Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013

Päätoimittajalta

artikkeli id 6879. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2013). Tiedejulkaisemisen kotikenttäedut. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6879. https://doi.org/10.14214/ma.6879
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6027. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2013). Vuosisata metsätieteen julkaisemista – uudistuva digitaalinen Silva Fennica. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6027. https://doi.org/10.14214/ma.6027
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6598. Tutkimusartikkeli
Harri Hölttä. (2013). Itä-Suomen metsävarat 1850-1930 ja niistä tehdyt tulkinnat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6598. https://doi.org/10.14214/ma.6598

Kaskikauden loppuvaiheen metsävaroja koskeviin käsityksiin olennaisesti vaikuttaneet dokumentit ovat yli 150 vuoden takaa. Claes Wilhelm Gyldén julkaisi kartan Suomen metsävaroista vuonna 1850 ja ensimmäisen suomalaisen metsänhoito-oppaan kolme vuotta myöhemmin. Edmund von Bergin matkakertomus Suomenmaan metsistä julkaistiin 1859. Myöhempi tutkimus on pitkälti seurannut näiden avaamalla uralla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia kirjallisuuden perusteella Itä-Suomen metsävaroja ajanjaksolla 1850–1930 sekä metsävaroista tehtyjä tulkintoja. Erityisesti tarkastellaan Gyldénin kartan tuloksia muiden käytettävissä olevien tietojen valossa sekä tukki- ja polttopuun ominaisuuksia. Artikkelin mukaan ennen Valtakunnan metsien inventointien (VMI) aloittamista metsävarojen arviointia ovat vaikeuttaneet metsävarojen arvioinnin tekninen hankaluus, käytettyjen käsitteiden sisällön muuttuminen, lähteiden luotettavuuteen liittyvät epävarmuustekijät ja lähdekritiikin puute niitä tulkittaessa. Useat näistä tekijöistä eivät ole rajoittuneet vain Suomeen, vaan ne monimutkaistavat metsähistorian tutkimusta ja metsävaroja koskevaa tulkintaa muissakin maissa. Gyldénin metsävarakartan osalta ongelmallista on kartan alkuperäismateriaalien puuttuminen ja sen antamien metsävaratietojen tulkinnallisuus. Runsas- ja vähämetsäisimpien alueiden sijainti on yleisellä tasolla määritelty oikein.

  • Hölttä, ORCID ID:E-mail harrimh@student.uef.fi (email)
artikkeli id 6026. Tutkimusartikkeli
Antti Ihalainen. (2013). Metsähukkapuu ja luonnonpoistuma poistumatilastoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli id 6026. https://doi.org/10.14214/ma.6026

Puuston poistuman tilastointia varten saadaan tiedot hakkuukertymästä puun ostajien teke mien ilmoitusten perusteella. Hakkuissa syntyvästä metsähukkapuusta sekä käyttämättä jäävästä luonnonpoistumasta ei saada vuosittaisia tietoja, vaan poistumatilastossa käytetyt luvut ovat perustuneet harvemmin tehtyihin selvityksiin ja arviointeihin. Valtakunnan metsien 9. inventoinnin (1996–2003) koealoista mitattiin lähes neljäsosa uudestaan 10. inventoinnissa vuosina 2005–2008. Aineistosta on mahdollista laskea tuloksia, joita ei voi laskea kertakoealoilta. Tässä työssä selvitettiin 1) hakkuissa metsään jäävän hukkapuun osuus sekä 2) arvio vuotuisen luonnonpoistuman määrästä. Metsähukkapuun osuus laskettiin ensimmäisen ja toisen mittauskerran välillä hakattujen puiden perusteella. Vuotuisen luonnonpoistuman suuruus laskettiin mittausten välisenä aikana kuolleiden puiden perusteella. VMI-aineistosta laskettu hakkuissa syntyvän hukkapuun osuus on havupuilla samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin käytössä olleet luvut, mutta lehtipuilla osuudet ovat aiemmin käytössä olleita suurempia. VMI-aineistosta laskettu vuotuinen metsään jäävä luonnonpoistuma on 4,7 miljoonaa kuutiometriä, mikä on suurempi kuin aiemmin käytössä ollut arvio. Uusia tuloksia testattiin laskemalla VMI9:n ja VMI10:n välinen metsätase.

  • Ihalainen, ORCID ID:E-mail antti.ihalainen@metla.fi (email)
artikkeli id 6025. Tutkimusartikkeli
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Heli Viiri, Juha Heikkinen, Helena M. Henttonen, Juha-Pekka Hotanen, Helena Mäkelä, Seppo Nevalainen, Juho Pitkänen. (2013). Suomen metsät 2004–2008 ja niiden kehitys 1921–2008. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli id 6025. https://doi.org/10.14214/ma.6025

Tässä julkaisusssa esitetään valtakunnan metsien 10. inventointiin (VMI10) perustuvat tiedot Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Maastotiedot on kerätty vuosina 1996–2004. Tulokset esitetään metsäkeskusalueittain, osa tuloksista myös puuntuotannon rajoitusten ja metsänomistajaryhmän mukaan jaoteltuna. Metsien kehitystä tarkastellaan vertailemalla tuloksia aiempien inventointien tuloksiin 1920-luvun alun VMI1:stä lähtien. Julkaisussa esitetään myös VMI10:ssä käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät. Suomen metsien puumäärä on jatkanut lisäystään. Puuston kokonaistilavuus on 2,2 miljardia kuutiometriä, kun 1920-luvun alussa nykyisen Suomen puuston määrä oli 1,4 miljardia kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu oli inventointia edeltäneillä 5 vuoden mittausjaksoilla lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsissä nuorien metsien osuus on suuri, mikä selittää puumäärän lisäystä ja puuston lisääntyvää kasvua. Soiden ojitus on lisännyt metsämaan alaa noin 1,5 miljoonaa hehtaaria, mikä myös selittää puuston määrän ja kasvun lisäystä. Edelliseen inventointiin verrattuna metsämaan ala on kuitenkin pienentynyt maanrakennustoiminnan vaikutuksesta. Metsien terveydentila on hyvä, vakavia tuhoja havaittiin inventoinnissa vain noin 4 %:lla metsä maan alasta. Metsähoidollinen tila on tyydyttävä – 73 % puuntuotannon metsämaan metsistä on metsänhoidolliselta tilataan hyviä tai tyydyttäviä. Nuorissa metsissä on kuitenkin aiempaa enemmän kiireelliä taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeita. Metsä-, kitu- ja joutomaan alasta noin 2 %:lla on arvokkaita biotooppeja, jotka VMI:n maasto arvion mukaan todennäköisesti täyttävät metsälain 10 pykälän kriteerit lukuun alueellista yleisyyttä, johon VMI:n arvioinnissa ei ole otettu kantaa. Arvokkaat elinympäristöt on otettu hyvin huomioon metsien käsittelyssä. Lahopuuston määrä on edelliseen inventointiin verrattuna lisääntynyt Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi hieman pienentyneen Pohjois-Suomessa.

  • Korhonen, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
  • Ihalainen, ORCID ID:
  • Viiri, ORCID ID:
  • Heikkinen, ORCID ID:
  • Henttonen, ORCID ID:
  • Hotanen, ORCID ID:
  • Mäkelä, ORCID ID:
  • Nevalainen, ORCID ID:
  • Pitkänen, ORCID ID:
artikkeli id 6024. Tutkimusartikkeli
Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen. (2013). Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat ainespuun alueelliset hakkuumahdollisuusarviot. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli id 6024. https://doi.org/10.14214/ma.6024

Metsänhoitosuosituksia noudattaen puuntuotannon metsämaalta olisi hakattavissa tukki- ja kuitupuun mitat täyttävää ainespuuta 123,5 milj. m3/v vuosina 2007–2016. Suurimman kestävän ainespuukertymän arvio vastaavalle jaksolle oli 69,7 milj. m3/v. Etelä-Suomessa erityisesti tukkikertymän ja tulojen tasaisuusvaatimus sekä Pohjois-Suomessa kannattavasti hakattavissa olevan puuston määrä rajoittivat kestävää hakkuukertymää. Suurimman kestävän hakkuukertymäarvion mukainen ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuupoistuma oli keskimäärin 78 % mitatusta puuntuotannon metsämaan kasvusta. Kestävyyttä noudattavat hakkuumahdollisuudet olivat voimakkaimmin kasvussa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla. Nousu johtui nuorten puustojen varttumisesta ja sen mahdollistamasta kasvatushakkuiden lisäyksestä. Hakkuumahdollisuusarviot laskettiin MELA2007-ohjelmistolla perustuen valtakunnan metsien 10. inventoinnin maastoaineistoon vuosilta 2004–2008. Puuston tilavuus kasvoi 40 % 30 vuoden aikana, jos hakkuut noudattivat vuosina 2004–2008 keskimäärin toteutunutta hakkuukertymää (56 milj. m3/v). Viimeaikaisten ainespuun käyttöarvioiden perusteella tukki- ja kuitupuun riittävyys ei ole tulevaisuudessa ongelma, tosin muutokset puunkäytössä mm. puun energiakäytön lisäys ja metsien muiden käyttömuotojen kasvu supistavat perinteistä ainespuun tarjontaa. Ainespuun tarjontaan vaikuttaa myös metsäomistajien puunmyyntihalukkuus.

  • Salminen, ORCID ID:E-mail olli.salminen@metla.fi (email)
  • Hirvelä, ORCID ID:
  • Härkönen, ORCID ID:
artikkeli id 6881. Tutkimusartikkeli
Markku Nygren, Niina Ikonen, Pekka Helenius. (2013). Siementen itäminen ja taimien orastuminen männyn äeskylvössä – tapaustutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6881. https://doi.org/10.14214/ma.6881

Tutkimuksessa seurattiin männyn taimien orastumista neljällä äeskylvöalueella – Heinolassa, Kuorevedellä, Ruovedellä ja Sonkajärvellä. Kymmeneltä uudistusalalta laskettiin elävien männyn taimien lukumäärä muokkausjäljessä satunnaisesti sijoitetuilta 0,6 m2:n koealoilta kolmesti kylvökesänä sekä sitä seuraavan kasvukauden alussa ja lopussa. Kuudella alalla tehtiin käsinkylvöt samalla siemenerällä kuin konekylvöissä. Kylvö-muokkauskoneen toimintaa äeskylvössä seurattiin erillisessä kokeessa käyttämällä värjättyjä siemeniä ja laskemalla äesjäljistä löytyneet siemenet välittömästi kylvön jälkeen. Loppuinventoinnissa toisen vuoden syksyllä taimia oli Heinolan Kommerinkankaalla keskimäärin 2,93, Ruoveden Siikakankaalla 2,99, Kuorevedellä 2,79 ja Sonkajärvellä 0,56 kappaletta äesmetrillä. Tyhjien koealojen osuus vaihteli 14 prosentista 59 prosenttiin. Taimien frekvenssijakaumat olivat oikealle vinoja kaikissa inventoinneissa. Käsinkylvössä orastui noin puolet kylvetystä siemenestä ja kylvökohdissa oli keskimäärin 10–12 sirkkatainta elossa ensimmäisen kasvukauden lopulla. Värjätyn siemenen äeskylvössä kivennäismaapinnalle päätyi noin neljännes kokonaissiemenmäärästä. Tulosten mukaan muokkausjäljen laatuun ja siementen tasaiseen kylväytymiseen äesjälkeen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisätutkimuksin on selvitettävä kylvökoneen toimintaa kenttäolosuhteissa sekä haettava ratkaisuja, joiden avulla siementen orastumista voidaan varmentaa.

  • Nygren, ORCID ID:E-mail markku.nygren@metla.fi (email)
  • Ikonen, ORCID ID:
  • Helenius, ORCID ID:
artikkeli id 6880. Tutkimusartikkeli
Mervi Kokkila. (2013). Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6880. https://doi.org/10.14214/ma.6880

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsätiestön runkokelirikon keston ja vaikeuden muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 oletuksella, että ilmasto muuttuu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-tutkimushankkeessa esittämien keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioiden mukaisesti. Tutkimuksessa simuloitiin säägeneraattorin ja maaperämallin avulla pohjamaaltaan routivaa hiekkamoreenia olevan lumettoman aluetien tieprofiilin lämpö- ja kosteusoloja Juupajoen, Maaningan ja Kajaanin oloissa. Simuloinnit tehtiin vertailuilmastona käytetylle jaksolle 1971–2000 sekä muutosjaksoille 2011–2020 ja 2021–2030. Simuloinneissa havaittiin kuljetusolosuhteisiin vaikuttavia olosuhdemuutoksia. Tutkimuksessa kuvatun aluetien routaantuminen tapahtui nykyistä myöhemmin ja hitaammin. Hitaampi routaantuminen näkyi runkokelirikon vaikeusluokittelussa vaikeiksi luokiteltujen runkokelirikkokeväiden yleistymisenä (25 %:sta 35 %:iin) ja helppojen runkokelirikkokeväiden harvinaistumisena (25 %:sta 15 %:iin). Simuloinneissa myös roudan keskimääräinen tunkeumasyvyys pieneni ja sulaminen sekä nopeutui että aikaistui. Ajallisesti tiestön routakausi ja sulamisjakson pituus lyhenivät tarkastelujaksolla molemmat n. 10 vrk. Tutkimuksessa ei tarkasteltu talvikauden olosuhdevaihtelua, mutta erityisesti Juupajoen osalta oli nähtävissä leutojen talvien yleistyminen ja mahdollisuus talviaikaisen kelirikkoon. Maantieteellisesti muutokset voidaan tulkita siten, että tässä tutkimuksessa määritetyt routaa kuvaavat tunnusluvut ovat Kajaanissa kaudella 2021–2030 varsin samanlaisia kuin Juupajoen vertailujakson 1971–2000 tunnusluvut.

  • Kokkila, ORCID ID:E-mail mervi.kokkila@kotikone.fi (email)
artikkeli id 6031. Tutkimusartikkeli
Taru Peltola. (2013). Asiantuntijuuden rakentuminen metsäneuvojan ja metsänomistajan kohtaamisissa: esimerkkinä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6031. https://doi.org/10.14214/ma.6031

Luonnonsuojelun kohdentaminen yksityismetsiin on vaatinut toimintatapojen muutoksia yksityismetsätaloudessa ja sen suunnittelussa. Tässä artikkelissa analysoidaan tätä metsäalan asiantuntija työn ja sen poliittisen kontekstin muutosta ja selvitetään, miten asiantuntijuutta rakennetaan käytännön neuvontatyössä vuorovaikutuksessa metsänomistajien kanssa. Analyysi perustuu metsä ammattilaisten haastatteluihin sekä havainnointiaineistoon, jonka kohteena ovat metsäammattilaisten tietotyön käytännöt. Luonnon monimuotoisuuden suojelu vaatii neuvonnan eriyttämistä ja tilannekohtaista sovittamista. Aineistosta tunnistettiin kuusi biodiversiteettineuvonnalle tyypillistä tilannetta, joiden myötä myös metsäammattilaisten asiantuntijuus, neuvontastrategiat ja neuvonnassa välitettävä tieto rakentuvat. Neuvonnassa on omaksuttava erilaisia strategioita myös siksi, että biodiversiteettiä koskevalla tiedolla on metsäalan organisaatioille ja ammattilaisille erilainen merkitys. Asiantuntemuksen koostamisen strategioista ja epämuodollisista sosiaalisista sidoksista tulee entistä merkittävämpää asiantuntijuuden pääomaa maanomistajien valinnan vapautta korostavan politiikan myötä.

  • Peltola, ORCID ID:E-mail taru.peltola@ymparisto.fi (email)
artikkeli id 6030. Tutkimusartikkeli
Jari Miina, Timo Saksa. (2013). Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6030. https://doi.org/10.14214/ma.6030

Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, täysperkaus + mäntyjen harvennus) vaikutuksia männyn taimikon kehitykseen ja malleilla laskettuun työajanmenekkiin. Kokeet perustettiin kuivahkon kankaan kylvötaimikkoon ja kuivan kankaan luontaiseen taimikkoon. Perkauskäsittelyt toteutettiin 10-vuotiaissa taimikoissa (mäntyjen keskipituus 1–2 m) ja viivästettynä kolme vuotta myöhemmin. Kokeet mitattiin uudelleen kuusi kasvukautta myöhemmin taimikoiden lähestyessä harvennusvaihetta.

Perkaamattomuus ei vähentänyt kasvatettavien mäntyjen runkolukua, mutta lehtipuuston piiskauksen vaurioittamien mäntyjen osuus (8–18 %) oli korkeampi. Luontaisessa taimikossa myös hirvituhojen osuus oli korkeampi perkaamattomilla ruuduilla kuin peratuilla ruuduilla. Täysperkauksen yhteydessä tehty mäntyjen harvennus 2000 runkoon/ha heikensi mäntyjen laatukehitystä pelkkään täysperkaukseen verrattuna: läpimitankasvu ja paksuimman oksan paksuus lisääntyivät ja alaoksien kuoleminen hidastui. Myös reikäperkaus hidasti mäntyjen alaoksien kuolemista ja kylvötaimikossa lisäsi paksuimman oksan paksuutta täysperkaukseen verrattuna.

Kylvötaimikossa kolmen vuoden viive lisäsi ajanmenekkiä poistettavien puiden läpimitan kasvun vuoksi 30–100 %. Luontaisessa taimikossa viiveen vaikutus ei ollut merkitsevä. Taimikon harvennuksen ajanmenekki oli perkaamattomilla ja täysperkausaloilla 2–5-kertainen reikäperattuihin ja täysperkauksen yhteydessä harvennettuihin aloihin verrattuna. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekkiin perkauskäsittelyllä ei ollut suurta vaikutusta; kylvötaimikossa kokonaisajanmenekki oli pienin, kun männyt harvennettiin varhaisessa vaiheessa täysperkauksen yhteydessä. Mäntyjä ei kuitenkaan tulisi harventaa vielä perkauksen yhteydessä 2000 runkoon/ha, jos tavoitteena on hyvälaatuisen sahatavaran tuottaminen.

  • Miina, ORCID ID:E-mail jari.miina@metla.fi (email)
  • Saksa, ORCID ID:
artikkeli id 6029. Tutkimusartikkeli
Soili Kojola, Maarit Haavisto, Jori Uusitalo, Timo Penttilä. (2013). Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6029. https://doi.org/10.14214/ma.6029

Tutkimuksessa simuloitiin harvennushakkuu, optimoitiin lähikuljetus sekä ennustettiin jäävän puuston kehitys kolmessa, puustorakenteeltaan erilaisessa esimerkkileimikossa erilaisilla metsänkasvatusvaihtoehdoilla. Esimerkkileimikot kuvasivat monille kunnostusojituskohteille tyypillisiä vähäpuustoisia tai puustorakenteeltaan ryhmittäisiä suon osa-alueita. Puunkorjuun kannattavuutta selvitettiin leimikoille simuloitujen korjuuvaihtoehtojen avulla. Simuloimalla jäävän puuston myöhempi kehitys arvioitiin ensiharvennusvaiheen toimenpiteiden vaikutuksia metsänkasvatuksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat, että puuston harventaminen kunnostus ojituksen yhteydessä ei aina ole edullisin ratkaisu. Harvennuksen myöhentäminen kunnostusojitus ajankohdasta 15–25 vuodella lisäsi oleellisesti harvennuksen ainespuukertymää ja paransi pitkän aikavälin tuotos- ja taloustulosta. Mikäli harvennus kuitenkin tehtiin kunnostusojituksen yhteydessä, voimakas kertaharvennus oli sekä puunkorjuun että pitkän aikavälin tuoton kannalta paras ratkaisu. Harvennuskertymien suureneminen alensi korjuukustannuksia vajaalla 10 prosentilla korjuukelpoisen vähimmäiskertymän tuottavaan harvennusvaihtoehtoon verrattuna. Liian voimakkaissa harvennuksissa, jäävän puuston määrän laskiessa alle asetuksessa säädetyn minimivaatimuksen, kasvutappiot lisääntyivät selvästi ja myös pitkän aikavälin taloustulos heikentyi. Metsänkasvatusvaihtoehtojen väliset erot tuotos- ja taloustuloksissa olivat pienimmillään karuimman kasvupaikan esimerkkileimikossa.

  • Kojola, ORCID ID:E-mail soili.kojola@metla.fi (email)
  • Haavisto, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
artikkeli id 6028. Tutkimusartikkeli
Mervi Kokkila. (2013). Ilmastonmuutoksen vaikutus puunkorjuun talvikauden korjuuoloihin hienojakoisella kivennäismaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6028. https://doi.org/10.14214/ma.6028

Tutkimuksessa tarkastellaan talvikorjuuolojen muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 jaksoon 1971–2000 verrattuna. Tutkimus on toteutettu simuloimalla lumi- ja routaoloja säägene raattorin ja maaperämallin avulla Juupajoen, Maaningan ja Kajaanin ilmasto-oloissa. Ilmaston muutosarvioina käytettiin ACCLIM-tutkimushankkeessa esitettyjä keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioita, jaksoille 2011–2020 ja 2021–2030. Simuloinnit toteutettiin hiesumaapohjalle aukeaa ja ensiharvennusikäistä kuusikkoa vastaavissa kasvipeiteoloissa. Simulointituloksia on verrattu kulkukelpoisuuskriteereihin, ja tämän perusteella on määritetty talvikorjuukauden laskennallinen pituus erilaisissa ilmasto-oloissa. Kriteereinä käytettiin yli 20 cm paksua routakerrosta ja alle 5 cm paksua pintasulaa kerrosta tai roudattoman maan tapauksessa yli 40 cm paksua lumikerrosta.

Simulointien perusteella keskimääräinen laskennallinen talvikorjuukauden pituus lyhenee tarkastelujaksolla kaikilla kolmella tutkimuspaikkakunnalla. Eniten korjuukausi lyheni Juupajoella, jossa jakson (2021–2030) ilmasto-oloissa laskennallinen talvikorjuukausi oli kuusikkoa vastaavissa kasvipeiteoloissa 35 % ja aukealla 28 % lyhyempi kuin vertailuilmaston oloissa. Lumi- ja routamäärät olivat Juupajoen simuloinneissa hyvin lähellä tässä käytettyjä kulkukelpoisuuskriteerien alarajoja ja voidaankin olettaa, että ilmaston lämpeneminen tästä edelleen merkitsisi näiden kriteerien mukaisten talvikorjuuolojen hyvin nopeaa harvinaistumista Juupajokea ilmastollisesti vastaavissa oloissa. Maaningan ja Kajaanin osalta vastaavaa nopeaa muutosta ei sen sijaan ollut tarkastelujaksolla nähtävissä.

  • Kokkila, ORCID ID:E-mail mervi.kokkila@kotikone.fi (email)

Katsaus

artikkeli id 6599. Katsaus
Arja Lilja, Katri Himanen, Anna Poimala, Marja Poteri. (2013). Metsäpuiden taimituotantoa ja joulupuiden kasvatusta uhkaavat taudit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6599. https://doi.org/10.14214/ma.6599

Artikkeli on yhteenveto kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, joita on tehty metsäpuiden taimien ja joulupuiden kasvatusta haittaavista sieni- ja Phytophthora-taudeista. Mukana on myös lyhyet maininnat viruksista ja bakteereista, jotka voivat levitä siementen mukana. Katsauksen tavoitteena on helpottaa IPM-torjunnan (Integrated Pest Management) ohjeiden laadintaa. Taudeista kerrotaan oireet, isäntäkasvit, tartuntatavat ja olosuhteet, joissa puut altistuvat taudeille sekä mahdolliset kasvatukselliset- ja muut torjuntatoimenpiteet. Kasvinsuojeluaineita, joita on mahdollista käyttää, ei tässä luetella, koska niiden valikoima muuttuu ja supistuu jatkuvasti.

  • Lilja, ORCID ID:E-mail marja.poteri@metla.fi (email)
  • Himanen, ORCID ID:
  • Poimala, ORCID ID:
  • Poteri, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6882. Tiedonanto
Marja-Liisa Juntunen. (2013). Metsänhoitoyhdistykset metsänhoidon työpalvelujen tuottajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6882. https://doi.org/10.14214/ma.6882

Metsänhoitoyhdistysten keskeisiin tehtäviin kuuluu metsänhoidon edistäminen ja työpalvelujen tuottaminen metsänomistajille. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kuva metsänhoitoyhdistysten työvoiman rakenteesta ja metsänhoidon työpalvelujen toteutuksesta vuosina 2010 ja 2016. Tilannetta selvitettiin yhdistysten toiminnanjohtajille tehdyllä kyselyllä, johon vastasi 63 (60 %) vuonna 2011 toimineesta 105 yhdistyksestä. Vastanneet yhdistykset olivat maksaneet vuoden 2010 aikana palkkaa tai korvausta 1148 työsuhteiselle työntekijälle 483 metsänhoidon henkilötyövuodesta. Viidenneksen tuotetuista työpalveluista eli 140 henkilötyövuotta yhdistykset olivat ostaneet alihankkijoilta. Vakinaiset metsurit muodostivat yhdistysten työvoiman rungon tekemällä henkilötyövuosista 45 prosenttia. Kausivakinaisilla metsureilla oli myös merkittävä rooli työpalvelujen tuottamisessa, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli suurin, 446 työntekijää, mutta heidän osuutensa henkilötyövuosista oli vain yhdeksän prosenttia. Lähes puolet vakinaisista metsureista oli täyttänyt 55 vuotta tai enemmän vuonna 2010, joten suurin osa heistä on eläkkeellä vuoteen 2016 mennessä. Kausivakinaiset työntekijät olivat vakinaisia hiukan nuorempia, mutta vähintään kolmannes heistäkin on siirtynyt eläkkeelle seuraavan viiden vuoden sisällä. Vuonna 2016 vastanneiden yhdistysten metsänhoidon työpalveluista tuotetaan keskimäärin puolet yhdistysten työsuhteisella työvoimalla ja toinen puoli ostetaan alihankkijoilta, joten työpalvelujen kysyntä muilta metsäpalveluyrityksiltä lisääntyy huomattavasti. Koneyritysten merkitys kylvöjen ja nuoren metsän kunnostusten toteuttajana kasvaa entisestään. Istutuksissa ja taimikonhoidossa koneyritysten osuuden työpalveluiden määrästä arvioitiin olevan keskimäärin 10 prosenttia.

  • Juntunen, ORCID ID:E-mail marja-liisa.juntunen@metla.fi (email)
artikkeli id 6032. Tiedonanto
Mikko Kurttila, Jouni Pykäläinen, Teppo Hujala. (2013). Optimoinnin käyttö yksityismetsien tilatason metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6032. https://doi.org/10.14214/ma.6032

Tutkimuksessa selvitettiin optimoinnin käyttöä ja kehittämismahdollisuuksia yksityismetsien tila tason metsäsuunnittelussa. Aineisto (n = 25) kerättiin puhelimitse teemahaastatteluilla, joiden kohteena olivat Metsäkeskuksen alueiden metsäsuunnittelupäälliköt ja -asiantuntijat. Haastattelujen perusteella optimointia ei juuri käytetä ainakaan Metsäkeskuksen toteuttamassa yksityismet sien tilatason suunnittelussa lukuun ottamatta varsinaisen suunnittelukauden jälkeisen pidemmän aikavälin ennustelaskentaa. Syyt optimoinnin vähäiseen käyttöön ryhmiteltiin tutkimuksessa kysyntä-, tarjonta-, työkalu- ja suunnittelukulttuurisyihin. Kysyntäsyyt liittyvät omistajien vähäiseen kiinnostukseen optimointilaskelmia kohtaan. Tarjontasyyt liittyvät suunnittelijoiden taitoihin tai muihin edellytyksiin toteuttaa optimointilaskelmia osana tilatason suunnittelua. Työkalusyyt viittaavat suunnitteluohjelmiston käytön vaikeuteen tai käytössä ilmenneisiin ongelmiin, jotka voivat laskea luottamusta optimoinnista saataviin tuloksiin. Suunnittelukulttuurisyyt sisältävät käytäntöjä, joissa metsän käsittelyjä tarkastellaan pelkästään metsikkötasolla ja jotka perustuvat tavoitteeseen noudattaa metsänhoitosuosituksia. Optimoinnin vähäisestä käytöstä huolimatta haastatellut nostivat esiin useita optimoinnin mahdollisia käyttötilanteita ja hyötyjä. Esim. alustavan suunnitelman laatiminen optimointilaskelmien avulla ennen toimenpide-ehdotusten maastotarkastuksia nähtiin mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi. Tällöin suunnittelija voi kuviolla keskittyä arvioimaan optimoinnin valitsemaa toimenpidettä, mikä voi säästää suunnitteluun käytettyä aikaa ja siten pienentää suunnittelukustannuksia. Optimoinnin käyttö metsäsuunnittelussa ei ole itseisarvo, vaan siitä on oltava hyötyä suunnittelun tilaavalle omistajalle tai sen toteuttajalle. Mahdolliset käyttötilanteet kannattaisikin selvittää ja niistä saatavat hyödyt arvioida kunnolla.

  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Pykäläinen, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

artikkeli id 6603. Tieteen tori – Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Jarkko Hantula. (2013). Ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä kasvikaupasta aiheutuvat riskit ja niiden merkitys suomalaiseen metsätalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6603. https://doi.org/10.14214/ma.6603
  • Hantula, ORCID ID:E-mail jarkko.hantula@metla.fi (email)
artikkeli id 6602. Tieteen tori – Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Antti Asikainen, Perttu Anttila. (2013). Riittääkö metsähake? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6602. https://doi.org/10.14214/ma.6602
  • Asikainen, ORCID ID:E-mail antti.asikainen@metla.fi (email)
  • Anttila, ORCID ID:
artikkeli id 6601. Tieteen tori – Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Jari Hynynen, Hannu Salminen, Anssi Ahtikoski, Saija Huuskonen, Arto Rummukainen. (2013). Raaka-aineita, hiilensidontaa ja bioenergiaa – Suomen metsien monet mahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6601. https://doi.org/10.14214/ma.6601
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Salminen, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Huuskonen, ORCID ID:
  • Rummukainen, ORCID ID:
artikkeli id 6600. Tieteen tori – Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Riitta Hänninen, Pia Katila, Sinikka Västilä. (2013). Megatrendit muuttavat Suomen metsäalaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6600. https://doi.org/10.14214/ma.6600
  • Hänninen, ORCID ID:E-mail riitta.hanninen@metla.fi (email)
  • Katila, ORCID ID:
  • Västilä, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsälakiuudistus

artikkeli id 6038. Tieteen tori – Metsälakiuudistus
Olli Tahvonen. (2013). Taloustieteen näkökulmia metsälakiesitykseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6038. https://doi.org/10.14214/ma.6038
  • Tahvonen, ORCID ID:E-mail olli.tahvonen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6037. Tieteen tori – Metsälakiuudistus
Jari Hynynen, Risto Ojansuu, Kalle Eerikäinen. (2013). Metsänkäsittelyvaihtoehdot – mihin nykyiset kasvu- ja tuotosmallit riittävät? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6037. https://doi.org/10.14214/ma.6037
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail etunimi.sukunimi@metla.fi (email)
  • Ojansuu, ORCID ID:
  • Eerikäinen, ORCID ID:
artikkeli id 6036. Tieteen tori – Metsälakiuudistus
Timo Pukkala. (2013). Metsälaki ja metsälaskelmat – eroja ja yhtäläisyyksiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6036. https://doi.org/10.14214/ma.6036
  • Pukkala, ORCID ID:E-mail timo.pukkala@uef.fi (email)
artikkeli id 6035. Tieteen tori – Metsälakiuudistus
Juha Siitonen. (2013). Muuttaisiko metsälakiehdotus metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisen käytäntöjä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6035. https://doi.org/10.14214/ma.6035
  • Siitonen, ORCID ID:E-mail juha.siitonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6034. Tieteen tori – Metsälakiuudistus
Ilkka Hanski. (2013). Voidaanko metsien biologisen monimuotoisuuden väheneminen pysäyttää vuoteen 2020 mennessä? Huomioita metsälakiesityksestä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6034. https://doi.org/10.14214/ma.6034
  • Hanski, ORCID ID:E-mail ilkka.hanski@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6033. Tieteen tori – Metsälakiuudistus
Juha Ojala, Matti Mäkelä. (2013). Metsälakia uudistamalla lisätään metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia ja vastataan toimintaympäristön muutoksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6033. https://doi.org/10.14214/ma.6033
  • Ojala, ORCID ID:
  • Mäkelä, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsätalouden vesistövaikutuksia

artikkeli id 6886. Tieteen tori – Metsätalouden vesistövaikutuksia
Samu Valpola. (2013). Turvemaiden maankäytön aiheuttamia muutoksia järvien sedimenttikertymään - täyttyvätkö Suomen järvet? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6886. https://doi.org/10.14214/ma.6886
  • Valpola, ORCID ID:E-mail samu.valpola@gtk.fi (email)
artikkeli id 6885. Tieteen tori – Metsätalouden vesistövaikutuksia
Päivi Saari, Pia Högmander. (2013). Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke - TASO. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6885. https://doi.org/10.14214/ma.6885
  • Saari, ORCID ID:E-mail paivi.saari@ely-keskus.fi (email)
  • Högmander, ORCID ID:
artikkeli id 6884. Tieteen tori – Metsätalouden vesistövaikutuksia
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Risto Jalkanen, Harri Koivusalo, Mika Nieminen. (2013). Kunnostusojituskriteerit tarkentuvat – miten puusto ja ojasyvyys vaikuttavat ojitustarpeeseen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6884. https://doi.org/10.14214/ma.6884
  • Sarkkola, ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@metla.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Jalkanen, ORCID ID:
  • Koivusalo, ORCID ID:
  • Nieminen, ORCID ID:
artikkeli id 6883. Tieteen tori – Metsätalouden vesistövaikutuksia
Samuli Joensuu. (2013). Vesilaki uudistui - Miten se näkyy metsätaloudessa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6883. https://doi.org/10.14214/ma.6883
  • Joensuu, ORCID ID:E-mail samuli.joensuu@tapio.fi (email)

Tieteen tori

artikkeli id 6888. Tieteen tori
Saska Lohi. (2013). Pohjois-Amerikan lepakkokato ja White-nose -syndrooma. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6888. https://doi.org/10.14214/ma.6888
  • Lohi, ORCID ID:E-mail saska.lohi@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6887. Tieteen tori
Anna-Kaisa Kosenius, Markku Ollikainen. (2013). Kuinka suomalaiset arvostavat uusiutuvan energian lähteitä, tuotannon ulkoisvaikutuksia ja energiapolitiikkaa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6887. https://doi.org/10.14214/ma.6887
  • Kosenius, ORCID ID:E-mail anna-kaisa.kosenius@ptt.fi (email)
  • Ollikainen, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 6607. Kirjallisuutta
Juha-Pekka Hotanen. (2013). Erinomainen sammalopas maastoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6607. https://doi.org/10.14214/ma.6607
  • Hotanen, ORCID ID:E-mail juha-pekka.hotanen@metla.fi (email)
artikkeli id 6606. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2013). Metsien monet suojavaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6606. https://doi.org/10.14214/ma.6606
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6890. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2013). Peruskartta maankäytön suunnittelun ja luonnonvarojen kartoituksen pohjaksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6890. https://doi.org/10.14214/ma.6890
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 6605. Puheenvuoro
Matti Leikola. (2013). Paradigmoja ja normaalitiedettä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6605. https://doi.org/10.14214/ma.6605
  • Leikola, ORCID ID:E-mail matti.leikola@kolumbus.fi (email)
artikkeli id 6604. Puheenvuoro
Eeva Korpilahti. (2013). Sata vuotta suomalaista metsätieteen julkaisemista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6604. https://doi.org/10.14214/ma.6604
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6889. Puheenvuoro
Veli-Pekka Järveläinen. (2013). Näkökohtia metsätalouden kannattavuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6889. https://doi.org/10.14214/ma.6889
  • Järveläinen, ORCID ID:E-mail vpjarvel@nic.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6611. Tutkimusseloste
Jussi Manner, Tomas Nordfjell, Ola Lindroos. (2013). Ajouranvarsitiheyden vaikutus ajokonetyön ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6611. https://doi.org/10.14214/ma.6611
  • Manner, ORCID ID:
  • Nordfjell, ORCID ID:
  • Lindroos, ORCID ID:
artikkeli id 6610. Tutkimusseloste
Eero Muinonen, Perttu Anttila, Jaakko Heinonen, Jukka Mustonen. (2013). Latvusmassan ja kantojen korjuumahdollisuudet satellittikuvatulkintaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6610. https://doi.org/10.14214/ma.6610
  • Muinonen, ORCID ID:
  • Anttila, ORCID ID:
  • Heinonen, ORCID ID:
  • Mustonen, ORCID ID:
artikkeli id 6609. Tutkimusseloste
Marjut Turtiainen, Jari Miina, Kauko Salo, Juha-Pekka Hotanen. (2013). Mittausaineistoihin perustuvat puolukan peittävyys- ja satomallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6609. https://doi.org/10.14214/ma.6609
  • Turtiainen, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
  • Salo, ORCID ID:
  • Hotanen, ORCID ID:
artikkeli id 6608. Tutkimusseloste
Liisa Huttunen. (2013). Muuttuvan ilmaston ja lehtivaurion vaikutukset rauduskoivun kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6608. https://doi.org/10.14214/ma.6608
  • Huttunen, ORCID ID:
artikkeli id 6894. Tutkimusseloste
Hermanni Aaltonen. (2013). Boreaalinen metsänpohja on merkittävä reaktiivisten yhdisteiden lähde. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6894. https://doi.org/10.14214/ma.6894
  • Aaltonen, ORCID ID:
artikkeli id 6893. Tutkimusseloste
Outi Manninen, Rainer Peltola. (2013). Poiminnan vaikutus mustikan, puolukan ja variksenmarjan marjantuotantoon Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6893. https://doi.org/10.14214/ma.6893
  • Manninen, ORCID ID:
  • Peltola, ORCID ID:
artikkeli id 6892. Tutkimusseloste
Lauri Korhonen, Inka Pippuri, Petteri Packalén, Ville Heikkinen, Matti Maltamo, Juho Heikkilä. (2013). Taimikonhoitotarpeen määrittäminen korkean resoluution kaukokartoitusaineistojen avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6892. https://doi.org/10.14214/ma.6892
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Pippuri, ORCID ID:
  • Packalén, ORCID ID:
  • Heikkinen, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Heikkilä, ORCID ID:
artikkeli id 6891. Tutkimusseloste
Heimo Karppinen, Mika Korhonen. (2013). Onko metsänomistajilla erilaiset arvot? Schwartzin arvoteorian sovellus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6891. https://doi.org/10.14214/ma.6891
  • Karppinen, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
artikkeli id 6042. Tutkimusseloste
Veikko Hiltunen. (2013). Päätöstuen kehittäminen Metsähallituksen osallistavassa strategisessa metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6042. https://doi.org/10.14214/ma.6042
  • Hiltunen, ORCID ID:
artikkeli id 6041. Tutkimusseloste
Karri Uotila, Juho Rantala, Timo Saksa. (2013). Kuusen istutusalojen varhaisperkaustarpeen estimointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6041. https://doi.org/10.14214/ma.6041
  • Uotila, ORCID ID:
  • Rantala, ORCID ID:
  • Saksa, ORCID ID:
artikkeli id 6040. Tutkimusseloste
Katri Luostarinen. (2013). Siperianlehtikuusen putkisolujen seinän paksuuden ja ontelon läpimitan vaihtelu rungossa säteen ja pituussuuntaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6040. https://doi.org/10.14214/ma.6040
  • Luostarinen, ORCID ID:
artikkeli id 6039. Tutkimusseloste
Hannu Hökkä, Jaakko Repola, Mikko Moilanen, Markku Saarinen. (2013). Kuusen luontainen taimettuminen ojitettujen korpien muokatuilla ja muokkaamattomilla pienaukoilla ja pienillä avohakkuualoilla – tapaustutkimus Pohjois-Suomesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6039. https://doi.org/10.14214/ma.6039
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Repola, ORCID ID:
  • Moilanen, ORCID ID:
  • Saarinen, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit