Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010

Päätoimittajalta

artikkeli id 5903. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2010). Sähköisen viestinnän aikaansaattama murros. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5903. https://doi.org/10.14214/ma.5903
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 5736. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2010). ”Open access” -julkaiseminen tieteellisen julkaisemisen uudistajana. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5736. https://doi.org/10.14214/ma.5736
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6780. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2010). Tieteellinen julkaiseminen osana tutkimusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6780. https://doi.org/10.14214/ma.6780
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6940. Tutkimusartikkeli
Mikko Vastaranta, Risto Ojansuu & Markus Holopainen. (2010). Puustotunnusten laskennallisen ajantasaistuksen luotettavuus – tapaustutkimus Pohjois-Savossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6940. https://doi.org/10.14214/ma.6940

Tutkimuksessa tarkasteltiin puustotunnusten ajantasaistuksen luotettavuutta ja virhelähteitä. Virhelähteet olivat kuvioittainen arviointi, kuviota kuvaavan puujoukon generointi puustotunnuksista ja kasvun ennustaminen. Aineistona oli 84 kuviota neljästä eri metsikkötyypistä Pohjois-Savon metsäkeskuksen Kerkonjoensuun suunnittelualueelta. Tutkimus pohjautui systemaattiseen koealaotantaan, jonka avulla muodostettiin tarkat puu- ja puustotason kontrollitunnukset tarkastelujakson (1–7 vuotta) alkuun sekä loppuun. Lisäksi lähtötietoina olivat käytössä tarkastelujakson alkutilan kuvioittaisella arvioinnilla kerätyt puustotunnukset. Puujoukon muodostaminen puustotason lähtötiedoista ja kasvun simulointi tarkastelujakson loppuun tehtiin Motti-metsikkösimulaattorilla. Tutkituista virhelähteistä vähiten vaikutusta oli puutason tiedon generoinnilla. Kasvun ennustevirhe aiheutti aliarviota 1,3 m2ha–1 ja 1,6 m2ha–1 kuusiositteiden pohjapinta-aloihin ja 0,8 m ja 1,0 m mäntyositteiden keskipituuksiin. Kasvuennusteen ja puutason tiedon generoinnin yhteisvirhe tuotti 0,2–0,8 cm aliarvion ositteiden keskiläpimittaan ja 1,4 m ja 1,5 m aliarviot mäntyositteiden keskipituuksiin. Kuvioittaisen arvioinnin, puutason tiedon generoinnin ja kasvuennusteen yhteisvirhe aiheutti yliarvioita runkolukuihin 427–834 ha–1 ja mäntyositteiden pohjapinta-aloihin 1,9 m2ha–1 ja 2,8 m2ha–1. Keskiläpimitta ja -pituus aliarvioitui kaikissa ositteissa. Aliarviot vaihtelivat keskiläpimitassa 3,4–6,6 cm ja keskipituudessa 0,0–3,2 m. Tutkimuksen tarkastelujaksolla kuvioittaisen arvioinnin virheet olivat suurin epävarmuuden aiheuttaja ajantasaistetuissa puustotunnuksissa.

  • Vastaranta, ORCID ID:E-mail mikko.vastaranta@helsinki.fi (email)
  • Ojansuu, ORCID ID:
  • Holopainen, ORCID ID:
artikkeli id 6939. Tutkimusartikkeli
Jussi Laurila, Tapani Tasanen & Risto Lauhanen. (2010). Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6939. https://doi.org/10.14214/ma.6939

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalue käsittää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä kolme kuntaa (Isokyrö, Laihia & Vähäkyrö) Pohjanmaan maakunnasta. Alueen teknis-taloudelliseksi metsäenergiapotentiaaliksi laskettiin 1,6 TWh/v. Mikäli myös männyn kannot hyödynnettäisiin energiakäyttöön, niin alueen teknis-taloudellinen potentiaali olisi jopa 2,7 TWh/v. Alueen vuotuisen teknis-taloudellisen metsäenergiapotentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen tarvittaisiin paljon energiapuun korjuukalustoa ja kuljettajia. Eniten resursseja tarvittaisiin ensiharvennusten integroituun aines- ja energiapuun korjuuseen. Toiseksi eniten resursseja tarvittaisiin nuoren metsän hoitokohteiden energiapuun korjuuseen. Kaiken kaikkiaan koneita tarvittaisiin 185 kpl/v ja niihin kuljettajia kaksinkertainen määrä. Metsäenergiapotentiaalit laskettiin Metsäntutkimuslaitoksen tuottamasta valtakunnan metsien inventointiaineistosta (VMI10) kuntakohtaisesti Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueelle. Lisäksi laskelmissa hyödynnettiin alan kirjallisuutta sekä metsäenergia-alan organisaatioiden keräämiä aineistoja. Tutkimuksessa käytetty laskentatapa palvelee käytännön tarpeita ja malli soveltuu myös muille metsäkeskusalueille. Alueellisten metsäenergiavarojen tunteminen edistää maamme metsien ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävää käyttöä.

  • Laurila, ORCID ID:E-mail jussi.laurila@seamk.fi (email)
  • Tasanen, ORCID ID:
  • Lauhanen, ORCID ID:
artikkeli id 6938. Tutkimusartikkeli
Klaus Silfverberg, Noora Huotari & Anna-Maija Kokkonen. (2010). Puu-ja turvetuhkan vaikutukset kasvillisuuteen ja männyn taimettumiseen päätehakatulla turvekankaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6938. https://doi.org/10.14214/ma.6938

Pohjois-Pohjanmaan Muhokselle perustettiin kesällä 1985 koe, jossa tutkittiin tuhkan vaikutusta samana keväänä päätehakatun turvekankaan kasvillisuuteen ja männyn (Pinus sylvestris L.) uudistumiseen. Kokeessa verrattiin puu- ja turvetuhkan vaikutuksia, kumpaakin määrillä 5 000 ja 20 000 kg/ha. Lisäksi kokeessa oli kolme erilaista männyn uudistamistapaa: luontainen, kylvö ja istutus. Kokeen kasvillisuus ja männyn taimet inventoitiin vuosina 1986 ja 1991.

Päätehakkuun jälkeen kasvillisuus muuttui voimakkaasti kaikilla käsittelyillä. Varjoa suosivat metsälajit taantuivat, kun taas avoimilla paikoilla viihtyvät pioneerilajit ilmestyivät paikalle uusina tulokkaina. Kasvilajien peittävyydet muuttuivat voimakkaammin kuin lajikoostumus.

Pohjakerroksen kokonaispeittävyys pieneni huomattavasti turve- ja varsinkin puutuhkan seurauksena. Vaikutus lajikoostumukseen ja lajien lukumäärään oli tätä vähäisempi. Varttuneiden metsien lajit, kuten seinäsammal (Pleurozium schreberi), taantuivat voimakkaasti tai hävisivät kokonaan. Pioneerisammalet, ensin nuokkuvarstasammal (Pohlia nutans) ja myöhemmin kulosammal (Ceratodon purpureus), yleistyivät erityisesti puutuhkalannoituksen jälkeen.

Tuhkalannoituskäsittelyillä ei havaittu yhteyttä männyn taimien lukumäärään missään uudistamiskäsittelyssä. Taimimäärä ei myöskään riippunut kenttä- ja pohjakerroksen kokonaispeittävyydestä.

Valtaosa puutuhkan kaliumista oli hävinnyt maan pintakerroksesta eikä siten enää ollut käytettävissä. Koska tuhkalannoitus ei myöskään ollut lisännyt männyn taimettumista, näyttäisi sekä puu- että turvetuhkan käyttö tarpeettomalta turvekankaiden uudistamisvaiheessa.

  • Silfverberg, ORCID ID:E-mail klaus.silfverberg@metla.fi (email)
  • Huotari, ORCID ID:
  • Kokkonen, ORCID ID:
artikkeli id 5906. Tutkimusartikkeli
Esa-Jussi Viitala. (2010). Laajamittaisen metsänomistuksen kannattavuus: Tornatorin ja Finsilvan taloudellinen toiminta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5906. https://doi.org/10.14214/ma.5906

Laajamittaisen metsänomistamisen kannattavuudesta Suomessa on vain vähän tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa analysoidaan maamme toiseksi ja kolmanneksi suurimpien yksityisten metsänomistajien, Tornator Oy:n ja Finsilva Oyj:n, pääoma- ja rahoitusrakenteita sekä taloudellista suorituskykyä.

Tulosten mukaan yhtiöt ostivat metsänsä 2000-luvun alkupuolella pääosin vieraalla pääomalla ja ovat edelleen varsin velkaisia. Merkittävä osa liikevoitosta onkin kulunut lainojen korkoihin. Yhtiöiden suhteellinen kannattavuus riippuu olennaisesti tarkastelujaksosta ja siitä, otetaanko maanmyynneistä saadut myyntivoitot huomioon. Ilman niitä esimerkiksi Tornatorin oman pääoman nimellinen tuotto on jäänyt viime vuosina noin viiteen prosenttiin, kun se myyntivoittojen kanssa on runsaat kaksi prosenttiyksikköä suurempi. Metsien edullisen hankintahinnan ansiosta yhtiön uudet omistajat, pääosin eläke- ja henkivakuutusyhtiöt, ovat kuitenkin saaneet erittäin hyvän tuoton alun perin sijoittamalleen pääomalle. Ne olisivat lisäksi voineet saada valtaosan Stora Enson metsistä maksamastaan kauppahinnasta takaisin esimerkiksi osinkoina jo Tornatorin ensimmäisten toimintavuosien aikana ilman puustopääoman vähenemistä.

Suurimman riskin uusien metsänomistusyhtiöiden liiketoiminnalle muodostaisi kantohintojen jääminen totuttua alemmalle tasolle pitkällä aikavälillä. Tällöin ainakin Tornator voisi joutua tekemään merkittäviäkin arvonalennuksia metsäomaisuudestaan, mikä heikentäisi sen tulosta ja tasetta. Samalla yhtiö joutuisi arvioimaan uudelleen rahoitusrakennettaan, osingonjakopolitiikkaansa ja mahdollisuuksiaan laajentaa liiketoimintaansa. Uusia liiketoimintamuotoja metsää omistaville yhtiöille voi jatkossa avautua etenkin uusiutuvan energian tuotannossa.

  • Viitala, ORCID ID:
artikkeli id 5905. Tutkimusartikkeli
Esa-Jussi Viitala. (2010). Stora Enson ja Metsäliitto-konsernin metsien omistusjärjestelyt vuosina 2001–2005. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5905. https://doi.org/10.14214/ma.5905

Mittavien omistusjärjestelyiden seurauksena Suomeen syntyi 2000-luvun alkupuolella kaksi uudentyyppistä metsänomistamiseen keskittynyttä osakeyhtiötä, Tornator Oy ja Finsilva Oyj. Tässä tutkimuksessa analysoidaan näiden yhtiöiden perustamisiin liittyneitä tavoitteita, vaiheita ja rahoitusjärjestelyitä samoin kuin niiden alkuvuosien toimintaa ja sen painopisteitä. Lisäksi tarkastellaan yhtiöiden metsistään alun perin maksamia kauppahintoja ja verrataan niitä muun muassa ostohetkellä vallinneeseen yleiseen metsäkiinteistöjen hintatasoon ja hankitun metsäomaisuuden arvon myöhempään kehitykseen.

Tornator ja Finsilva ostivat metsänsä pääosin velkarahalla. Yhtiöiden omistajat pyrkivät mittavien velkarakenteiden avulla käyttämään hyväksi oletusta siitä, että hankittuihin metsäkiinteistöihin sijoitetulle pääomalle saadaan lainarahan korkoa korkeampaa tuottoa. Korkeiden rahoituskulujen johdosta Tornator päätyi kuitenkin järjestelemään lainansa uudelleen jo muutaman vuoden kuluttua. Tästä aiheutui yhtiölle merkittäviä kertaluonteisia kustannuksia. Finsilvan rahoitus on ollut alusta lähtien hieman vakaammalla pohjalla, joskin myös se on edelleen varsin velkainen yritys.

Stora Enso myi metsänsä Tornatorille verraten edulliseen hintaan. Vaikka Tornator on kaupan jälkeen myynyt hakkuuoikeuksia noin 365 miljoonan euron edestä ja realisoinut merkittävästi kiinteistöomaisuuttaan, yhtiön alun perin noin puolella miljardilla eurolla hankkiman metsäomaisuuden kirjanpitoarvo on kohonnut lähes 80 prosenttia, noin 890 miljoonaan euroon. Tosin suurin osa arvonnoususta johtuu yhtiön siirtymisestä metsän käypiä arvoja korostavaan IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuonna 1997. Finsilvan metsien arvo yhtiön taseessa on erilaisen tilinpäätöskäytännön johdosta pysynyt jotakuinkin ennallaan.

  • Viitala, ORCID ID:
artikkeli id 5904. Tutkimusartikkeli
Jani Pellikka, Kari Heliövaara, Lena Huldén & Larry Huldén. (2010). Hirvikärpäskohtaamiset ja niiden vaikutukset luonnossa liikkujien käyttäytymiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5904. https://doi.org/10.14214/ma.5904

Yhä useammilla metsissä työskentelevillä ja vapaa-aikaansa viettävällä suomalaisilla on kertynyt hirvikärpäsestä (Lipoptena cervi (Diptera, Hippo boscidae)) omakohtaisia kokemuksia. Lajin nopea runsastuminen voidaan nähdä sosioekologisena häiriönä, joka kytkeytyy syiltään esimerkiksi metsänhoidon ja hirvikantojen hoidon käytäntöihin ja toimintatapoihin. Hirvikärpäsen aiheuttama häiriö voi seurauksiltaan heijastua luonnossa liikkujiin monella tavalla.

Tässä artikkelissa käsitellään määrällisen ja laadullisen kyselyaineiston (n = 277) valossa hirvikärpästen kohtaamisia ja niiden merkityksiä. Tavoitteena on eritellä kohtaamiskokemuksiin liittyviä tunteita, niiden taustalla olevia seikkoja sekä vaikutuksia metsässä liikkujiin.

Tulokset tuovat esille suhtautumistapojen kirjon välinpitämättömistä hyvin kielteisesti suhtautuviin. Suhtautumisessa ilmeni merkkejä alueellisesta vaihtelusta. Kielteisimmin suhtautuivat ne vastaajat, joiden ensikokemukset hirvikärpäsistä olivat tuoreita. Varttuneilla vastaajilla ja hirvikärpästen pistoista kärsineillä vastaajilla suhtautuminen oli hyvin kielteistä. Naispuoliset vastaajat arvioivat miehiä useammin hirvikärpäsen vaikuttavan käyttäytymiseensä. Taustalla on tunteita ja käsityksiä, jotka liittyvät hirvikärpäsen edustamaan uhkaan terveydelle ja turvallisuudelle. Hirvi kärpänen näyttää luovan myös ristiriitoja rikkomalla ideaalin hyönteisistä vapaasta syksyisestä luonnosta ja luomalla ristiriidan esimerkiksi metsätyön velvoittavuuden ja hirvikärpäsalueiden välttelyn välille.

  • Pellikka, ORCID ID:E-mail jani.pellikka@uef.fi (email)
  • Heliövaara, ORCID ID:
  • Huldén, ORCID ID:
  • Huldén, ORCID ID:
artikkeli id 5739. Tutkimusartikkeli
Hanna Eerikäinen, Petteri Packalén, Matti Maltamo & Juha Mäkitalo. (2010). Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5739. https://doi.org/10.14214/ma.5739

Työn tavoitteena oli selvittää Turun Ruissalon tammien (Quercus robur) tunnistusta visuaalisen stereokuvatulkinnan avulla. Työssä tutkittiin millä tarkkuudella tammen tunnistus on mahdollista sekä mitkä ovat suurimmat virhelähteet. Aineisto koostui tarkan spatiaalisen resoluution ilmakuvista sekä kaksiosaisesta maastoaineistosta: koealoista, jotka toimivat tulkinnan opetusaineistona ja harjoitustulkinnan tarkastusaineistona, sekä laajemman tulkinnan koealueesta. Työssä tunnistettiin subjektiivisesti tammia stereoilmakuvalta visuaalisen kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen. Koealueen tammien oikeinluokitusprosentti on 53 %, kommissiovirhe 27,5 % ja omissiovirhe 19 %. Virhettä aiheutui siitä, että kuvalla puu virheellisesti tulkittiin tammeksi, vaikka maastomittausten mukaan se oli muuta puulajia. Useimmiten tammiin sekoitetut puulajit olivat lehmus ja raita. Virhettä aiheuttivat myös suurilatvuksiset tammet, joita kuvalla virheellisesti tulkittiin kahdeksi erilliseksi tammeksi. Kuvatulkinnassa täysin tunnistamatta jääneet tammet painottuivat pienimpiin läpimittaluokkiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan silloin, kun keskitytään läpimitaltaan yli 50 cm oleviin tammiin. Tosin kuvatulkintaa on lähes mahdotonta suunnata vain tämän läpimitan ylittäviin tammiin. Menetelmä on kuitenkin tarkoituksenmukainen, koska vanhoista järeistä tammista ollaan Ruissalossa erityisen kiinnostuneita. Tarkkuutta voidaan parantaa kalibroimalla tulkitsijan silmää maastovierailuin sekä käyttämällä tulkinnassa apuna ulkopuolisia tiedonlähteitä, kuten kuviotietoja.

  • Eerikäinen, ORCID ID:E-mail matti.maltamo@uef.fi (email)
  • Packalén, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Mäkitalo, ORCID ID:
artikkeli id 5738. Tutkimusartikkeli
Timo Saksa & Jari Miina. (2010). Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5738. https://doi.org/10.14214/ma.5738

Tutkimuksessa tarkasteltiin kenttäkokeiden avulla erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, latvonta) ja niiden ajoituksen vaikutuksia istutusmäntyjen kehitykseen taimikon harvennusvaiheeseen saakka (valtapituus 7–8 m). Samalla selvitettiin taimikonhoidon (perkaus ja harvennus) kokonaisajanmenekkiä sekä simuloitiin Motti-ohjelmistolla eri taimikonhoitovaihtoehdoissa syntyneiden metsiköiden kehitystä ensiharvennusvaiheeseen saakka.

Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla 32–37 %, kun vastaava osuus reikä- ja täysperatuilla ruuduilla oli 3–8 %. Kilpailevien lehtipuiden latvonta vähensi piiskausta vain väliaikaisesti, sillä latvotut lehtipuut jatkoivat pituuskasvuaan sivuoksasta ja saavuttivat pian kasvatettavien mäntyjen pituuden. Kolmen metrin pituusvaiheessa tehdyllä perkauksella ei ollut vaikutusta mäntyjen kasvuun, mutta kaikki 1,5 metrin pituusvaiheessa tehdyt perkauskäsittelyt lisäsivät mäntyjen läpimitankasvua. Mäntyjen pituuskasvu lisääntyi vain reikäperkaus- ja latvontaruuduilla. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekki oli pienin yksivaiheisessa taimikonhoidossa (ei perkausta) tai kun perkaus tehtiin latvomalla kilpailevat lehtipuut. Reikä- ja täysperkauksen kokonaisajanmenekit eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Yksivaiheinen taimikonhoito ilman perkausta pienensi mäntykuitupuun ja kasvatti koivukuitupuun määrää simuloidussa ensiharvennuksessa, mutta käyttöpuun kokonaispoistumaan taimikonhoidolla ei ollut vaikutusta.

  • Saksa, ORCID ID:E-mail timo.saksa@metla.fi (email)
  • Miina, ORCID ID:
artikkeli id 5737. Tutkimusartikkeli
Katri Himanen, Pekka Helenius & Markku Nygren. (2010). Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5737. https://doi.org/10.14214/ma.5737

Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.

Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.

Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.

Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.

  • Himanen, ORCID ID:E-mail katri.himanen@metla.fi (email)
  • Helenius, ORCID ID:
  • Nygren, ORCID ID:
artikkeli id 6783. Tutkimusartikkeli
Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki, Mika Marttunen, Anssi Ahtikoski, Ville Hallikainen, Timo Helle, Mikko Hyppönen, Mikko Jokinen, Arto Naskali, Seija Tuulentie, Martti Varmola, Eero Vatanen & Anna-Liisa Ylisirniö. (2010). Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6783. https://doi.org/10.14214/ma.6783

Tutkimuksessa tarkasteltiin Ylä-Lapin metsien käytön vaihtoehtoja osallistuvan monitavoite arvioinnin avulla. Eri sidosryhmien arvostukset tuotiin mukaan arviointimalliin henkilökohtaisilla tietokoneavusteisilla päätösanalyysihaastatteluilla. Tavoitteena oli selvittää eri tahojen näkemyksiä vaihtoehtojen mieluisuudesta.

Tutkimuksessa muodostettiin viisi erilaista metsien käsittelyvaihtoehtoa, joissa hakkuukertymät vaihtelivat välillä 300 000 m3/v ja 30 000 m3/v. Vaihtoehtoja arvioitiin kuuden kriteerin avulla: 1) bruttotulovaikutukset paikallistaloudessa 2) työllistävyys 3) saamelainen poronhoitokulttuuri 4) paikallinen luonnon virkistyskäyttö 5) luonnon monimuotoisuus ja 6) yhteisymmärrys ja sopeutuminen.

Tulosten perusteella voitiin tunnistaa kolme eri ryhmää. Kaksi ensimmäistä ryhmää pitivät parhaimpana vaihtoehtona nykyisen luonnonvarasuunnitelman mukaista hakkuutasoa. Nämä ryhmät poikkesivat toisistaan siten, että ensimmäinen ryhmä asetti toiselle sijalle nykyistä luonnonvarasuunnitelmaa laajemmat hakkuut kun taas toinen ryhmä piti toiseksi parhaana vaihtoehtona tätä suppeampia hakkuita. Kolmas ryhmä piti mieluisimpana vaihtoehtoa, jossa yli 140-vuotiaita metsiä ei hakata lainkaan.

Arviointi nosti esille myös vaikutusarvioita koskevia näkemyseroja. Suurimmat erot koskivat saamelainen poronhoitokulttuuri ja porotalouden työllisyyskriteereitä. Nämä ovat avainkysymyksiä, joista tulisi löytää yhteistä tietopohjaa kiistojen ratkaisemiseksi.

  • Saarikoski, ORCID ID:
  • Mustajoki, ORCID ID:
  • Marttunen, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:
  • Helle, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Jokinen, ORCID ID:
  • Naskali, ORCID ID:
  • Tuulentie, ORCID ID:
  • Varmola, ORCID ID:
  • Vatanen, ORCID ID:
  • Ylisirniö, ORCID ID:
artikkeli id 6782. Tutkimusartikkeli
Heimo Karppinen & Laura Tiainen. (2010). "Semmonen niinkun metsäkansa" – suurten ikäluokkien perijät tulevaisuuden metsänomistajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6782. https://doi.org/10.14214/ma.6782

Suuret ikäluokat, vuosina 1945–1950 syntyneet, omistavat viidenneksen Suomen yksityismetsistä. Huomattava metsäomaisuus siirtynee uudelle kaupunkilaissukupolvelle vuosien 2015–25 tienoilla. Tutkimuksessa tarkastellaan tulevan metsänomistajapolven arvoja ja tavoitteita, kiinnostusta metsätaloutta kohtaan, tietämystä metsäasioista ja metsien käsittelyyn liittyviä asenteita sekä neuvonnan ja metsäpalvelujen tarvetta. Metsänomistajakunnan muutosta tarkastellaan tutkimalla suurten ikäluokkien perillisiä. Tutkimuksessa sovelletaan Schwartzin teorian mukaista lyhyttä arvomittaria. Tutkimusaineisto kerättiin touko–elokuussa 2007 teemahaastatteluin (22 kpl) Lounais- ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueilta.

Tulevat metsänomistajat muistuttivat arvoiltaan muuta väestöä. Ainoastaan universalismi (mm. ympäristöarvot) oli merkitykseltään vähäisempi tulevien metsänomistajien keskuudessa. Metsänomistajat voitiin ryhmitellä viiteen tavoiteryhmään, jotka muistuttavat nykyisten metsänomistajien keskuudessa havaittuja ryhmiä. Tavoitteiden voidaan siten olettaa pysyvän paljolti samankaltaisina, vaikka esimerkiksi hiilensidontaan tai bioenergiaan liittyvät näkökohdat voivat korostua. Suurimmat muutokset liittyvät todennäköisesti erilaisten tavoitteiden tärkeyteen: puuntuotannon ulkopuolisten tavoitteiden merkitys korostuu, mikä saattaa heikentää yksityismetsien puun tarjontaa.

Metsäpolitiikan kannalta on tärkeää, että tulevat metsänomistajat luottavat metsäammattilaisten asiantuntemukseen. Kasvava ”virkistäytyjien” ja ennen kaikkea ”tietämättömien” joukko on kuitenkin ensin tavoitettava. Uudet metsänomistajat kaipasivat henkilökohtaista neuvontaa, ja pitivät myös internetpalveluja hyvänä tietolähteenä.

  • Karppinen, ORCID ID:E-mail heimo.karppinen@helsinki.fi (email)
  • Tiainen, ORCID ID:
artikkeli id 6781. Tutkimusartikkeli
Ulla Mattila & Kari T. Korhonen. (2010). Yleiskaavamerkintöjen ja -määräysten aiheuttamat puuntuotannon rajoitukset Pohjois-Karjalassa valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6781. https://doi.org/10.14214/ma.6781

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yhtenä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä. Muun muassa näiden tavoitteiden turvaamiseksi voidaan yleiskaavoissa antaa määräyksiä, jotka rajoittavat metsien käyttöä. Suomessa metsävaroja ja metsien tilaa seurataan valtakunnan metsien inventoinneilla (VMI). VMI:n aineistoon pohjautuvissa hakkuumahdollisuuslaskelmissa on käytäntönä jakaa metsät kolmeen käyttöluokkaan: puuntuotannon metsät, rajoitetun puuntuotannon metsät ja puuntuotannon ulkopuolella olevat metsät. Laskelmissa on otettu huomioon yleiskaavoissa annetuista metsän käyttöä koskevien rajoituksista vain se osa, joka sisältyy valtakunnalliseen seutukaava-aineistoon (VASEPA).

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleiskaavamerkinnöistä aiheutuvien puuntuotannon rajoitusten yleisyys Pohjois-Karjalassa sekä tarkastella yleiskaavoituksella rajoitettujen metsien ominaisuuksia puuntuotannollisten vaikutusten arvioimiseksi. Tutkimuksessa koottiin paikkatietoaineisto Pohjois-Karjalan yleiskaavojen metsien käyttöä koskevista kaavamerkinnöistä. Ominaisuustietona aineistossa on mm. kaavamääräyksestä aiheutuva puuntuotannon rajoitus. VMI10:n koealoille määritettiin sijainnin perusteella edellä kuvatusta kaavarajoitusaineistosta kuuluminen kaavarajoitusluokkiin. Ilman yleiskaavarajoituksia laskettuihin tuloksiin verrattuna rajoitetun puuntuotannon metsämaan ala lisääntyi noin 16 000 hehtaarilla ja puuntuotannon ulkopuolella olevan metsämaan ala noin 1 000 hehtaarilla. Kun pääosa löydetyistä rajoituksista oli nuorissa metsissä, on ilmeistä, että yleiskaavoista löydetyt rajoitukset eivät vaikuta merkittävästi Pohjois-Karjalan lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksiin.

  • Mattila, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
  • Korhonen, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6942. Katsaus
Esa-Jussi Viitala. (2010). Kilpailuoikeus, kartellit ja raakapuumarkkinat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6942. https://doi.org/10.14214/ma.6942

Markkinaoikeuden joulukuussa 2009 antaman ratkaisun mukaan Suomessa toimi vuosina 1997–2004 valtakunnallinen raakapuun ostokartelli, johon osallistuivat kaikki alan suurimmat toimijat. Metsäliitto, Stora Enso ja UPM-Kymmene olivat sopineet keskinäisen kilpailun rajoittamisesta ja raakapuun hinnan hallintaan tähtäävistä menettelytavoista. Markkinaoikeus määräsi ne maksamaan sakkoa kilpailunrajoituslain rikkomisesta yhteensä 51 miljoonaa euroa. Tämän katsauksen tarkoitus on esittää kyseistä kartellia ja siihen kilpailuoikeuden soveltamisen kannalta läheisesti liittyvää asfalttikartellia koskevien viimeaikaisten oikeusratkaisujen keskeinen tausta ja sisältö.

Suomen kilpailuoikeutta ja sen täytäntöönpanoa ohjaa keskeisesti Euroopan unionin normisto, minkä vuoksi artikkelissa kuvataan aluksi unionin ja Suomen kansallisten kilpailusäännösten tavoitteita ja keskinäisiä suhteita. Yleisten kilpailuoikeudellisten puitteiden esittämisen jälkeen tarkastellaan asfaltti- ja puumarkkinakartellien yhteisiä ja toisistaan poikkeavia piirteitä sekä vahingollisia vaikutuksia. Tämän jälkeen selvitetään kilpailuviraston kyseisten kartellien jäsenille esittämiä ja kansallisten tuomioistuimien määräämiä seuraamusmaksuja ja niiden perusteita.

Lopuksi pohditaan, millaisia välittömiä ja välillisiä vahinkoja puun ostokartellista on voinut aiheutua metsänomistajille ja minkälaisia käytännön mahdollisuuksia heillä on vaatia metsäyhtiöiltä korvauksia näistä vahingoista. Jos kartelli olisi alentanut kantohintoja keskimäärin kymmenen prosenttia, puuta myyneet metsänomistajat olisivat voineet kärsiä 1–1,5 miljardin euron vahingot. Vahingonkorvaukset voisivat muodostua vielä selvästi suuremmiksi viivästyskorkojen ja erilaisten välillisten vahinkojen vuoksi.

  • Viitala, ORCID ID:E-mail esa-jussi.viitala@metla.fi (email)
artikkeli id 5907. Katsaus
Arja Lilja, Jarkko Hantula, Anna Rytkönen, Michael Müller, Päivi Parikka, Antti Pouttu & Timo Kurkela. (2010). Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5907. https://doi.org/10.14214/ma.5907

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.

Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

  • Lilja, ORCID ID:E-mail arja.lilja@metla.fi (email)
  • Hantula, ORCID ID:
  • Rytkönen, ORCID ID:
  • Müller, ORCID ID:
  • Parikka, ORCID ID:
  • Pouttu, ORCID ID:
  • Kurkela, ORCID ID:
artikkeli id 5740. Katsaus
Katja Lähtinen. (2010). Metsien eri käyttömuodoista saatavien hyötyjen taloudellinen arvo ja niihin liittyvä yritystoiminta Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5740. https://doi.org/10.14214/ma.5740

Katsauksessa selvitettiin Suomen metsien eri käyttömuotojen aikaansaamien hyötyjen taloudellista arvoa ja sitä, millaista yritystoimintaa liittyy näiden markkina- ja ei-markkinahintaisten hyötyjen käyttöön. Lisäksi kartoitettiin aihealueen tutkimiseen saatavissa olevia tietolähteitä sekä tietojen saatavuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyviä ongelma-alueita. Katsauksen aineistoina käytettiin jo olemassa olevaa materiaalia: tilastoja, tutkimuskirjallisuutta, muita kirjallisia julkaisuja sekä asiantuntija-arvioita ja menetelminä tilastoihin sekä kirjallisuuteen perustuvia laskelmia. Tutkimuskirjallisuuden mukaan taloudellisin arvottamismenetelmin mitattuna metsiemme alkutuotannossa markkinahintaisten tuotteiden rinnalla markkinahinnattomilla hyödyillä on huomattava merkitys. Tilastojen työllistävyys- ja liikevaihtotietojen perusteella perinteisten metsäteollisuustoimialojen merkitys on maassamme yhä suuri. Metsiin liittyvän yritystoiminnan tilastointi kattaa pääosin vain perinteiset metsäteollisuuden alat, minkä takia esimerkiksi luontomatkailupalveluiden työllistävyyttä ei ole nykytiedoin mahdollista arvioida luotettavasti. Metsäteollisuuden ulkopuolisen yritystoiminnan edistämiseen voi silti liittyä erityisesti syrjäseutujen elinvoimaisuuden turvaamiselle tärkeitä liiketoimintamahdollisuuksia. Varsinkin metsiemme ei-markkinahintaista alkutuotantoa sekä siihen liittyvää palvelu- ja jalostustoimintaa koskevan tiedon saatavuudessa ja vertailukelpoisuudessa on merkittäviä puutteita. Metsien käyttöön liittyvä poliittinen päätöksenteko nojautuu Suomessa yhä monelta osin enemmän arvioihin ja arvauksiin kuin luotettavaan informaatioon, vaikka kattava tiedon metsien eri käyttömuotojen taloudellisista vaikutuksista on nähty olevan kestävän kehityksen periaatteita noudattavien päätösten edellytys.

  • Lähtinen, ORCID ID:E-mail katja.lahtinen@ymparisto.fi (email)

Tiedonanto

artikkeli id 6941. Tiedonanto
Sinikka Rovanperä, Vesa Luhta, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen & Seija Tuulentie. (2010). Matkailijoiden näkemyksiä Inarin metsä- ja maankäyttökysymyksistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6941. https://doi.org/10.14214/ma.6941

Mielikuvat matkakohteesta vaikuttavat matkailijoiden kohteenvalintapäätöksiin. Ennestään tiedetään, että Lapissa luonto on erittäin tärkeä matkakohteen valintaan vaikuttava vetovoimatekijä. Tässä tutkimuksessa haastateltiin Inarissa eri vuodenaikoina käyneitä matkailijoita ja kysyttiin heidän näkemyksiään matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä, myös metsä- ja maankäyttökiistoista. Aineisto koostui avoimista teemahaastatteluista, jotka analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluihin liittyi strukturoitu kysely, jonka aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti.

Tulokset osoittavat, että erämaa ja rauhallinen luonnonympäristö ovat vahvoja vetovoimatekijöitä. Alueen luonnon monipuolisuus korostui matkailijoiden mielipiteissä. Peruselinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja metsätalouteen suhtauduttiin kohtalaisen myönteisesti, joskin nykymuotoinen poronhoito ja intensiivinen metsätalous kohtasi myös arvostelua. Metsän- ja maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä matkailijoilla ei ole paljonkaan tietoa, eivätkä ne vaikuta vahvasti kohdevalintaan. Kuitenkin jako luontosuuntautuneisiin ja toimintosuuntautuneisiin matkailijoihin paljastaa, että luontosuuntautuneet ovat kriittisempiä intensiivistä luonnonkäyttöä ja nykymuotoista poronhoitoa kohtaan kuin toimintosuuntautuneet. Lisäksi luontosuuntautuneet pitivät metsä- ja maankäyttöasioita valintojensa kannalta tärkeämpinä kuin toimintosuuntautuneet. Tulokset viittaavat siihen, että intensiivinenkään luonnonkäyttö ei oleellisesti vähentäisi matkailua, mutta matkailijatyyppien osuudet todennäköisesti muuttuisivat.

  • Rovanperä, ORCID ID:E-mail mikko.hypponen@metla.fi (email)
  • Luhta, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Tuulentie, ORCID ID:
artikkeli id 6784. Tiedonanto
Mikko Hyppönen, Juha Hyvönen, Paula Morri, Jouni Puoskari & Ville Hallikainen. (2010). Keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitys Ylä-Lapin kuntien kotitalouksille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6784. https://doi.org/10.14214/ma.6784

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitystä Ylä-Lapin kuntien – Enontekiön, Inarin ja Utsjoen – kotitalouksille keskimäärin vuosina 2000–2002. Erityisesti haluttiin selvittää kuntien välisiä eroja näiden luontaiselinkeinojen käyttämisessä. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä loppuvuodesta 2004. Vastausprosentiksi saatiin 36.

Marjojen ja sienien keräilyä harjoittavien kotitalouksien osuus oli 76 %, metsästystä harjoittavien 48 % ja kalastusta harjoittavien 69 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kaikkia kolmea luontaiselinkeinoa harjoitti 40 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kuntien välillä ei ollut selkeitä eroja näiden osuuksien suhteen.

Hilla ja puolukka olivat keräilytuotteista suosituimmat niin keräyskohteina kuin keräysmääriltään koko Ylä-Lapissa. Riekko oli puolestaan selvästi tärkein riistakohde.

Enontekiön kotitaloudet erottuivat muiden kuntien kotitalouksista keskimäärin suuremmilla marjamäärillä ja riekkosaaliilla sekä niiden myyntiä harjoittavien kotitalouksien suuremmalla osuudella. Inarissa myyntituloja saavien kotitalouksien osuus oli kunnista pienin niin keräilyssä, metsätyksessä kuin kalastuksessa. Inarissa myös riekkosaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli pienin. Utsjoella kalansaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli kunnista suurin. Valtaosa (86 %) Inarin kotitalouksista ilmoitti, ettei edes kaikkien luontaiselinkeinojen harjoittaminen lisännyt kotitalouden bruttotuloja. Ero Enontekiöön (68 %) ja Utsjokeen (67 %) oli selvä. Luonnontuotteilla on kuitenkin suuri merkitys kotitalouksien omassa käytössä. Kuntien väliset erot selittynevät luonnonkäyttökulttuurien ja luonnonolojen eroilla.

Tutkimus on osa ”Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö” -hanketta, jossa selvitetään luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen ja maankäyttömuotojen välisiä suhteita Ylä-Lapissa.

  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Hyvönen, ORCID ID:
  • Morri, ORCID ID:
  • Puoskari, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:

Tieteen tori

Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen

artikkeli id 6949. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Pekka Hyvönen, Jukka Malinen, Anna-Kaisa Rämö, Tuula Nuutinen & Erno Järvinen. (2010). Vastaavatko suunnittelupalvelut puukaupan haasteisiin? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6949. https://doi.org/10.14214/ma.6949
  • Hyvönen, ORCID ID:E-mail pekka.hyvonen@metla.fi (email)
  • Malinen, ORCID ID:
  • Rämö, ORCID ID:
  • Nuutinen, ORCID ID:
  • Järvinen, ORCID ID:
artikkeli id 6948. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Teppo Hujala, Mikko Kurttila & Jouni Pykäläinen. (2010). Metsänomistajien päätöksenteko metsiensä käytöstä ja metsäsuunnittelupalvelut. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6948. https://doi.org/10.14214/ma.6948
  • Hujala, ORCID ID:E-mail teppo.hujala@metla.fi (email)
  • Kurttila, ORCID ID:
  • Pykäläinen, ORCID ID:
artikkeli id 6947. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Katri Korhonen. (2010). Sosiaalinen verkostoanalyysi metsiin liittyvän päätöksenteon tutkimuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6947. https://doi.org/10.14214/ma.6947
  • Korhonen, ORCID ID:E-mail katri.korhonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6946. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Raili Hokajärvi. (2010). Tietoteknologian ja suunnittelupalvelujen kehitys metsäsuunnittelijan työn muutoshaasteena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6946. https://doi.org/10.14214/ma.6946
  • Hokajärvi, ORCID ID:E-mail raili.hokajarvi@oamk.fi (email)
artikkeli id 6945. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Kari T. Korhonen. (2010). VMI:n ja metsäkeskusten metsävaratiedon keruun ja käytön yhteistyömahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6945. https://doi.org/10.14214/ma.6945
  • Korhonen, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6944. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Mikko Kurttila, Teppo Hujala & Harri Hänninen. (2010). Näkökulmia tilakohtaisen metsäsuunnittelun kehitykseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6944. https://doi.org/10.14214/ma.6944
  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Hujala, ORCID ID:
  • Hänninen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6953. Tieteen tori
Liisa Vihervuori, Hanna-Leena Pasonen & Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa. (2010). Siirtogeenisten puiden vuorovaikutukset kasvinsyöjien kanssa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6953. https://doi.org/10.14214/ma.6953
  • Vihervuori, ORCID ID:E-mail liisa.vihervuori@helsinki.fi (email)
  • Pasonen, ORCID ID:
  • Lyytikäinen-Saarenmaa, ORCID ID:
artikkeli id 6952. Tieteen tori
Sanna Välimäki, Tiina Ylioja & Kari Heliövaara. (2010). Metsien syntyhistorian ja hoitomenetelmien vaikutukset loispistiäisten monimuotoisuuteen Koillis-Kiinassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6952. https://doi.org/10.14214/ma.6952
  • Välimäki, ORCID ID:E-mail sanna.valimaki@helsinki.fi (email)
  • Ylioja, ORCID ID:
  • Heliövaara, ORCID ID:
artikkeli id 6951. Tieteen tori
Antti Pouttu & Erkki Annila. (2010). Kirjanpainajalla kaksi sukupolvea kesällä 2010. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6951. https://doi.org/10.14214/ma.6951
  • Pouttu, ORCID ID:E-mail antti.pouttu@metla.fi (email)
  • Annila, ORCID ID:
artikkeli id 6950. Tieteen tori
Kari Pilhjerta. (2010). Metsävähennys. Merkittävän metsäpoliittisen välineen vero-oikeudellinen perusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6950. https://doi.org/10.14214/ma.6950
  • Pilhjerta, ORCID ID:E-mail kari.pilhjerta@vero.fi (email)
artikkeli id 5910. Tieteen tori
Tuula Nuutinen, Ilpo K. Hanski, Hannu Hirvelä & Helena Mäkelä. (2010). Liito-oravan mahdolliset elinympäristöt Etelä-Suomessa ja niiden kehittyminen eri hakkuuskenaarioissa 2005–2055. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5910. https://doi.org/10.14214/ma.5910
  • Nuutinen, ORCID ID:E-mail helena.makela@metla.fi (email)
  • Hanski, ORCID ID:
  • Hirvelä, ORCID ID:
  • Mäkelä, ORCID ID:
artikkeli id 5909. Tieteen tori
Janne Miettinen. (2010). Metson elinympäristöt ja niiden huomioon ottaminen talousmetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5909. https://doi.org/10.14214/ma.5909
  • Miettinen, ORCID ID:E-mail janne.miettinen@rktl.fi (email)
artikkeli id 5908. Tieteen tori
Leena Hamberg, Oili Tarvainen & Minna Malmivaara-Lämsä. (2010). Kaupungistuminen vaikuttaa metsäkasvillisuuteen ja maaperään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5908. https://doi.org/10.14214/ma.5908
  • Hamberg, ORCID ID:E-mail leena.hamberg@metla.fi (email)
  • Tarvainen, ORCID ID:
  • Malmivaara-Lämsä, ORCID ID:
artikkeli id 5745. Tieteen tori
Tapani Tasanen, Risto Lauhanen, Jussi Laurila & Tiina Sauvula-Seppälä. (2010). Ammattikorkeakoulut metsäenergiatutkijoina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5745. https://doi.org/10.14214/ma.5745
  • Tasanen, ORCID ID:E-mail tapani.tasanen@seamk.fi (email)
  • Lauhanen, ORCID ID:
  • Laurila, ORCID ID:
  • Sauvula-Seppälä, ORCID ID:
artikkeli id 5744. Tieteen tori
Martti Varmola. (2010). Ennuste viljelymetsien puuntuotannosta maailmanlaajuisesti vuoteen 2030. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5744. https://doi.org/10.14214/ma.5744
  • Varmola, ORCID ID:E-mail martti.varmola@metla.fi (email)
artikkeli id 5743. Tieteen tori
Sinikka Mynttinen. (2010). Nuoret ja puutuoteteollisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5743. https://doi.org/10.14214/ma.5743
  • Mynttinen, ORCID ID:E-mail sinikka.mynttinen@pyk.hkkk.fi (email)
artikkeli id 5742. Tieteen tori
Katja Lähtinen. (2010). Tuotannontekijöitä koskevien strategisten päätösten vaikutus sahojen kilpailukykyyn 2000-luvulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5742. https://doi.org/10.14214/ma.5742
  • Lähtinen, ORCID ID:E-mail katja.lahtinen@ymparisto.fi (email)
artikkeli id 5741. Tieteen tori
Jari Viitanen & Riitta Hänninen. (2010). Suomen sahateollisuuden kansainvälistyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5741. https://doi.org/10.14214/ma.5741
  • Viitanen, ORCID ID:E-mail jari.viitanen@metla.fi (email)
  • Hänninen, ORCID ID:
artikkeli id 6786. Tieteen tori
Jouni Kilpeläinen. (2010). Kekomuurahaiset ja puiden kasvu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6786. https://doi.org/10.14214/ma.6786
  • Kilpeläinen, ORCID ID:E-mail jouni.kilpelainen@metla.fi (email)
artikkeli id 6785. Tieteen tori
Miina Rautiainen & Janne Heiskanen. (2010). Metsän vuodenaikaisvaihtelut satelliittikuvissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6785. https://doi.org/10.14214/ma.6785
  • Rautiainen, ORCID ID:E-mail miina.rautiainen@helsinki.fi (email)
  • Heiskanen, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 6957. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2010). Metsänarvostelijan muuttuva kokovartalokuva. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6957. https://doi.org/10.14214/ma.6957
  • Päivänen, ORCID ID:
artikkeli id 6956. Kirjallisuutta
Matti Kärkkäinen. (2010). Loistava metsänkäyttöopin oheislukemisto. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6956. https://doi.org/10.14214/ma.6956
  • Kärkkäinen, ORCID ID:
artikkeli id 6955. Kirjallisuutta
Anneli Viherä-Aarnio. (2010). Taimituotannon historiaa – ja nykypäivää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6955. https://doi.org/10.14214/ma.6955
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:
artikkeli id 5912. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2010). Peitteistä metsänkasvatusta ja pienaukkohakkuita. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5912. https://doi.org/10.14214/ma.5912
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 5911. Kirjallisuutta
Kari Kukko-oja. (2010). Uljasta kauneutta ja vankkaa tietämystä – uusi opas Suomen rahkasammaliin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5911. https://doi.org/10.14214/ma.5911
  • Kukko-oja, ORCID ID:E-mail kari.kukko-oja@metla.fi (email)
artikkeli id 6787. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2010). Maanmittauksen pitkä historia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6787. https://doi.org/10.14214/ma.6787
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@netsonic.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 6954. Puheenvuoro
Heikki Pajuoja, Harri Hänninen, Jarmo Hämäläinen & Heimo Karppinen. (2010). Yksityismetsien hakkuumahdollisuuksien käyttöasteiden tulkinnasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6954. https://doi.org/10.14214/ma.6954
  • Pajuoja, ORCID ID:
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Hämäläinen, ORCID ID:
  • Karppinen, ORCID ID:
artikkeli id 5746. Puheenvuoro
Veli-Pekka Järveläinen. (2010). Näkökohtia teorian ja empirian vuorovaikutuksesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5746. https://doi.org/10.14214/ma.5746
  • Järveläinen, ORCID ID:E-mail vpjarvel@nic.fi (email)
artikkeli id 6788. Puheenvuoro
Simo Poso. (2010). Pysyvä latvuspeitto metsän käsittelytapana Suomessa – taksaattorin näkökulma. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6788. https://doi.org/10.14214/ma.6788
  • Poso, ORCID ID:E-mail sposo1@welho.com (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 5919. Tutkimusseloste
Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Leena Pernu & Jouni Puoskari. (2010). Yksityismetsänomistajien mielipiteet metsänkäsittelystä Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5919. https://doi.org/10.14214/ma.5919
  • Hallikainen, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Pernu, ORCID ID:
  • Puoskari, ORCID ID:
artikkeli id 5918. Tutkimusseloste
Ilkka Korpela, Hans Ole Ørka, Matti Maltamo, Timo Tokola & Juha Hyyppä. (2010). Laserkeilainperustainen puulajiluokitus – puu- ja metsikkötekijöiden, opetusaineiston koon, laserintensiteetin normalisoinnin sekä keilainmallin vaikutus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5918. https://doi.org/10.14214/ma.5918
  • Korpela, ORCID ID:
  • Ørka, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Tokola, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
artikkeli id 5917. Tutkimusseloste
Aki Suvanto & Matti Maltamo. (2010). Sekaestimoinnin hyödyntäminen kahden inventointialueen laserkeilainaineistojen yhdistämisessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5917. https://doi.org/10.14214/ma.5917
  • Suvanto, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
artikkeli id 5916. Tutkimusseloste
Sakari Tuominen, Kalle Eerikäinen, Anett Schibalski, Markus Haakana & Aleksi Lehtonen. (2010). Metsäbiomassan kartoittaminen monilähdeinventoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5916. https://doi.org/10.14214/ma.5916
  • Tuominen, ORCID ID:
  • Eerikäinen, ORCID ID:
  • Schibalski, ORCID ID:
  • Haakana, ORCID ID:
  • Lehtonen, ORCID ID:
artikkeli id 5915. Tutkimusseloste
Mika Nieminen, Erkki Ahti, Harri Koivusalo, Tuija Mattsson, Sakari Sarkkola & Ari Laurén. (2010). Kunnostusojituksen vaikutus kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin ojitetuilta soilta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5915. https://doi.org/10.14214/ma.5915
  • Nieminen, ORCID ID:
  • Ahti, ORCID ID:
  • Koivusalo, ORCID ID:
  • Mattsson, ORCID ID:
  • Sarkkola, ORCID ID:
  • Laurén, ORCID ID:
artikkeli id 5914. Tutkimusseloste
Jussi Laurila & Risto Lauhanen. (2010). Kuusen kantojen kosteus päätehakkuualoilla ja tienvarsivarastoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5914. https://doi.org/10.14214/ma.5914
  • Laurila, ORCID ID:
  • Lauhanen, ORCID ID:
artikkeli id 5913. Tutkimusseloste
Juha Laitila, Jani Heikkilä & Perttu Anttila. (2010). Polttohakkeeksi korjattavan pieniläpimittaisen harvennuspuun korjuuvaihtoehdot, kertymät ja korjuukustannukset Keski-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5913. https://doi.org/10.14214/ma.5913
  • Laitila, ORCID ID:
  • Heikkilä, ORCID ID:
  • Anttila, ORCID ID:
artikkeli id 5757. Tutkimusseloste
Jari Vauhkonen. (2010). Puutunnusten estimointi ilmalaserkeilauksella: kolmiulotteisen pisteaineiston laskennalliseen geometriaan perustuvia menetelmiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5757. https://doi.org/10.14214/ma.5757
  • Vauhkonen, ORCID ID:
artikkeli id 5756. Tutkimusseloste
Tuomas Aakala. (2010). Puuston kuolleisuus ja lahopuun dynamiikka vanhoissa boreaalisissa metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5756. https://doi.org/10.14214/ma.5756
  • Aakala, ORCID ID:
artikkeli id 5755. Tutkimusseloste
Tomi Tulokas. (2010). Tukinpyörityksen tarkkuuden mittausmenetelmä ja parantaminen sahauksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5755. https://doi.org/10.14214/ma.5755
  • Tulokas, ORCID ID:
artikkeli id 5754. Tutkimusseloste
Yrjö Nuutinen, Kari Väätäinen, Antti Asikainen, Robert Prinz & Jaakko Heinonen. (2010). Hakkuukoneen syöttörullien vaikutus rungon prosessoinnin nopeuteen, polttoaineenkulutukseen sekä tukkipuuvaurioihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5754. https://doi.org/10.14214/ma.5754
  • Nuutinen, ORCID ID:
  • Väätäinen, ORCID ID:
  • Asikainen, ORCID ID:
  • Prinz, ORCID ID:
  • Heinonen, ORCID ID:
artikkeli id 5753. Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen, Heikki Korpunen & Jori Uusitalo. (2010). Toimintokohtaisen kustannuslaskennan soveltaminen puunkorjuu- ja puunkuljetusoperaatioissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5753. https://doi.org/10.14214/ma.5753
  • Nurminen, ORCID ID:
  • Korpunen, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:
artikkeli id 5752. Tutkimusseloste
Minna Räty & Annika Kangas. (2010). Globaalin regressiomallin lokalisointi homogeenisissa ositteissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5752. https://doi.org/10.14214/ma.5752
  • Räty, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
artikkeli id 5751. Tutkimusseloste
Ville Kankaanhuhta, Timo Saksa & Heikki Smolander. (2010). Laatutyön vaikutus metsänuudistamistoimintaan Etelä-Suomen yksityismailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5751. https://doi.org/10.14214/ma.5751
  • Kankaanhuhta, ORCID ID:
  • Saksa, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 5750. Tutkimusseloste
Ruut Rabinowitsch-Jokinen & Ilkka Vanha-Majamaa. (2010). Hakkuun, laikkumätästyksen sekä kantojen korjuun välittömät vaikutukset lahopuustoon uudistettavissa kuusikoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5750. https://doi.org/10.14214/ma.5750
  • Rabinowitsch-Jokinen, ORCID ID:
  • Vanha-Majamaa, ORCID ID:
artikkeli id 5749. Tutkimusseloste
Sini Eräjää, Panu Halme, Janne S. Kotiaho, Anni Markkanen & Tero Toivanen. (2010). Lahopuun määrä ja laatu energiapuun korjuualoilla ja tavanomaisilla avohakkuualoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5749. https://doi.org/10.14214/ma.5749
  • Eräjää, ORCID ID:
  • Halme, ORCID ID:
  • Kotiaho, ORCID ID:
  • Markkanen, ORCID ID:
  • Toivanen, ORCID ID:
artikkeli id 5748. Tutkimusseloste
Saila Varis, Anne Pakkanen, Aina Galofré & Pertti Pulkkinen. (2010). Männyn siitepölyn kaukokulkeutuminen ja geenivirran mahdollisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5748. https://doi.org/10.14214/ma.5748
  • Varis, ORCID ID:
  • Pakkanen, ORCID ID:
  • Galofré, ORCID ID:
  • Pulkkinen, ORCID ID:
artikkeli id 5747. Tutkimusseloste
Juha Kaitera & Heikki Nuorteva. (2010). Maitikkauute-aineiden vaikutus tervasroson (Cronartium flaccidum ja Peridermium pini) rihmastoviljelmien kasvuun keinoalustoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5747. https://doi.org/10.14214/ma.5747
  • Kaitera, ORCID ID:
  • Nuorteva, ORCID ID:
artikkeli id 6794. Tutkimusseloste
Raili Hokajärvi, Teppo Hujala, Leena A. Leskinen & Jukka Tikkanen. (2010). Informaatio-ohjauksen vaikuttavuus: toiminnan teoriaan perustuva metsäsuunnittelutyön analyysi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6794. https://doi.org/10.14214/ma.6794
  • Hokajärvi, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
artikkeli id 6793. Tutkimusseloste
Heikki Hänninen, Jaana Luoranen, Risto Rikala & Heikki Smolander. (2010). Myöhäinen pakkasvarastoinnin päättäminen lisää kuusentaimien pakkasvaurioriskiä syksyllä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6793. https://doi.org/10.14214/ma.6793
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 6792. Tutkimusseloste
Mikko Havimo, Juha Rikala, Jari Sirviö & Marketta Sipi. (2010). Trakeidien poikkileikkausdimensiot männyssä – jakaumia ja vertailu kuuseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6792. https://doi.org/10.14214/ma.6792
  • Havimo, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
  • Sirviö, ORCID ID:
  • Sipi, ORCID ID:
artikkeli id 6791. Tutkimusseloste
Juho Rantala, Pertti Harstela, Veli-Matti Saarinen & Leo Tervo. (2010). Bracke- ja M-Planter-istutuslaitteiden teknis-taloudellinen vertailu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6791. https://doi.org/10.14214/ma.6791
  • Rantala, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Tervo, ORCID ID:
artikkeli id 6790. Tutkimusseloste
Jaakko Repola. (2010). Männyn ja kuusen biomassamallit Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6790. https://doi.org/10.14214/ma.6790
  • Repola, ORCID ID:
artikkeli id 6789. Tutkimusseloste
Jari Miina, Juha-Pekka Hotanen & Kauko Salo. (2010). Mustikan peittävyys ja mustikkasadon vuotuinen vaihtelu kivennäismaan metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6789. https://doi.org/10.14214/ma.6789
  • Miina, ORCID ID:
  • Hotanen, ORCID ID:
  • Salo, ORCID ID:

Metsävarat

artikkeli id 6943. Metsävarat
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Jari Miina, Timo Saksa & Heli Viiri. (2010). Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineistojen perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6943. https://doi.org/10.14214/ma.6943

Julkaisussa tarkastellaan metsänuudistamisen tilaa Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) vuosien 2004–2008 mittausaineistoihin perustuen. Tulosten mukaan metsänuudistamisessa ollaan siirtymässä hyvästä metsänhoidosta tyydyttävään metsänhoitoon, koska laadultaan hyvien taimikoiden osuus on pienentynyt VMI9:n 39 %:sta 30 %:iin ja vastaavasti tyydyttävien ja välttävien osuus on kasvanut 56 %:sta 65 %:iin. Vajaatuottoisten taimikoiden osuus (5 %) ei ole muuttunut. Avohakkuualat viljellään melko tunnollisesti, mutta uudistamisen ripeydessä on parannettavaa. Koko maassa 3-vuotiaista avohakkuualoista on viljelemättä 25 % ja 5-vuotiaista 12 %. Etelä-Suomessa huomattava osa (9 %) alle 10-vuotiaista kuusen istutustaimikoista on perustettu ilman maanmuokkausta, vaikka muokatuilla, erityisesti mätästetyillä, uudistusaloilla kuusen istutustulos on selvästi parempi. Luontaisesti syntyneissä taimikoissa epätasaisuus tai harvuus on useammassa kuin joka toisessa taimikossa syynä alentuneeseen laatuun. Viljelytaimikoissa yleisin laadun alennuksen syy on tuhot (26 % viljelytaimikoista). Yleisin taimikkotuho on hirvituhot, joita on 741 000 hehtaarilla, mikä on 19 % koko maan taimikoista. Männyn taimikoissa hirvituhoja esiintyy 557 000 hehtaarilla (24 % männyn taimikoista), joista vakavia tai täydellisiä hirvituhoja on 61 000 ha (3 % männyn taimikoista). Hoitamattomuus on laadun alennuksen syynä 420 000 hehtaarilla eli 11 %:lla koko maan taimikoista. Koko maassa myöhässä olevaa taimikonhoitotarvetta on pienissä taimikoissa 55 000 ha, varttuneissa taimikoissa 250 000 ha ja nuorissa kasvatusmetsissä 388 000 ha. Inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella taimikonhoitoa on tehty keskimäärin 164 000 ha vuodessa. Seuraavan 10-vuotiskauden aikana hoitotarve on yli 200 000 ha vuodessa, mikä edellyttää taimikonhoidon tuntuvaa lisäämistä nykyisestään.

  • Korhonen, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
  • Ihalainen, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
  • Saksa, ORCID ID:
  • Viiri, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit