Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 7808. Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä, Jaakko Repola. (2018). Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 7808. https://doi.org/10.14214/ma.7808

Tutkimuksessa tarkastellaan pienaukkohakkuun uudistumistulosta kahdessa korpikuusikkoon perustetussa kenttäkokeessa. Talvella 2004–2005 hakattiin Tervolan Lintupirtillä 24 kpl läpimitaltaan 10, 15 ja 20 m pienaukkoa ja Oulun Asmonkorvessa 18 kpl läpimitaltaan 15, 20 ja 25 m:n pienaukkoa. Keväällä 2015 inventoitiin yli 20 cm pituisten kasvatuskelpoisten taimien määrä, taimien keskipituus ja pituuskasvu. Taimien pituuskasvulle laadittiin regressiomalli, jolla ennustettiin rinnankorkeuden saavuttamisikää. Tulosten mukaan kummassakin kokeessa 10 vuoden kuluttua hakkuusta pienaukoilla oli kasvatuskelpoisia kuusia hieman yli 2200 ha–1 (vaihtelu 0–3000 ha–1) ja niiden keskipituus oli Tervolassa 73 cm ja Oulussa 84 cm. Taimien keskipituus ja koivun taimien osuus kasvoivat aukon koon kasvaessa. Tervolan pienillä avohakkuualoilla (pinta-alaltaan 0,2–0,3 ha) oli keskimäärin 750 kasvatuskelpoista kuusta ja 650 koivua hehtaarilla. Tulosten perusteella pienaukkohakkuun uudistumistulos korpikuusikossa oli keskimäärin varsin hyvä ja selvästi ylitti metsälain vähimmäisvaatimuksen 10 vuodessa, joten sitä voidaan suositella korpikuusikoiden luontaisen uudistamisen menetelmäksi.

  • Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu ORCID ID:E-mail hannu.hokka@luke.fi (email)
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi ORCID ID:E-mail jaakko.repola@luke.fi
artikkeli id 7805. Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad, Harri Kilpeläinen, Juha Heikkinen. (2018). Hakkuukonemittauksen tyvifunktio männyn tyviosan tilavuuden määrityksessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 7805. https://doi.org/10.14214/ma.7805

Hakkuukonemittauksessa tyvipölkkyjen tyviosan läpimitat määritetään laskennallisesti puulaji­kohtaisilla tyvifunktioilla. Tyviosalla tarkoitetaan 1,3 metrin pituista rungonosaa kaatosahauksesta lähtien. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastaa ja tarvittaessa korjata hakkuukonemittauksessa käytettävä männyn tyvifunktio. Tutkimukseen valittiin 33 eri puolella Suomea sijaitsevaa mäntymetsikköä, joista valittiin 825 koepuuta. Koepuiden mittauksia tehtiin metsässä, ja hakkuiden jälkeen koepuiden tyvipölkyille tehtiin mittauksia kuudella eri tehtaalla. Koetyvipölkkyjen tyviosien vertailutilavuudet määritettiin upotusmittauksella. Tyvifunktioissa tyviosan suhteellinen muoto muuttuu tyvipölkyn järeyden, siis 130 senttimetrin etäisyydeltä kaatosahauksesta mitatun läpimitan, mukaan. Tässä tutkimuksessa tyvifunktio tuotti pienillä puilla suurempia, ja suurilla puilla pienempiä läpimittoja koepuiden tyviosista saksimittauksella mitattuihin läpimittoihin verrattuna. Koetyvipölkkyaineistossa tyviosan suhteellinen muoto ei muuttunut pölkkyjen järeyden mukaan, vaan oli likimäärin vakio. Tyvifunktion korjaus muodostui kahdesta vaiheesta, niin sanotuista oikaisukorjauksesta ja tasokorjauksesta. Tyvifunktion oikaisukorjaus tehtiin koepuiden tyviosista saksimittauksella mitattujen läpimitta-aineistojen perusteella. Näin korjatun tyvifunktion perusteella määritetyt koetyvipölkkyjen tyviosan tilavuudet olivat noin viisi prosenttia tyviosien upotustilavuuksia suurempia kaikilla järeyksillä. Edelleen tyvifunktiolle tehtiin tasokorjaus siten, että tyvifunktion perusteella määritetyt tyviosan tilavuudet vastasivat upotustilavuutta. Tyvifunktion korjauksen vaikutus sillä määritettyyn tyviosan tilavuuteen oli pienillä noin 50 litran rungoilla (rinnankorkeusläpimitta noin 10 senttimetriä) noin –8,5 prosenttia ja suurilla noin 1750 litran rungoilla (rinnankorkeusläpimitta noin 45 senttimetriä) noin –2,9 prosenttia. Kun tyvifunktion korjaus suhteutetaan koko rungon tilavuuksiin, olivat vastaavat osuudet noin –2,3 ja –0,4 prosenttia. Kun korjaus suhteutetaan Suomen kokonaishakkuukertymäarvioissa esitettyihin järeysluokkien osuuksiin, on kokonaisvaikutus suuntaa-antavasti noin yhden prosentin vähennys männyn kokonaistilavuudessa.

  • Lindblad, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.lindblad@luke.fi (email)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:E-mail harri.kilpelainen@luke.fi
  • Heikkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Helsinki ORCID ID:E-mail juha.heikkinen@luke.fi
artikkeli id 7802. Tutkimusartikkeli
Jari Miina, Pentti Niemistö, Hannamaria Potila, Eira-Maija Savonen. (2018). Kuusentaimikon kerkkäsato ja keruun vaikutus kuusen kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 7802. https://doi.org/10.14214/ma.7802

Luonnontuotteiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta kuusenkerkkien hyödyntämiseen terveys- ja hyvinvointituotteissa. Kerkkiä kerätään kuusentaimikoista, mutta keruun vaikutusta kuusikon kehitykseen ei tunneta. Tässä työssä tutkittiin Ikaalisissa ja Joensuussa sijaitsevien keruukokeiden avulla 3–4-metristen kuusten kerkkäsatoa ja kerkkien keruuseen kuluvaa aikaa. Ikaalisissa koepuut kairattiin rinnankorkeudelta ja sädekasvu mitattiin 13 vuodelta keruun jälkeen. Kerkkä­sadon tuorepaino oli keskimäärin 0,4 kg puu–1, jolloin täystiheän taimikon (1800 kuusta ha–1) kerkkäsato olisi yhteensä 720 kg ha–1. Keruutyön tuottavuus oli 1,64 kg h–1. Kerkkien keruun jälkeen vuotuinen sädekasvu oli tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) pienempi vain, jos kerkkiä oli kerätty kahtena peräkkäisenä vuotena. Keruukertojen vaikutus keruuta seuraavan 5-vuotisjakson keskikasvuun oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,008); kerran kerättyjen kuusten keskikasvu oli 95% kontrollipuiden kasvusta, ja vastaavasti 80%, kun kerkät oli kerätty kahdesti. Kerkkien keruu koko latvuksen alueelta alensi kasvua enemmän kuin kerkkien osittainen keruu, mutta keruu­intensiteetin vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tuloksia keruun kasvuvaikutuksista on pidettävä alustavina, koska koepuita oli suhteellisen vähän ja keruukäsittelyt tehtiin puutasolla, ei koealoittain. Kasvun hidastumisen ja hakkuutulojen viivästymisen taloudellinen merkitys laskettiin Motti-simulointien ja keruuhetkelle 3%:n korkokannalla diskontattujen hakkuutulojen nykyarvon avulla. Yhden hakkuutulojen viivevuoden arvoksi saatiin noin 180 euroa ha–1, kun viive on enintään viisi vuotta. Kertakeruulla, jonka kasvuvaikutus kestää vain muutaman vuoden, ei ole juuri vaikutusta kuusikon kehitykseen ja myöhempiin hakkuisiin. Keruun kasvuvaikutus varttuneissa taimikoissa pienenee, kun osa kerkistä (latvan yläosan pääteversot) jätetään keräämättä ja keruu tehdään vain yhtenä vuotena.

  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.miina@luke.fi (email)
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@luke.fi
  • Potila, Metsähallitus, Luontopalvelut, Parkano ORCID ID:E-mail hannamaria.potila@metsa.fi
  • Savonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Parkano ORCID ID:E-mail eira-maija.savonen@ippnet.fi

Katsaus

artikkeli id 9929. Katsaus
Seppo Ruotsalainen. (2018). Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9929. https://doi.org/10.14214/ma.9929

Siperianlehtikuusen (Larix sibirica Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen viljely tehtiin käyttäen Arkangelista peräisin olevaa siementä, mutta myöhempien viljelysten alkuperästä vallitsee epävarmuutta. Eräiden tietojen mukaan niihin olisi käytetty Arkangelia huomattavasti eteläisempää Ufan alkuperää Uralvuoriston eteläosista. Tässä katsauksessa tarkastellaan kirjallisuudessa esitettyjä alkuperätietoja, sekä verrataan julkais­tun tutkimustiedon perusteella Raivolan kannan kasvurytmi- ja kestävyysominaisuuksia esitettyihin alkuperävaihtoehtoihin. Tulosten perusteella Arkangeli näyttää Ufaa todennäköisemmältä Raivolan alkuperän lähteeltä. Jalostuspopulaatiossa ja siemenviljelyksillä olevien pluspuiden tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kaikki käytössä oleva jalostus- ja metsänviljelyaineisto ei ole Raivolan kantaa, vaan mukana on huomattava määrä myös alkuerältään tuntemattomia ja useita venäläisiä alkuperiä edustavia pluspuita.

  • Ruotsalainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Finlandiantie 18, 58450 Punkaharju ORCID ID:E-mail seppo.ruotsalainen@luke.fi (email)

Tieteen tori

artikkeli id 10011. Tieteen tori
Ville Kankaanhuhta, Marko Ämmälä, Jorma Vierula. (2018). Liiketoimintaosaaminen ja kumppanuusverkostot metsäpalveluyrittäjien palvelutarjonnan kasvun avaimia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10011. https://doi.org/10.14214/ma.10011
  • Kankaanhuhta, Luonnonvarakeskus (Luke), Kuopio ORCID ID:E-mail ville.kankaanhuhta@luke.fi (email)
  • Ämmälä, Suomen metsäkeskus, Seinäjoki ORCID ID:E-mail marko.ammala@metsakeskus.fi
  • Vierula, Suomen metsäkeskus, Seinäjoki ORCID ID:E-mail jorma.vierula@metsakeskus.fi
artikkeli id 9998. Tieteen tori
Katri Himanen. (2018). Mäntykloonien siementen laatu vaihtelee. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9998. https://doi.org/10.14214/ma.9998
  • Himanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki ORCID ID:E-mail katri.himanen@luke.fi (email)
artikkeli id 9993. Tieteen tori
Esa-Jussi Viitala. (2018). Metsän jättiläisen kiehtova tulevaisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9993. https://doi.org/10.14214/ma.9993
  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail esa-jussi.viitala@luke.fi (email)
artikkeli id 9951. Tieteen tori
Panu Kunttu, Tea von Bonsdorff. (2018). Lehtojen luontoarvojen turvaaminen – erityishuomio lakkisieniin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9951. https://doi.org/10.14214/ma.9951
  • Kunttu, WWF Suomi, Helsinki ORCID ID:E-mail panu.kunttu@wwf.fi (email)
  • von Bonsdorff, Luomus, kasvitieteen yksikkö, sienitiimi, Helsinki ORCID ID:E-mail tea.vonbonsdorff@helsinki.fi

Kirjallisuutta

artikkeli id 10063. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2018). Suotyyppiopas jäsentää suoekologista avaruutta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10063. https://doi.org/10.14214/ma.10063
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 9982. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2018). Metsäntutkimuksen historian havinaa metsässä ja metsästä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9982. https://doi.org/10.14214/ma.9982
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 10033. Tutkimusseloste
Matti Maltamo, Tomi Karjalainen, Jaakko Repola, Jari Vauhkonen. (2018). Vaihtoehtoja latvusrajatiedon liittämiseksi laserkeilausinventointiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10033. https://doi.org/10.14214/ma.10033
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail matti.maltamo@uef.fi (email)
  • Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail tomimkarjalainen@gmail.com
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi ORCID ID:E-mail jaakko.repola@luke.fi
  • Vauhkonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.vauhkonen@luke.fi
artikkeli id 10024. Tutkimusseloste
Juha Heiskanen, Ville Hallikainen, Jori Uusitalo, Hannu Ilvesniemi. (2018). Maan fysikaalisten ominaisuuksien ja kasvupaikkatekijöiden yhteisvaihtelu Suomen kangasmailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10024. https://doi.org/10.14214/ma.10024
  • Heiskanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Maaperäekosysteemit, Kuopio ORCID ID:E-mail juha.heiskanen@luke.fi (email)
  • Hallikainen,  Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Rovaniemi ORCID ID:E-mail ville.hallikainen@luke.fi
  • Uusitalo, Luonnonvarakeskus (Luke), Metsäteknologia ja logistiikka, Tampere ORCID ID:E-mail jori.uusitalo@luke.fi
  • Ilvesniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Biojalostusteknologiat ja tuotteet, Espoo ORCID ID:E-mail hannu.ilvesniemi@luke.fi
artikkeli id 10008. Tutkimusseloste
Timo Saksa, Jari Miina, Hilkka Haatainen, Kauko Kärkkäinen. (2018). Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10008. https://doi.org/10.14214/ma.10008
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Jyväskylä ORCID ID:E-mail timo.saksa@luke.fi (email)
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.miina@luke.fi
  • Haatainen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail hilkka.haatainen@storaenso.dom
  • Kärkkäinen, Tornator Oyj, Joensuu ORCID ID:E-mail kauko.karkkainen@tornator.fi
artikkeli id 9999. Tutkimusseloste
Perttu Anttila, Vesa Nivala, Olli Salminen, Markus Hurskainen, Janne Kärki, Tomi J. Lindroos, Antti Asikainen. (2018). Alueellinen metsähaketase vuonna 2030. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9999. https://doi.org/10.14214/ma.9999
  • Anttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:E-mail perttu.anttila@luke.fi (email)
  • Nivala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Rovaniemi ORCID ID:E-mail vesa.nivala@luke.fi
  • Salminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail olli.salminen@luke.fi
  • Hurskainen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, Jyväskylä ORCID ID:E-mail markus.hurskainen@vtt.fi
  • Kärki, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, Jyväskylä ORCID ID:E-mail janne.karki@vtt.fi
  • Lindroos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät, Espoo ORCID ID:E-mail tomi.j.lindroos@vtt.fi
  • Asikainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:E-mail antti.asikainen@luke.fi
artikkeli id 9994. Tutkimusseloste
Jaana Luoranen. (2018). Istutusajankohta vaikuttaa kuusen ja männyn taimien juurten kasvun alkamiseen seuraavana keväänä sekä sitä kautta myöhempään maastomenestymiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9994. https://doi.org/10.14214/ma.9994
  • Luoranen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Helsinki ORCID ID:E-mail jaana.luoranen@luke.fi (email)
artikkeli id 9992. Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen, Egbert Beuker, Anneli Viherä-Aarnio. (2018). Hybridihaavan kloonien välinen puun, kuoren ja oksien tiheyden, kosteuden ja lämpöarvon vaihtelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9992. https://doi.org/10.14214/ma.9992
  • Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Kokkola ORCID ID: http://orcid.org/0000-0001-8475-3568 E-mail jyrki.hytonen@luke.fi (email)
  • Beuker, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Savonlinna ORCID ID:E-mail egbert.beuker@luke.fi
  • Viherä-Aarnio, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Helsinki ORCID ID:E-mail anneli.vihera-aarnio@luke.fi
artikkeli id 9977. Tutkimusseloste
Pentti Niemistö, Harri Kilpeläinen, Eero Poutiainen. (2018). Laatumäntyä harventamalla – ensiharvennuksen ajankohdan ja harvennustavan vaikutus männikön kasvuun, laatuun ja kasvatuksen kannattavuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9977. https://doi.org/10.14214/ma.9977
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@luke.fi (email)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:E-mail harri.kilpelainen@luke.fi
  • Poutiainen, ORCID ID:E-mail eero1.poutiainen@dnainternet.net
artikkeli id 9952. Tutkimusseloste
Annika Kangas. (2018). Laserkeilausaineiston ja fotogrammetrisen 3D aineiston arvo metsätalouden päätöksenteossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9952. https://doi.org/10.14214/ma.9952
  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail annika.kangas@luke.fi (email)

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit