; katkoviiva: kuolleet puut.