Kuva 1. a) Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitys kolmen eri kasvihuonekaasuskenaarion mukaan sekä vastaava ennustettu b) Suomen keskilämpötilan ja c) vuotuisen sademäärän muutos. RCP4.5-skenaariota vastaava kasvukauden tehoisa lämpösumma d) jaksolla 1971–2000, e) 2010–2039 ja f) 2040–2069. RCP2.6 tarkoittaa noin kahden, RCP4.5 noin kolmen ja RCP8.5 noin kuuden asteen keskilämpötilan nousua Suomessa tämän vuosisadan aikana. (Venäläinen ym. 2020, Global Change Biology, https://doi.org/10.1111/gcb.15183).

Kuva 2. Vuoden keskimääräinen suurin simuloitu puiden lumikuorma jaksojen 1981–2010 (vasemmalla) ja 2021–2050 (keskellä) aikana sekä muutos tarkasteltujen kahden jakson välillä (oikealla). Muutos on laskettu RCP4.5-skenaariolle mikä vastaa vajaan parin asteen keskilämpötilan nousua Suomessa tarkastelujaksojen välillä. (Venäläinen ym. 2020, Global Change Biology, https://doi.org/10.1111/gcb.15183).

Kuva 3. Suurten kirjanpainajatuhojen otollisten olosuhteiden esiintymistodennäköisyys (prosentteina). Todennäköisyys on laskettu kertomalla laajojen tuulituhojen todennäköisyys todennäköisyydellä, että seuraavan kasvukauden tehoisa lämpösumma ylittää 1500 °C vrk. Arvio perustuu RCP4.5 ilmastonmuutosskenaarioon, joka vastaa noin kolmen asteen keskilämpötilan nousua Suomessa kuluvan vuosisadan aikana. Kuvaan on merkitty myös etelä- (SB), keski- (MB) ja pohjoisboreaalisen (NB) vyöhykkeen rajat vuosien 1971–2000 tilanteen mukaan. (Venäläinen ym. 2020, Global Change Biology, https://doi.org/10.1111/gcb.15183).