Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 7692. Tutkimusartikkeli
Antti Mutanen & Jari Viitanen. (2017). Venäläisen tuontipuun rajahintojen ja Suomen kantohintojen väliset vuorovaikutussuhteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 7692. https://doi.org/10.14214/ma.7692

Tutkimuksessa tarkasteltiin venäläisen tuontipuun rajahintojen ja Suomen kantohintojen välisiä vuorovaikutussuhteita eri astetta integroituneiden aikasarjojen analyysiin soveltuvalla versiolla Granger-kausaalisuustestistä. Lisäksi luotiin kataus Suomen ja Venäjän väliseen raakapuukauppaan viime vuosikymmeninä vaikuttaneisiin tekijöihin. Puutavaralajeittainen, kuukausittainen hinta-aineisto kattoi aikavälin 1995/1–2016/11. Tilastolliset analyysit suoritettiin sekä nimellisille että reaalisille hinnoille ja koko tutkimuksen aikajänteen lisäksi osajaksolle 1999/1–2008/12, joka rajasi hinnoissa ilmenneen poikkeuksellisen vaihtelun tarkastelun ulkopuolelle. Tulosten mukaan kotimaan kantohinnat olivat Granger-mielessä aiheuttaneet venäläisen tuontipuun rajahinnat koivutukkia lukuun ottamatta. Joidenkin puutavaralajien kohdalla havaittiin takaisinkytkentäsuhde rajahinnasta kantohintaan päin, mutta ilmiön olemassaoloon vaikutti käytetty hinta-aineisto ja tarkasteluajanjakso. Kantohintojen vaihtelut ovat edeltäneet venäläisen puun rajahintojen vaihtelua, ja tämä tulos tukee aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa Suomen puumarkkinoiden hintajohtajuudesta suhteessa muiden maiden puumarkkinoihin Itämeren alueella.

  • Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu ORCID ID:E-mail antti.mutanen@luke.fi (email)
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.viitanen@luke.fi
artikkeli id 6997. Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Hanna Kumela, Teppo Hujala & Mikko Kurttila. (2017). Metsänomistajien näkemys metsänvuokrauksesta metsäomaisuuden hoidon kokonaispalveluna. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 6997. https://doi.org/10.14214/ma.6997

Metsäpalveluiden toimintaympäristö ja palveluiden tarjonta ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin päijäthämäläisten ja pohjoiskarjalaisten metsänomistajien tarpeita ja vaatimuksia metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelulle. Tarkastelun kohteena oli erityisesti metsänvuokraus, jota verrattiin metsäomaisuuden hoitosopimuspalveluun. Tutkimus perustui metsänomistajille helmi-maaliskuussa 2016 tehtyyn kyselyyn, johon saatiin vastauksia 663 metsänomistajalta. Otos oli 2575, joten vastausprosentti oli 25,7. Kiinnostus metsänvuokrausta kohtaan oli metsänomistajien keskuudessa varsin vähäistä, sillä vain viisi prosenttia metsän­omistajista oli halukas vuokraamaan metsiään. Tulos ei ole yllättävä, sillä metsänvuokrauksessa on kyse uudesta palvelumallista, josta ei ole tuoreita kokemuksia mutta jolla on historian taakkaa ja kielteistä arvolatausta. Tulokset osoittavat kuitenkin tietyn metsänomistajasegmentin kiinnostusta uutta palvelua kohtaan. Omistajat, jotka eivät itse tee metsänhoitotöitä, tekevät puukauppaa harvoin, ovat korkeasti koulutettuja ja asuvat kaukana tilastaan ovat muita kiinnostuneempia metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelusta. Luotettavan palveluntarjoajan tuottamille, vaivattomille ja uusia arvolupauksia sisältäville metsäomaisuuden kokonaisvaltaisille hoitopalveluille voidaan tulevaisuudessa arvioida olevan kasvavaa tarvetta. Metsänvuokraus metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelumallina edellyttää kuitenkin selkeitä sopimusmalleja ja konkreettisia esimerkkejä todellisista tapauksista, joissa metsänvuokraus on ollut onnistunut ratkaisu.

  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki ORCID ID:E-mail harri.hanninen@luke.fi (email)
  • Kumela, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Mikkeli ORCID ID:E-mail hanna.kumela@luke.fi
  • Hujala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID: http://orcid.org/0000-0002-7905-7602 E-mail teppo.hujala@uef.fi
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@luke.fi

Tiedonanto

artikkeli id 6992. Tiedonanto
Jouko Laasasenaho, Raimo Timonen & Heikki Poso. (2017). Tuoreen puun lämpöarvosta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 6992. https://doi.org/10.14214/ma.6992

Tutkimuksessa tarkastellaan runkopuun kosteutta sekä manto- ja sydänpuun lämpöarvoja vuoden eri aikoina. Tavoitteena on selvittää perusteita laskea kuljetettavan veden määrä ja puuerän lämpöarvo suoraan korjuun yhteydessä. Lämpöarvot määritettiin viiden millimetrin paksuisista kairanlastuista suoraan, koska näytteen kuivaamisen yhteydessä osa energiapitoisista aineista haihtuu. Kairanlastujen kosteuserot ja niihin sattuneet pihkatiehyet aiheuttivat lisää vaihtelua, joten menetelmää käytettäessä on otettava useita näytteitä tulosten luotettavuuden lisäämiseksi.
Tuoreen männyn mantopuun lämpöarvo oli kesällä juhannuksen jälkeen noin 1,5 MJ kg–1 suurempi kuin kuusella ja sydänpuussa ero oli lähes yhtä suuri. Kuivapainosta laskettuna erot olivat samaa suuruusluokkaa, mutta talvella pienemmät. Männyn sydänpuu kuivapainoa kohti laskettuna todettiin lämpöarvoltaan noin 8% suuremmaksi kuin mantopuu. Kuusella ero on noin puolta pienempi. Koivun pienilläkin oksilla lämpöarvot olivat korkeat. Kuusen pihkan haihtuvat ainesosat todettiin hyvin energiapitoisiksi.
Mittauksissa todettiin, että havupuiden sydänpuun kosteus ei ole vakio, vaan sydänpuu on talvella selvästi kuivempaa lähellä ydintä kuin mantopuurajalla. Kuusien mantopuun kosteus oli hieman suurempi kesällä kuin mäntyjen, mutta sydänpuun kosteus pienempi. Talvella mantopuun kosteudessa ei ollut juuri eroja. Koivun kosteuden todettiin vaihtelevan vain vähän rungon poikkileikkauksessa lehtien putoamisen jälkeen syksyllä ja talvella.
Mikäli käytössä olisivat sydänpuun läpimitan estimointiin eri korkeuksilla soveltuvat mallit, voitaisiin runkokäyrien avulla estimoida runkoihin sisältyvän veden määrä ja myös rungon osien lämpöarvot melko tarkasti. Tällaisilla menetelmillä voidaan puun hinnoittelua tarkentaa eri käyttötarkoituksiin ja etenkin puun tuorepolttoon uudenaikaisissa lämpölaitoksissa, joissa on höyrystyneen veden sisältämän energian talteen ottoon soveltuvat laitteet. Puun polton tuottavuutta voidaan nostaa useita kymmeniä prosentteja lyhyellä aikavälillä Suomessa.

  • Laasasenaho, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki ORCID ID:E-mail jouko.laasasenaho@helsinki.fi (email)
  • Timonen, Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Helsinki ORCID ID:E-mail raimo.timonen@helsinki.fi
  • Poso, Helsingin yliopisto ORCID ID:E-mail heikki.poso@helsinki.fi

Tieteen tori

artikkeli id 7716. Tieteen tori
Matti Haapanen, Harri Leinonen & Kari Leinonen. (2017). Männyn ja kuusen siemenviljelyssiemenen taimitarhakäytön kehitys 2006–2016: Alueellinen tarkastelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 7716. https://doi.org/10.14214/ma.7716
  • Haapanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Helsinki ORCID ID: http://orcid.org/0000-0003-3294-501X E-mail matti.haapanen@luke.fi (email)
  • Leinonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kasvinterveysyksikkö, Oulu, Helsinki ORCID ID:E-mail harri.leinonen@evira.fi
  • Leinonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kasvinterveysyksikkö, Oulu, Helsinki ORCID ID:E-mail kari.leinonen@evira.fi
artikkeli id 7715. Tieteen tori
Risto Päivinen & Jarmo Saarikko. (2017). Kuinka kansainvälistä on suomalainen metsäntutkimus? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 7715. https://doi.org/10.14214/ma.7715
  • Päivinen, Tapio Oy, Helsinki ORCID ID:E-mail risto.paivinen@tapio.fi (email)
  • Saarikko, Luonnonvarakeskus (Luke), Tutkimuksen tukipalvelut, Helsinki ORCID ID:E-mail jarmo.saarikko@luke.fi
artikkeli id 7708. Tieteen tori
Heimo Karppinen & Harri Hänninen. (2017). Metsien omistaminen ja käyttö – onko sukupuolella väliä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 7708. https://doi.org/10.14214/ma.7708
  • Karppinen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki;  Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki ORCID ID:E-mail heimo.karppinen@helsinki.fi (email)
  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki ORCID ID:E-mail harri.hanninen@luke.fi
artikkeli id 7687. Tieteen tori
Mika Mustonen, Jari Viitanen, Riitta Hänninen, Marja Knuuttila & Csaba Jansik. (2017). Puun tarjonta ja puun käytön tulevaisuuden näkymät Itämeren alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 7687. https://doi.org/10.14214/ma.7687
  • Mustonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki ORCID ID:E-mail mika.mustonen@luke.fi (email)
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.viitanen@luke.fi
  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki ORCID ID:E-mail riitta.hanninen@luke.fi
  • Knuuttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Mikkeli ORCID ID:E-mail marja.knuuttila@luke.fi
  • Jansik, Luonnonvarakeskus (Luke), Talous- ja yhteiskunta, Helsinki ORCID ID:E-mail csaba.jansik@luke.fi
artikkeli id 6987. Tieteen tori
Saija Kuusela, Susanna Anttila, Panu Halme & Aino Juslén. (2017). Tutkimus tehostaa suojelutoimia: yhteenveto Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman vaikuttavuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 6987. https://doi.org/10.14214/ma.6987
  • Kuusela, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki ORCID ID:E-mail saija.kuusela@ymparisto.fi (email)
  • Anttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki ORCID ID:E-mail susanna.anttila@ymparisto.fi
  • Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä ORCID ID:E-mail panu.halme@jyu.fi
  • Juslén, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Eläintieteen yksikkö, Helsinki ORCID ID:E-mail aino.juslen@helsinki.fi

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit