Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009

Päätoimittajalta

artikkeli id 6332. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2009). Uusi laserteknologia metsänmittauksessa ja metsien inventoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6332. https://doi.org/10.14214/ma.6332
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6758. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2009). Metsänomistuksen pirstoutuminen ja metsikkötalous. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6758. https://doi.org/10.14214/ma.6758
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 5758. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2009). Metsähallituksen 150 vuotta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5758. https://doi.org/10.14214/ma.5758
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 5831. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2009). 100-vuotias Suomen Metsätieteellinen Seura. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5831. https://doi.org/10.14214/ma.5831
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli id 6760. Tutkimusartikkeli – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Leena A. Leskinen. (2009). Metsäammattilaisten tulkinnat puunkasvatuksen tavoitteista energiapuun korjuun lisääntyessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6760. https://doi.org/10.14214/ma.6760

Metsäammattilaisten tulkintoja nuoren metsän hoidon syistä, ongelmista ja ratkaisukeinoista tutkittiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksesta kerätyn haastattelu-, havainnointi- ja dokumentti aineiston avulla.

Yleisesti metsäammattilaiset nimesivät nuoren metsän hoitorästien syiksi metsänomistajien kiinnostuksen puutteen sekä kuitupuun liian alhaisesta hinnasta johtuvan ensiharvennusten huonon kannattavuuden. Alueellisessa metsäneuvostossa ja metsäohjelmassa nuoren metsän hoidon ongelmaksi tulkittiin resurssien tarve. Sertifioinnin yhteydessä ongelmaksi tulkittiin kuitupuumarkkinoiden toimivuus.

Pieniläpimittaisen puun energiakäyttö on mahdollistanut ensiharvennusten kannattavan toteuttamisen, metsänomistajien aktivoimisen ja kuitupuun kysynnän edistämisen. Pieniläpimittaisen puun energiakäytön lisääntymisen myötä on syntynyt uusi tulkinta, jonka mukaan metsänhoidon tavoitteena voi olla ainespuutuotoksen maksimoinnin rinnalla energiapuun kasvattaminen. Tämä ”puun laatukasvatuksen” malli muuttaa metsätalouden toimijasuhteita verrattuna perinteisen ”kaupallisen ensiharvennuksen” malliin.

Jännitteet metsätalouden toimijasuhteissa vaikuttivat metsäkeskusten tapaan hallita nuoren metsän hoitokysymystä ja siitä käytävää keskustelua. Nuoren metsän hoidosta esitetyt tulkinnat vaihtelivat asiayhteyden mukaan. Lisäksi pieniläpimittaisen puun energiakäyttöä sulautettiin julkisessa keskustelussa vakiintuneeseen ”kaupallisen ensiharvennuksen” malliin. Toisaalta pieniläpimittaisen puun energiakäyttöä tuettiin muun muassa uusissa metsänhoitosuosituksissa sekä kestävän metsätalouden rahoituksessa. Avointa keskustelua ainespuun jalostamisesta energiaksi on käyty vasta viime vuosina.

  • Leskinen, ORCID ID:E-mail leena.leskinen@metla.fi (email)
artikkeli id 6759. Tutkimusartikkeli – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Jukka Tikkanen, Anssi Niskanen. (2009). Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen toimintaympäristön näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6759. https://doi.org/10.14214/ma.6759

Tutkimuksessa tunnistettiin ja arvotettiin alueellisten metsäohjelmien ja niiden laadintaprosessien kehittämiskohteita. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla lisätään kiinnostusta toimintaympäristön tarkastelussa käytettyä SWOT-analyysiä kohtaan ja jolla parannetaan analyysin tulosten hyödyntämismahdollisuuksia. Lähtökohtana kehittämiskohteiden tunnistamisessa toimi metsäkeskuksissa metsäohjelmien parissa työskentelevien henkilöiden toteuttama toimintaympäristön tarkastelu. Hankkeeseen osallistuneet tutkijat määrittivät tämän tarkastelun tuloksista 16 kehittämiskohdetta, joista puolet liittyi ohjelmien laadinnan ja niiden käytännön toteuttamisen kehittämiseen ja puolet ohjelmien kehittämiseen toimintaympäristön ja sidosryhmien näkökulmista. Tämän jälkeen metsäkeskuksissa metsäohjelmien parissa työskentelevien henkilöiden tehtäväksi annettiin johdettujen kehittämiskohteiden arvottaminen kolmessa erilaisessa metsäalan toimintaympäristön kehittymistä kuvaavassa skenaariossa. Tärkeimpiä kehittämiskohteita olivat metsäkeskusten resurssien lisääminen, metsäohjelmien laatimisen ja toteuttamisen parempi vastuuttaminen, metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumisen parantaminen sekä metsäohjelmien ja muiden politiikkaprosessien kytkentöjen parantaminen. Eri kehittämiskohteiden tärkeydet vaihtelivat varsin loogisesti eri skenaarioissa. SWOT-analyysin käytön mielekkyyttä tulevien ohjelmien laatimisprosesseissa voitaisiin lisätä tässä tutkimuksessa esitetyllä tavalla, jolloin olisi mahdollista toteuttaa kehittämiskohteiden, aitojen strategiavaihtoehtojen tai konkreettisten toimenpide-ehdotusten arvottamista toimintaympäristön näkökulmasta. Skenaariotekniikan käyttö olisi myös hyödyllistä, mutta se edellyttää konkreettisten ja laatimisaluetta koskevien skenaarioiden laatimista. Vaikka vastaajat olivat asiantuntijoita, voi pieni määrä saatuja vastauksia rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Toisaalta se voi myös viitata siihen, että ehdotettua menetelmää olisi vielä yksinkertaistettava sen käytettävyyden parantamiseksi.

  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Leskinen, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Niskanen, ORCID ID:

Tutkimusartikkeli

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli id 6334. Tutkimusartikkeli – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Jani Kivilähde, Mikko Merimaa. (2009). Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6334. https://doi.org/10.14214/ma.6334

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuvan mittalaitteen (laserkamera) mittaustarkkuus- ja tehokkuus sekä tekninen toimivuus ja soveltamisedellytykset metsäolosuhteissa. Laserkamera koostuu Canonin EOS 400D -digitaalisesta järjestelmäkamerasta, johon on liitetty Mitsubishin ML101J27 -laserdiodin pohjalle rakennettu viivalasergeneraattori. Läpimitan mittaus perustuu runkoon heijastettavaan laserviivaan ja pisteeseen, joiden avulla digitaalikuvasta voidaan mitata puun läpimitta. Tutkimusaineisto kerättiin talvella 2007–2008 kolmeltatoista ympyräkoealalta (r = 7,98–10 m) ja se käsitti 728 läpimittahavaintoa (d1,3) 265 puusta. Läpimitan mittauksen keskivirhe koko aineistossa oli 6 mm, kun läpimitta mitattiin kuvatulkintaohjelmalla puoliautomaattisesti. Puulajeittain paras tarkkuus saavutettiin kuusella 5,0 mm (4,4 %), sitten koivulla 6,4 mm (3,3 %) ja männyllä 7,6 mm (7,6 %). Laserkamera antoi keski määrin lievän yliarvion (2,3 %) rinnankorkeusläpimitasta. Läpimitan mittaus puoliautomaattista kuvatulkintaa käyttäen onnistui 80 %:lle havainnoista. Täysin automaattista kuvatulkintaa käyttäen läpimitan mittauksen keskivirheeksi saatiin 12,7 mm:ä. Mittaus laserkameralla on nopeaa (10 s / puu) ja läpimitan mittauksen tarkkuus kilpailukykyinen perinteisten mittausmenetelmien kanssa. Suurimmat virhelähteet aiheutuvat oksista (näkyvyys), jolloin laserpiste ei osu runkoon ja mittaus epäonnistuu. Laserkamera on varsin lupaava mittalaite rungon läpimitan mittaamiseen. Liittämällä laitteeseen kulma-anturi, laseretäisyysmittari, elektroninen kompassi sekä GPS-vastaanotin mahdollistaa se puun pituuden, sijainnin sekä laatutunnusten mittaamisen koealalla.

  • Melkas, ORCID ID:E-mail timo.melkas@metsateho.fi (email)
  • Vastaranta, ORCID ID:
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Kivilähde, ORCID ID:
  • Merimaa, ORCID ID:
artikkeli id 6333. Tutkimusartikkeli – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Markus Holopainen, Sakari Tuominen, Mika Karjalainen, Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, Mikko Vastaranta, Teppo Hujala, Timo Tokola. (2009). Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puustotunnusten koealatason estimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6333. https://doi.org/10.14214/ma.6333

Tutkimuksessa selvitettiin korkearesoluutioisen E-SAR-tutkakuvan tarkkuutta koealatason metsikkötunnusten estimoinnissa. E-SAR-tutkakuvaukset suoritettiin syksyllä 2000 ja keväällä 2000 ProSmart II -projektissa, jonka tarkoituksena oli tutkia tuolloin suunnitteilla olleen TerraSAR-X-satelliittisysteemin potentiaalisia sovellusalueita. Metsikkötunnusten estimointi tehtiin käyttäen ei- parametrista k:n lähimmän naapurin (k-nn) -menetelmää ja tarkkuuden arviointi ristiinvalidiointi-menetelmällä. Estimoituja metsikkötunnuksia olivat kokonaistilavuus, puulajikohtaiset tilavuudet ja osuudet, pohjapinta-ala, keskipituus ja keskiläpimitta. E-SAR-tulkinnan tarkkuutta verrattiin numeeristen ilmakuvien sekä keskiresoluution optisen aallonpituusalueen Landsat ETM -satelliittikuvien tarkkuuteen. Maastoaineistona käytettiin 199 relaskooppikoealaa. E-SAR-estimoinnin suhteelliset RMSE-arvot olivat parhaimmillaan kokonaistilavuudelle, keskiläpimitalle, keskipituudelle ja pohjapinta-alalle 44,8 %, 27,8 %, 27,5 %, 38,3 %. Vertailuaineistona olleille numeerisille ilmakuville vastaavat suhteelliset RMSE-arvot olivat 49,3 %, 25,6 %, 26,5 % ja 40,6 % ja Landsat ETM -kuville 58,3 %, 38,5 %, 34,5 % ja 46,9 %. E-SAR-tutkakuvat toimivat parhaiten kokonaistilavuuden estimoinnissa, jossa niiden tuottama estimointitarkkuus oli huomattavasti sekä ilmakuvaa että Landsat ETM-kuvaa tarkempi. Keskiläpimitan, keskipituuden ja pohjapinta-alan estimoinnissa E-SAR-tutkakuvat sekä numeeriset ilmakuvat tuottivat suurinpiirtein yhtä tarkan tuloksen, joka oli kuitenkin huomattavasti Landsat ETM -kuvaa parempi. Puulajien tilavuuksien ja osuuksien osalta numeeriset ilmakuvat tuottivat E-SAR-kuvia tarkemman estimointituloksen.

  • Holopainen, ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi (email)
  • Tuominen, ORCID ID:
  • Karjalainen, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
  • Vastaranta, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Tokola, ORCID ID:

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6335. Tutkimusartikkeli
Mikko Kurttila, Timo Pukkala. (2009). Tilatason metsäsuunnitelman koostaminen metsikkötason optimoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6335. https://doi.org/10.14214/ma.6335

Tutkimuksessa esiteltiin tila- ja metsikkötason tarkastelut yhdistävä suunnittelumenetelmä, jossa metsiköiden käsittelyohjelmien määrittämiseen vaikuttavat paitsi metsikkötason tavoitemuuttujien arvot myös tilatason rajoitteet. Metsikkötason optimointiongelmat tehtiin toisistaan riippuviksi tilatason rajoitteiden varjohintojen avulla. Rajoitteiden avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi hakkuumäärien ajalliseen jakautumiseen. Menetelmän etu on jatkuvien metsikkötason päätösmuuttujien käyttö, jolla tarkoitetaan sitä, että ne voivat saada lähes minkä tahansa arvon niiden vaihteluväliltä. Tämä tuo tehokkuusetuja verrattuna normaaliin tilatason suunnittelumalliin, jossa metsiköille simuloidaan etukäteen rajallinen määrä käsittelyvaihtoehtoja. Menetelmän toimintaa havainnollistettiin kahdelle esimerkkitilalle tehdyillä laskelmilla, joissa esitellyn menetelmän ja tyypillisten käytössä olevien suunnittelumallien eroksi nykyarvolla mitattuna tuli noin 20 %. Tämä ero johtui suurelta osin siitä, että esitellyssä mallissa kunkin metsikön käsittely valitaan periaatteessa kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen joukosta, kun taas perinteisissä suunnittelumalleissa valitaan paras muutamasta etukäteen tuotetusta käsittelyvaihtoehdosta. Jatkuvien päätösmuuttujien käyttö tuo lisää joustavuutta ja tarkkuutta käsittelyjen määrittelyyn. Menetelmän suurin ongelma on rajoitemuuttujien suuri herkkyys varjohinnoille joissakin suunnitteluongelmissa, minkä vuoksi menetelmä ei aina päädy käypään ratkaisuun, vaikka sellainen olisi olemassa. Näissä tilanteissa suunnittelijan tulee muuttaa menetelmän parametreja, mikä vaatii ammattitaitoa.

  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Pukkala, ORCID ID:
artikkeli id 5760. Tutkimusartikkeli
Tanja Laitila, Teppo Hujala, Jukka Tikkanen, Mikko Kurttila. (2009). Yksityismetsien monikäyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet: analyysi metsänomistajien haastatteluista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5760. https://doi.org/10.14214/ma.5760

Perinteinen Suomessa käytössä oleva metsäsuunnittelumalli ei pysty riittävän tehokkaasti tarkastelemaan moniarvoistuneiden yksityismetsänomistajien metsien käytön tavoitteita. Monimuotoisuuteen ja -käyttöön liittyvien näkökohtien syvällisempi tarkastelu metsäsuunnittelussa edistäisi sekä metsänomistajien omien että metsä- ja luonnonsuojelupolitiikan tavoitteiden täyttämistä. Tässä tutkimuksessa eritellään metsänomistajuudestaan ja metsään liittyvästä päätöksenteostaan puhuvien metsänomistajien asenteita monimuotoisuuden turvaamista ja monikäyttöä kohtaan. Tutkimus perustuu 30 metsänomistajan haastatteluaineiston laadulliseen analyysiin, jossa sovellettiin metsiin liittyvien arvojen ja asenteiden viitekehystä. Metsäsuunnittelun kehittämiskohteita olivat mm. metsänomistajien luontoasenteiden tunnistaminen ja vapaaehtoiseen, metsänomistajille syystä tai toisesta tärkeiden kohteiden omaehtoiseen suojeluun kannustaminen. Tutkimuksessa ehdotetaan luontokohteiden turvaamisen ja sopimusperusteisen vapaaehtoisen suojelun päätöksenteon tukemisen tiivistä integrointia metsäsuunnittelupalveluihin. Metsäsuunnittelijat tarvitsevat keinoja, taitoja ja kannustimia pystyäkseen tarjoamaan asiakaslähtöistä monimuotoisuus- ja monikäyttökonsultointia omistajille. Esimerkiksi luonnonarvokauppaan ja määräaikaiseen suojelusopimukseen liittyville vertailulaskelmille ja käytännön päätöstuelle olisi tarvetta. Vapaaehtoisen suojelun keinojen tarjoamien mahdollisuuksien tiedostaminen ja kunnioittaminen metsän yhtenä käyttömuotona eri suunnittelun tasoilla tulee olemaan yksi metsäpolitiikan seuraavien vuosien haaste.

  • Laitila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Hujala, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:
artikkeli id 5759. Tutkimusartikkeli
Esko Välimäki, Annika Kangas. (2009). Kasvumallien toiminnan validointi ylitiheissä metsiköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5759. https://doi.org/10.14214/ma.5759

Nykyisin lähes kaikki metsiä koskevat päätökset, yksittäisistä hakkuu- ja hoitopäätöksistä aina metsänhoito-suositusten muotoiluun ja metsäpoliittisiin päätöksiin perustuvat kasvusimulaattoreihin. Tutkimustietoa kasvun ja erityisesti luonnonpoistuman ennusteiden tarkkuudesta on kuitenkin vähän, etenkin pidemmiltä ennustejaksoilta. Luotettavuutta tyypillisesti arvioidaan keskimäärin koko testiaineistossa, jolloin tietoa mallin käyttäytymisestä soveltamisalueensa rajoilla on vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten MOTTI mallit ennustavat metsien kehitystä ylitiheissä metsiköissä. Erityisesti tarkasteltiin itseharvenemisen ennusteiden onnistumista. Tulokset osoittavat, että metsät voivat kasvaa luontaisesti huomattavasti tiheämpinä kuin käytetyt mallit ennustavat. Tällöin erityisen tiheiden metsien pohjapinta-alan kehitys aliarvioidaan, vaikka tavanomaisempien metsiköiden kasvuennusteet ovat melko tarkkoja. Se voi vaikuttaa paitsi yksittäisten metsiköiden käsittelysuosituksiin, myös mallien perusteella laadittuihin hoitosuosituksiin.

  • Välimäki, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
artikkeli id 5833. Tutkimusartikkeli
Tuomas Kallio, Atte Komonen. (2009). Ympäristötukikohteiden ekologinen laatu: metsälakikohteiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen lahopuuston vertailu Pohjois-Karjalassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5833. https://doi.org/10.14214/ma.5833

Tutkimuksessa selvitettiin ympäristötukikohteiden lahopuuston rakennetta Pohjois-Karjalan yksi tyismetsissä. Erityisesti selvitettiin, onko metsälakikohteiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen lahopuun määrässä ja laadussa eroja. Tutkittavat elinympäristöt olivat purojen ja norojen välittömät lähiympäristöt, rehevät lehtolaikut, jyrkänteet ja niiden alusmetsät sekä rehevät korvet. Tutkimuskohteista (n = 112) puolet oli metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja puolet sellaisia kohteita, jotka eivät metsäkeskuksen tulkinnan mukaan täyttäneet lain vaatimuksia kohteiden luonnontilaisuudesta. Tulosten mukaan kohteissa oli lahopuuta keskimäärin 10,3 m3/ha (mediaani 7,1 m3/ha), joka on enemmän kuin alueen metsissä keskimäärin. Metsälakikohteissa lahopuun tilavuus (11,5 m3/ha) oli keskimäärin suurempi kuin muissa arvokkaissa elinympäristöissä (6,8 m3/ha). Lahopuun keskitilavuus oli suurin jyrkänteillä (13,1 m3/ha) ja pienin korvissa (6,9 m3/ha). Lahopuusto oli pääosin lehtipuuta, ohutläpimittaista ja vähän lahonnutta. Tulokset osoittavat, että kohteista vain muutama on lahopuustoltaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Ympäristötukikohteita ei voida pitää talousmetsien lahopuukeskittyminä, ja erityisesti muiden arvokkaiden elinympäristöjen sisällyttäminen ympäristötuen piiriin on lahopuulajiston suojelun kannalta kyseenalaista.

  • Kallio, ORCID ID:E-mail atte.komonen@ekol.slu.se (email)
  • Komonen, ORCID ID:
artikkeli id 5832. Tutkimusartikkeli
Leena A. Leskinen, Hanne Nurminen, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen. (2009). Metsien suojelun sosiaalisesti kestävä toteuttaminen Merestä Metsäksi -yhteistoimintaverkostohankkeen tapaus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5832. https://doi.org/10.14214/ma.5832

Artikkelissa tarkastellaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2004–2006 toimineen Merestä Metsäksi -yhteistoimintaverkostohankkeen toteuttamista sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Aineistona ovat tammikuussa 2005 tehdyt 13 haastattelun analyysit, dokumenttiaineistoa sekä luonnonarvokauppakohteiden kuviotietojen avulla suoritetut laskelmat. Sosiaalisesti kestävää metsien suojelua käsiteltiin empiirisenä kysymyksenä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista yhteistoimintaverkostoa hankkeessa pyrittiin synnyttämään, mitä verkostolla saavutettiin sekä miten verkoston toiminnalla edistettiin sosiaalista kestävyyttä. Merestä Metsäksi -yhteistoimintaverkosto toimi vertikaalisen verkoston tavoin. Metsikkötasolla tarkasteltuna suojelu lisäsi omistajien metsästään saamaa tuloa keskimäärin 571 e/ha, mistä 565 e/ha oli suojelukorvausta. Määräaikaisen suojelun aiheuttaman hakkuiden viivästymisen tuoma nettotulojen nykyarvon lisäys oli 5,5 e/ha. Hankkeen toteutuksessa metsänomistajan vapaaehtoisuus korostui sosiaalisesti kestävän metsiensuojelun kriteerinä. Vapaaehtoisuuteen oli mahdollista ”kannustaa” hyvillä korvauksilla, mikä voi olla tarkoituksenmukaista yhteiskunnan näkökulmasta. Hyväksyttävyydessä on sosiaalista kestävyyttä enemmän kyse monimuotoisuuden turvaamisen legitimiteetistä. Sosiaalista kestävyyttä pitäisi tämän lisäksi tarkastella arvioimalla sekä yksilön että yhteisön toimintakapasiteetin ja sopeutumiskyvyn parantumista.

  • Leskinen, ORCID ID:E-mail leena.leskinen@metla.fi (email)
  • Nurminen, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:

Tiedonanto

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli id 6762. Tiedonanto – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Marjo Laitala, Ninni Saarinen, Heli Saarikoski, Jukka Tikkanen. (2009). Sidosryhmien näkemyksiä alueellisesta metsäohjelmatyöstä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6762. https://doi.org/10.14214/ma.6762

Yksi suomalaisen metsäpolitiikan keskeisistä tavoitteista on metsäalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden lisääminen. Tästä lähtökohdasta kaikille alueellisten metsäneuvostojen jäsenille lähetettiin kysely, jonka tavoitteena oli selvittää, miten eri sidosryhmät ovat kokeneet osallistumisen alueellisen metsäohjelman (AMO) laadintaan. Tutkimuksen avulla haluttiin löytää osallistumisen onnistumisia ja ongelmia, selvittää tasapuolisuuden toteutumista metsäneuvostoissa, niiden jäsenten käsityksiä ohjelmatyön vaikuttavuudesta ja heidän sitoutumistaan ohjelman tavoitteisiin.

Metsäneuvostojen jäsenten mielestä alueellisen metsäohjelman rooli metsien käsittelyä ja metsäsektoria linjaavana ohjelmana on merkittävä. Sen sijaan oman toiminnan vaikuttavuus on jäänyt epäselväksi monelle neuvoston jäsenelle. Ympäristöjärjestöjen edustajien arviot ryhmänsä osallistumisen vaikutuksista poikkesivat kyselyssä suuresti muiden sidosryhmien edustajien kannoista. Ympäristöjärjestöjen edustajien arviot niin ohjelmaprosessista kuin mahdollisuuksistaan vaikuttaa metsäohjelman sisältöön olivat huomattavan kriittisiä. Kaiken kaikkiaan metsäneuvostoa pidettiin kuitenkin hyödyllisenä foorumina, jossa syntyy uutta yhteistyötä, ja joka vahvistaa sidosryhmien välistä verkostoitumista. Metsäohjelmatyöhön osallistuneet ovat suurelta osin sitoutuneita ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen.

  • Laitala, ORCID ID:E-mail ninni.saarinen@helsinki.fi (email)
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Saarikoski, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
artikkeli id 6761. Tiedonanto – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Ninni Saarinen, Annika Kangas, Jukka Tikkanen, Leena A. Leskinen, Teppo Hujala, Heli Saarikoski. (2009). Osallistujien näkökulmat alueellisiin metsäohjelmaprosesseihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6761. https://doi.org/10.14214/ma.6761

Alueelliset metsäohjelmat ovat kullekin metsäkeskusalueelle laadittavia strategia ohjelmia, joiden tarkoitus on kehittää metsien hoitoa ja käyttöä maakunnassa. Nykyään eri intressiryhmistä koostuvalla alueellisella metsäneuvostolla on merkittävä rooli ohjelmien laadinnassa ja seurannassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäneuvoston jäsenten mielipiteitä hyvästä osallistamisprosessista. Aineisto kerättiin ja analysoitiin Q-menetelmällä, jonka tavoitteena on löytää tutkittavasta aiheesta erilaisia näkökulmia. Vastaajat olivat kolmen alueellisen metsä neuvoston (Keski-Suomi, Lounais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa) jäseniä. Yhteensä 50 vastaukseen pohjautuneen monimuuttuja-analyysin avulla vastaajat jaettiin neljään ryhmään: käytännöllisiin konsensuksen hakijoihin, uudistajiin, asiantuntemussuuntautuneisiin sekä osallistumisskeptisiin. Kaikki ryhmät pitivät intressiryhmien yhteistyön parantamista ja eri tahojen asiantuntemuksen tuomista prosessiin tärkeinä asioina, mutta päätösvallan tasapuolinen jako ja ohjelmassa käsiteltävät teemat jakoivat ryhmien mielipiteitä. Seuraavia ohjelmia tarkistettaessa kannattaa keskittyä kaikkien tärkeänä pitämiin asioihin. Prosessiin liittyvät erimielisyydet taas kannattaa nostaa keskusteluun ohjelmatyötä käynnistettäessä ja sopia kutakin prosessia varten mahdollisimman selkeät yhteistyön pelisäännöt.

  • Saarinen, ORCID ID:E-mail annika.kangas@helsinki.fi (email)
  • Kangas, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Saarikoski, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 5761. Tiedonanto
Atte Komonen, Arto Laatikainen, Maarit Similä, Petri Martikainen. (2009). Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5761. https://doi.org/10.14214/ma.5761

Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin ytimennävertäjien (Tomicus spp.) kasvainsyöntiä eri etäisyyksillä trombiaukon reunasta vuosina 2006 ja 2008. Vuonna 2008 syötyjen kasvainten tiheys oli 2–3-kertainen verrattuna vuoteen 2006. Neljän vuoden yhteenlaskettu kasvaintiheys oli suurimmillaan 10 metrin päässä aukon reunasta: 9,5 kpl/m2 eli 54–165 kpl/elävä mänty puuston tiheydestä riippuen. Vastaavan suuruisen kasvainsyönnin ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu aiheuttaneen taloudellisesti merkittäviä kasvutappioita. Ytimennävertäjien kasvainsyönti myös väheni nopeasti trombiaukolta poispäin: pudonneiden kasvainten tiheys oli 40–60 metrin päässä enää puolet niiden enimmäistiheydestä ja noin 120 metrin etäisyydellä se vastasi talousmetsille tyypillistä taustatasoa. Emokäytävien ja ulostuloreikien alhainen tiheys viittaa siihen, että ytimennävertäjien kannan koko saaressa on ollut melko pieni suhteessa kuolleen puun määrään ja leviäminen mantereelta on ollut vähäistä. Seurannaistuhojen riski alueella on pieni, sillä trombin kaatama puusto on jo suurelta osin ytimennävertäjille sopimatonta.

  • Komonen, ORCID ID:E-mail atte.komonen@ekol.slu.se (email)
  • Laatikainen, ORCID ID:
  • Similä, ORCID ID:
  • Martikainen, ORCID ID:

Tieteen tori

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli id 6766. Tieteen tori – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Teijo Rytteri, Leena A. Leskinen. (2009). Metsäteollisuusyhdyskunnat ja yksipuolisuuden loukku. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6766. https://doi.org/10.14214/ma.6766
  • Rytteri, ORCID ID:E-mail leena.leskinen@metla.fi (email)
  • Leskinen, ORCID ID:
artikkeli id 6765. Tieteen tori – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Marja Kokkonen. (2009). Politiikan näkökulma metsäsektorin kehittämiseen ja alueelliseen metsäohjelmatyöhön. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6765. https://doi.org/10.14214/ma.6765
  • Kokkonen, ORCID ID:E-mail marja.kokkonen@mmm.fi (email)
artikkeli id 6764. Tieteen tori – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Timo K. Weckroth, Tapio Nummi, Eeva-Liisa Repo, Ari Nikkola. (2009). Alueellisen metsäohjelman laadinta ja kehittäminen metsäkeskuksissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6764. https://doi.org/10.14214/ma.6764
  • Weckroth, ORCID ID:E-mail timo.weckroth@gmail.com (email)
  • Nummi, ORCID ID:
  • Repo, ORCID ID:
  • Nikkola, ORCID ID:
artikkeli id 6763. Tieteen tori – Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Jukka Tikkanen, Annika Kangas, Jouni Pykäläinen, Teppo Hujala, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen. (2009). Vaikuttava ja hyväksyttävä alueellinen metsäohjelma: ehdotus metsäohjelman laadinnan kehittämiseksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6763. https://doi.org/10.14214/ma.6763
  • Tikkanen, ORCID ID:E-mail jukka.tikkanen@oamk.fi (email)
  • Kangas, ORCID ID:
  • Pykäläinen, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:

Tieteen tori

Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus

artikkeli id 5838. Tieteen tori – Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Pekka Tamminen. (2009). Suomen metsämaiden maannokset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5838. https://doi.org/10.14214/ma.5838
  • Tamminen, ORCID ID:E-mail pekka.tamminen@metla.fi (email)
artikkeli id 5837. Tieteen tori – Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Pekka Tamminen. (2009). Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986–1995. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5837. https://doi.org/10.14214/ma.5837
  • Tamminen, ORCID ID:E-mail pekka.tamminen@metla.fi (email)
artikkeli id 5836. Tieteen tori – Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Anna Saarsalmi, Mikko Kukkola. (2009). Tuhkalannoituksen vaikutus maaperään ja puuston kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5836. https://doi.org/10.14214/ma.5836
  • Saarsalmi, ORCID ID:E-mail anna.saarsalmi@metla.fi (email)
  • Kukkola, ORCID ID:
artikkeli id 5835. Tieteen tori – Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Heljä-Sisko Helmisaari, Mikko Kukkola, Jukka Luiro, Anna Saarsalmi, Aino Smolander, Pekka Tamminen. (2009). Hakkuutähteiden korjuu – muuttuuko typen saatavuus? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5835. https://doi.org/10.14214/ma.5835
  • Helmisaari, ORCID ID:E-mail helja-sisko.helmisaari@metla.fi (email)
  • Kukkola, ORCID ID:
  • Luiro, ORCID ID:
  • Saarsalmi, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
  • Tamminen, ORCID ID:

Tieteen tori

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli id 6342. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Antti Mäkinen, Markus Holopainen. (2009). Menetelmiä metsikön nettonykyarvolaskentaan liittyvän epävarmuuden hallintaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6342. https://doi.org/10.14214/ma.6342
  • Mäkinen, ORCID ID:E-mail antti.makinen@helsinki.fi (email)
  • Holopainen, ORCID ID:
artikkeli id 6341. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Jussi Rasinmäki, Antti Mäkinen, Jouni Kalliovirta. (2009). Puukohtainen inventointitieto metsätalouden suunnittelun päätöstukijärjestelmässä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6341. https://doi.org/10.14214/ma.6341
  • Rasinmäki, ORCID ID:E-mail jussi.rasinmaki@simosol.fi (email)
  • Mäkinen, ORCID ID:
  • Kalliovirta, ORCID ID:
artikkeli id 6340. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas, Arto Visala. (2009). Hakkuukoneella kerätyn mittaustiedon hyödyntäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6340. https://doi.org/10.14214/ma.6340
  • Melkas, ORCID ID:E-mail timo.melkas@metsateho.fi (email)
  • Visala, ORCID ID:
artikkeli id 6339. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Harri Kaartinen, Hannu Hyyppä, Juha Hyyppä. (2009). Uudistuneet metsien maastomittaustarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6339. https://doi.org/10.14214/ma.6339
  • Vastaranta, ORCID ID:E-mail mikko.vastaranta@helsinki.fi (email)
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Kaartinen, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
artikkeli id 6338. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Juha Hyyppä, Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Markus Holopainen, Paula Litkey, Hannu Hyyppä, Sanna Kaasalainen. (2009). Lasermittauksiin perustuva biomassamuutosten ja metsätuhojen seuranta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6338. https://doi.org/10.14214/ma.6338
  • Hyyppä, ORCID ID:E-mail juha.hyyppa@fgi.fi (email)
  • Lyytikäinen-Saarenmaa, ORCID ID:
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Litkey, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
  • Kaasalainen, ORCID ID:
artikkeli id 6337. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta, Eetu Puttonen. (2009). Yksittäisten puiden mittaus ja muutosten seuranta laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6337. https://doi.org/10.14214/ma.6337
  • Hyyppä, ORCID ID:E-mail juha.hyyppa@fgi.fi (email)
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Vastaranta, ORCID ID:
  • Puttonen, ORCID ID:
artikkeli id 6336. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Markus Holopainen, Juha Hyyppä. (2009). Kohden lasermittauksiin perustuvaa täsmämetsätaloutta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6336. https://doi.org/10.14214/ma.6336
  • Holopainen, ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi (email)
  • Hyyppä, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6343. Tieteen tori
Anu Vikman, Päivi Saari, Riitta Väänänen. (2009). Suometsätalouden pintavalutuskentät – liukoisten ravinteiden ja orgaanisen hiilen pidättäjiä vai päästöjen lisääjiä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6343. https://doi.org/10.14214/ma.6343
  • Vikman, ORCID ID:E-mail anu.vikman@metla.fi (email)
  • Saari, ORCID ID:
  • Väänänen, ORCID ID:
artikkeli id 6768. Tieteen tori
Risto Seppälä. (2009). Maailman metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen – kansainvälisen asiantuntijapaneelin selvitys valmistunut. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6768. https://doi.org/10.14214/ma.6768
  • Seppälä, ORCID ID:E-mail risto.seppala@metla.fi (email)
artikkeli id 6767. Tieteen tori
Aleksi Lehtonen. (2009). Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6767. https://doi.org/10.14214/ma.6767
  • Lehtonen, ORCID ID:E-mail aleksi.lehtonen@metla.fi (email)
artikkeli id 5765. Tieteen tori
Tiina Rajala. (2009). Selittävätkö mykorritsojen lajit ja lajilukumäärät puiden kasvueroja? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5765. https://doi.org/10.14214/ma.5765
  • Rajala, ORCID ID:E-mail tiina.rajala@metla.fi (email)
artikkeli id 5764. Tieteen tori
Maija Salemaa, Tiina M. Nieminen, John Derome, Heljä-Sisko Helmisaari. (2009). Kasvipeitteen palauttaminen elvyttää saastuneen metsämaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5764. https://doi.org/10.14214/ma.5764
  • Salemaa, ORCID ID:E-mail maija.salemaa@metla.fi (email)
  • Nieminen, ORCID ID:
  • Derome, ORCID ID:
  • Helmisaari, ORCID ID:
artikkeli id 5763. Tieteen tori
Veikko Koski, Jyrki Raulo, Matti Sulkinoja, Terho Valanne. (2009). Pieni koe Utsjoella tuotti arvokkaita tuloksia rauduskoivun ilmastoonsopeutumisesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5763. https://doi.org/10.14214/ma.5763
  • Koski, ORCID ID:E-mail vekoski@saunalahti.fi (email)
  • Raulo, ORCID ID:
  • Sulkinoja, ORCID ID:
  • Valanne, ORCID ID:
artikkeli id 5762. Tieteen tori
Markus Holopainen, Kauko Viitanen. (2009). Käsitteistä ja epävarmuudesta metsäkiinteistöjen taloudellisen arvon määrittämisessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5762. https://doi.org/10.14214/ma.5762
  • Holopainen, ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi (email)
  • Viitanen, ORCID ID:
artikkeli id 5839. Tieteen tori
Matti Nuorteva, Kari A. Kinnunen. (2009). Meripihkaan kätkeytyneet salaisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5839. https://doi.org/10.14214/ma.5839
  • Nuorteva, ORCID ID:E-mail kari.kinnunen@gtk.fi (email)
  • Kinnunen, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 6346. Kirjallisuutta
Jussi Uusivuori. (2009). Metsäekonomia sai suomenkielisen oppikirjan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6346. https://doi.org/10.14214/ma.6346
  • Uusivuori, ORCID ID:E-mail jussi.uusivuori@metla.fi (email)
artikkeli id 6345. Kirjallisuutta
Jarkko Hantula. (2009). Metsäpuiden sienitautitutkimus esittelyssä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6345. https://doi.org/10.14214/ma.6345
  • Hantula, ORCID ID:E-mail jarkko.hantula@metla.fi (email)
artikkeli id 6344. Kirjallisuutta
Tapani Tasanen. (2009). Suomen Metsätieteellisen Seuran satavuotisjuhlakirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6344. https://doi.org/10.14214/ma.6344
  • Tasanen, ORCID ID:E-mail tapani.tasanen@seamk.fi (email)
artikkeli id 6770. Kirjallisuutta
Risto Virtanen. (2009). Tunturikasvimme tutuiksi värikkään oppaan avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6770. https://doi.org/10.14214/ma.6770
  • Virtanen, ORCID ID:E-mail risto.virtanen@oulu.fi (email)
artikkeli id 6769. Kirjallisuutta
Matti Leikola. (2009). Metsähallitus valtion metsien hoitajana ja käyttäjänä vuosina 1859–2009. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6769. https://doi.org/10.14214/ma.6769
  • Leikola, ORCID ID:E-mail matti.leikola@kolumbus.fi (email)
artikkeli id 5768. Kirjallisuutta
Sari Palmroth. (2009). Boreaalinen metsä ja ilmastonmuutos – Prosessit ja ainevirrat puussa, ekosysteemissä ja ilmakehässä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5768. https://doi.org/10.14214/ma.5768
  • Palmroth, ORCID ID:E-mail sari.palmroth@duke.edu (email)
artikkeli id 5767. Kirjallisuutta
Rauno Ruuhijärvi. (2009). Sata vuotta metsätyyppejä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5767. https://doi.org/10.14214/ma.5767
  • Ruuhijärvi, ORCID ID:E-mail rauno.ruuhijarvi@kolumbus.fi (email)
artikkeli id 5766. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2009). Metsänkasvatuskelpoisuus ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5766. https://doi.org/10.14214/ma.5766
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@netsonic.fi (email)
artikkeli id 5840. Kirjallisuutta
Jukka Reinikainen. (2009). Suomalainen dendrologia yksissä kansissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5840. https://doi.org/10.14214/ma.5840
  • Reinikainen, ORCID ID:E-mail jukka.reinikainen@mustila.com (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6352. Tutkimusseloste
Anneli Viherä-Aarnio. (2009). Siemenalkuperän leveysasteen vaikutus rauduskoivun pituuskasvun päättymiseen ja menestymiseen maastossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6352. https://doi.org/10.14214/ma.6352
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:
artikkeli id 6351. Tutkimusseloste
Katri Luostarinen, Veikko Möttönen. (2009). Kaatoajankohdan, varastoinnin ja kuivauksen vaikutus luonnon- ja istutusalkuperää olevien rauduskoivujen puuaineen väriin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6351. https://doi.org/10.14214/ma.6351
  • Luostarinen, ORCID ID:
  • Möttönen, ORCID ID:
artikkeli id 6350. Tutkimusseloste
Matti Maltamo, Jussi Peuhkurinen, Jukka Malinen, Jari Vauhkonen, Petteri Packalén, Timo Tokola. (2009). Männyn puu- ja laatutunnusten ennustaminen laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6350. https://doi.org/10.14214/ma.6350
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Peuhkurinen, ORCID ID:
  • Malinen, ORCID ID:
  • Vauhkonen, ORCID ID:
  • Packalén, ORCID ID:
  • Tokola, ORCID ID:
artikkeli id 6349. Tutkimusseloste
Tuula Nuutinen, Antti Kilpeläinen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Veli-Pekka Ikonen, Reetta Lempinen, Heli Peltola, Lars Wilhelmsson, Seppo Kellomäki. (2009). Puu- ja kuituvarat tulevaisuudessa – esimerkkinä Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alue. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6349. https://doi.org/10.14214/ma.6349
  • Nuutinen, ORCID ID:
  • Kilpeläinen, ORCID ID:
  • Hirvelä, ORCID ID:
  • Härkönen, ORCID ID:
  • Ikonen, ORCID ID:
  • Lempinen, ORCID ID:
  • Peltola, ORCID ID:
  • Wilhelmsson, ORCID ID:
  • Kellomäki, ORCID ID:
artikkeli id 6348. Tutkimusseloste
Timo Pukkala. (2009). Populaatiomenetelmät metsikön käsittelyohjelman optimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6348. https://doi.org/10.14214/ma.6348
  • Pukkala, ORCID ID:
artikkeli id 6347. Tutkimusseloste
Henna Vartiamäki, Jarkko Hantula, Antti Uotila. (2009). Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppuranahakkasienelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6347. https://doi.org/10.14214/ma.6347
  • Vartiamäki, ORCID ID:
  • Hantula, ORCID ID:
  • Uotila, ORCID ID:
artikkeli id 6779. Tutkimusseloste
Teppo Hujala. (2009). Metsänomistajan ohjailema päätöstuki tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6779. https://doi.org/10.14214/ma.6779
  • Hujala, ORCID ID:
artikkeli id 6778. Tutkimusseloste
Soili Kojola. (2009). Kohti hyvää suometsien hoitoa – harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6778. https://doi.org/10.14214/ma.6778
  • Kojola, ORCID ID:
artikkeli id 6777. Tutkimusseloste
Minna Terho. (2009). Mitä kuoren takana oli? – Huonokuntoisten kaupunkipuiden lahon analysointi kaatopäätöksen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6777. https://doi.org/10.14214/ma.6777
  • Terho, ORCID ID:
artikkeli id 6776. Tutkimusseloste
Henrik Heräjärvi. (2009). Kuivausmenetelmän vaikutus haavan puuaineen ominaisuuksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6776. https://doi.org/10.14214/ma.6776
  • Heräjärvi, ORCID ID:
artikkeli id 6775. Tutkimusseloste
Juha Heiskanen, Markku Lahti, Jaana Luoranen, Risto Rikala. (2009). Ravinnetankkaus taimitarhalla saa aikaan lyhytaikaisen vaikutuksen kuusen paakkutaimien typpitilaan ja kasvuun istutuksen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6775. https://doi.org/10.14214/ma.6775
  • Heiskanen, ORCID ID:
  • Lahti, ORCID ID:
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 6774. Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Risto Rikala. (2009). Varhain lyhytpäiväkäsiteltyjen kuusen taimien karaistuminen ja jälkikasvuriski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6774. https://doi.org/10.14214/ma.6774
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Konttinen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 6773. Tutkimusseloste
Katri Luostarinen, Noora Huotari, Eila Tillman-Sutela. (2009). Vaihtelu siemen- ja vesasyntyisen hieskoivun kasvun, puuaineksen tiheyden ja kuitujen koon välillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6773. https://doi.org/10.14214/ma.6773
  • Luostarinen, ORCID ID:
  • Huotari, ORCID ID:
  • Tillman-Sutela, ORCID ID:
artikkeli id 6772. Tutkimusseloste
Arto Haara, Pekka Leskinen. (2009). Kuvioittaisen laskennallisesti ajantasaistetun metsävaratiedon epävarmuuden arviointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6772. https://doi.org/10.14214/ma.6772
  • Haara, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:
artikkeli id 6771. Tutkimusseloste
Pekka Vakkari, Mari Rusanen, Katri Kärkkäinen. (2009). Kynäjalavan populaatiot Suomessa ovat geneettisesti erilaistuneita. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli id 6771. https://doi.org/10.14214/ma.6771
  • Vakkari, ORCID ID:
  • Rusanen, ORCID ID:
  • Kärkkäinen, ORCID ID:
artikkeli id 5776. Tutkimusseloste
Heikki Ovaskainen. (2009). Hakkuukoneen kuljettajien työtekniikka ensiharvennuksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5776. https://doi.org/10.14214/ma.5776
  • Ovaskainen, ORCID ID:
artikkeli id 5775. Tutkimusseloste
Annette Schuck. (2009). Suomen yliopistollisen metsätieteen koulutuksen kehittämistarpeet yhdistyvässä Euroopassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5775. https://doi.org/10.14214/ma.5775
  • Schuck, ORCID ID:
artikkeli id 5774. Tutkimusseloste
Petteri Packalén. (2009). Lentoaluksesta suoritettavan laserkeilauksen ja digitaalisten ilmakuvien käyttö puustotunnusten ennustamisessa puulajeittain. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5774. https://doi.org/10.14214/ma.5774
  • Packalén, ORCID ID:
artikkeli id 5773. Tutkimusseloste
Jani Heikkilä, Matti Sirén, Anssi Ahtikoski, Jari Hynynen, Tiina Sauvala, Mika Lehtonen. (2009). Energiapuuharvennus osana männyn ja kuusen kasvatusketjua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5773. https://doi.org/10.14214/ma.5773
  • Heikkilä, ORCID ID:
  • Sirén, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Hynynen, ORCID ID:
  • Sauvala, ORCID ID:
  • Lehtonen, ORCID ID:
artikkeli id 5772. Tutkimusseloste
Md. Nurul Islam, Mikko Kurttila, Lauri Mehtätalo, Arto Haara. (2009). Metsävaratietojen virheiden tilatason vaikutusten tarkastelu: esimerkkinä vallittujen puiden pohjapinta-alan mittausvirhe. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5772. https://doi.org/10.14214/ma.5772
  • Islam, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:
  • Mehtätalo, ORCID ID:
  • Haara, ORCID ID:
artikkeli id 5771. Tutkimusseloste
Aku Riihelä, Terhikki Manninen. (2009). Boreaalisen metsän albedon pystyprofiilin mittaaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5771. https://doi.org/10.14214/ma.5771
  • Riihelä, ORCID ID:
  • Manninen, ORCID ID:
artikkeli id 5770. Tutkimusseloste
Antti J. Lukkarinen, Seppo Ruotsalainen, Teijo Nikkanen, Heli Peltola. (2009). Venäläisten lehtikuusialkuperien kasvurytmi ja pituuskasvu kasvihuoneessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5770. https://doi.org/10.14214/ma.5770
  • Lukkarinen, ORCID ID:
  • Ruotsalainen, ORCID ID:
  • Nikkanen, ORCID ID:
  • Peltola, ORCID ID:
artikkeli id 5769. Tutkimusseloste
Ville Kankaanhuhta, Timo Saksa, Heikki Smolander. (2009). Kuusen istutus- ja männyn kylvötuloksen vaihteluun vaikuttavat tekijät Etelä-Suomen yksityismailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5769. https://doi.org/10.14214/ma.5769
  • Kankaanhuhta, ORCID ID:
  • Saksa, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 5845. Tutkimusseloste
Liisa Huttunen. (2009). Ilmastomuutoksen ja hyönteisherbivorian vaikutukset rauduskoivun kasvuun ja lehtien ominaisuuksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5845. https://doi.org/10.14214/ma.5845
  • Huttunen, ORCID ID:
artikkeli id 5844. Tutkimusseloste
Mikko Räisänen. (2009). Kuusen karaistuminen boorinpuutoksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5844. https://doi.org/10.14214/ma.5844
  • Räisänen, ORCID ID:
artikkeli id 5843. Tutkimusseloste
Ilkka Korpela, Tuukka Tuomola, Timo Tokola, Bo Dahlin. (2009). Inventering av plantskog med laserscanning och digitalt flygfoto. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5843. https://doi.org/10.14214/ma.5843
  • Korpela, ORCID ID:
  • Tuomola, ORCID ID:
  • Tokola, ORCID ID:
  • Dahlin, ORCID ID:
artikkeli id 5842. Tutkimusseloste
Annika Kangas, Ruut Haapakoski, Liisa Tyrväinen. (2009). Paikkaan sidottujen sosiaalisten arvojen käyttö metsäsuunnittelussa – tapaustutkimus UMP-Kymmenen metsissä Hyrynsalmella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5842. https://doi.org/10.14214/ma.5842
  • Kangas, ORCID ID:
  • Haapakoski, ORCID ID:
  • Tyrväinen, ORCID ID:
artikkeli id 5841. Tutkimusseloste
Anneli Viherä-Aarnio, Pirkko Velling. (2009). Rauduskoivun siemensiirrot Baltian maista Suomeen – vaikutus kasvuun ja rungon laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5841. https://doi.org/10.14214/ma.5841
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:
  • Velling, ORCID ID:

Metsävarat

artikkeli id 5834. Metsävarat
Antti Ihalainen, Helena Mäkelä. (2009). Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2004–2007. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli id 5834. https://doi.org/10.14214/ma.5834

Lahopuusto on merkittävä rakennepiirre metsäluonnon monimuotoisuudelle. Valtakunnan metsien inventointiin (VMI) mittaukset kuolleen puuston määrästä ja laadusta liitettiin vuonna 1996 yhdeksännen inventointikierroksen (VMI9) alkaessa. VMI10:ssä (2004–08) mittauksia jatkettiin vastaavalla menetelmällä tavoitteena seurata lahopuustossa tapahtuvia muutoksia. Tässä julkaisussa esitetään VMI10:n vuosien 2004–07 mittauksiin perustuvat lahopuutulokset Etelä- ja Pohjois-Suomen alueille ja verrataan niitä edellisen inventoinnin tuloksiin.

Metsä- ja kitumaalla yli 10 cm järeää kuollutta runkopuuta on koko maassa keskimäärin 5,4 m3/ha ja yhteensä 123 miljoonaa m3. Pohjois-Suomessa lahopuuta on keskimäärin enemmän (7,6 m3/ha) kuin Etelä-Suomessa (3,2 m3/ha). Suurin osa kuolleesta puustosta, noin 70 %, on maassa olevaa, eriasteisesti lahonnutta puuta. Etelä-Suomessa lehtipuuston osuus kuolleesta puustosta on 22 % ja Pohjois-Suomessa 12 %. VMI9:n tuloksiin verrattuna sekä kuolleen pysty- että maapuuston määrä on Etelä-Suomessa lisääntynyt. Myös Pohjois-Suomessa kuolleen pystypuuston määrä on lisääntynyt, mutta maapuustoa on löytynyt vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa.

Puuntuotannossa olevissa metsissä lahopuustoa on selvästi vähemmän (metsä- ja kitumaalla keskimäärin 4,7 m3/ha) kuin suojelluissa metsissä (12,7 m3/ha). Lahopuuston määrä vaihtelee kasvupaikoittain ja puuston kehitysvaiheittain. Kitumaalla etenkin kuollutta maapuuta on huomattavasti vähemmän kuin metsämaalla. Myös soilla kuolleen puuston määrä on pienempi kuin kankailla, etenkin Pohjois-Suomessa. Puuntuotannon metsämaalla kuollutta puuta on eniten uudistuskypsissä metsissä (11,9 m3/ha). Myös uudistusaloilla on enemmän lahopuuta kuin taimikoissa ja kasvatusmetsissä.

  • Ihalainen, ORCID ID:E-mail helena.makela@metla.fi (email)
  • Mäkelä, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit