Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002

Päätoimittajalta

artikkeli id 6193. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2002). Suopuustojen ominaisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6193. https://doi.org/10.14214/ma.6193
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6176. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2002). Metsäsuunnittelun tavoite. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6176. https://doi.org/10.14214/ma.6176
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6863. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2002). Geenitutkimuksen mahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6863. https://doi.org/10.14214/ma.6863
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6540. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2002). Metsänuudistamisen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6540. https://doi.org/10.14214/ma.6540
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6197. Tutkimusartikkeli
Veli-Matti Saarinen, Jukka Aarnio, Esa Uotila, Esa-Jussi Viitala. (2002). Metsätiehankkeen yksityistaloudellinen kannattavuus kestävän metsätalouden rahoitustuella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6197. https://doi.org/10.14214/ma.6197

Tutkimuksessa tarkasteltiin 21:n Etelä-Suomeen 1980-luvun puolivälissä rakennetun metsätien kannattavuutta vuoden 2001 kustannustasolla ja kestävän metsätalouden rahoitustuen ehdoilla. Kolmenkymmenen vuoden laskentajaksolla ja 3 prosentin tuottovaatimuksella tieinvestoinnin nykyarvo oli ennen verotusta keskimäärin 3 100 euroa tiekilometriä kohti, kun mukaan laskettiin sekä välittömät että välilliset tiellä aikaan saadut kustannussäästöt metsätaloudessa. Kun myös puun myyntituloverotuksen vaikutukset otettiin huomioon, tiekilometrin nykyarvo putosi 1 700 euroon. Erot tieinvestointien välillä olivat suuria: parhaan hankkeen nykyarvo oli 8 500 ja huonoimman –5 500 euroa/km. Jotta tieinvestointi olisi ollut kannattava jo 15 vuoden laskentajaksolla, olisi hakkuiden pitänyt olla tien hyötyalueella keskimäärin 6,5 m3/ha/v eli lähes kaksinkertaiset toteutuneisiin verrattuna. Tutkitut tiet olisivat olleet kannattavia 15 vuoden laskentajaksolla myös siinä tapauksessa, että niiden aikaansaama vuotuinen metsäkuljetussuoritteen aleneminen olisi ollut 140 mottikilometriä (kuljetettu puutavaramäärä x metsäkuljetusmatka) rakennettua tiekilometriä kohti. Laskelmissa oletettiin, että tiellä aikaan saadut kustannussäästöt koituvat täysimääräisinä suoraan metsänomistajien hyväksi.

  • Saarinen, ORCID ID:E-mail veli-matti.saarinen@metla.fi (email)
  • Aarnio, ORCID ID:
  • Uotila, ORCID ID:
  • Viitala, ORCID ID:
artikkeli id 6196. Tutkimusartikkeli
Lauri Mehtätalo. (2002). Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6196. https://doi.org/10.14214/ma.6196

Tutkimuksen tavoitteena oli estimoida metsätalouden laskentajärjestelmiin soveltuvat puukohtaiset tukkivähennysmallit. Mallien laadinta-aineistona käytettiin Etelä-Suomen osalta VMI9:n ja Pohjois-Suomen osalta VMI8:n kertakoealojen tukkikokoisia koepuita. Mallit laadittiin logistisella regressioanalyysillä. Selittäjien etsinnässä käytettiin hyväksi Suomessa julkaistuja metsätuhotutkimuksia. Tukkivähennyksen puukohtaisia selittäjiä malleissa ovat puun läpimitta, ikä ja syntytapa. Läpimitasta ja iästä on samassa mallissa useita muunnoksia, mikä mahdollistaa tukkivähennyksen u-muodon kuvaamisen näiden muuttujien suhteen. Metsikkökohtaisia selittäjiä mallissa olivat metsätyyppi ja soistuneisuus. Alueellista vaihtelua mallissa selittävät metsikön x- ja y-koordinaatit, lämpösumma, valemuuttujat Ahvenanmaa ja Pohjois-Suomi sekä erilaiset muunnokset korkeudesta meren pinnasta.

Mallien harhaa tarkasteltiin alueellisesti jakamalla Suomi pohjois-eteläsuunnassa 200 km:n levyisiin vyöhykkeisiin. Mallit toimivat suhteellisen hyvin kaikilla vyöhykkeillä. Lisäksi mallia testattiin eteläsuomalaisessa päätehakkuuleimikkoaineistossa, joka sisälsi mänty- ja kuusivaltaisia metsiköitä. Tässä aineistossa tukkivähennysmallilla saatu tukkiosuus oli muutamia prosentteja pienempi kuin hakkuissa toteutunut tukkiosuus. Ero johtunee siitä, että metsiköt olivat metsäyhtiön mailla sijaitsevia päätehakkuuleimikoita, ja siksi keskimääräistä hyvälaatuisempia. Mallit ovat sidoksissa laadinta-aineiston mitta- ja laatuvaatimuksiin. Herkkyysanalyysillä tutkittiin mittavaatimusten muutoksen vaikutusta mallin harhaan. Mallin sovellustilanteessa tukin minimilatvaläpimitan muuttuminen vaikuttaa mallin harhaan vain vähän, mutta tukin minimipituuden kasvattaminen kasvattaa mallin harhaa nopeasti. Laadittu tukkivähennysmalliperhe soveltuu käytettäväksi metsätalouden laskentaohjelmistossa rungon tukkiosuuden ennustamiseen.

  • Mehtätalo, ORCID ID:E-mail lauri.mehtatalo@metla.fi (email)
artikkeli id 6195. Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Juha Hyvönen, Sauli Valkonen. (2002). Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapin yksityismetsissä 1960-, 1970- ja 1980-lukujen siemenpuuhakkuissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6195. https://doi.org/10.14214/ma.6195

Tutkimuksessa selvitettiin mäntysiemenpuualojen taimettumista. Otannan perusjoukkona olivat silloisen Lapin metsälautakunnan alueen siemenpuuleimikot, joista poimittiin 155 uudistusalan otos. Uudistusaloista 50:llä luontainen uudistaminen oli myöhemmin keskeytetty ja uudistusalat oli viljelty. Lisäksi viisi uudistusalaa oli viljelty osittain. Yhteensä 38 % uudistusalojen kokonaispinta-alasta oli viljelty. Uudistusalojen taimettumattomuus ja siemenpuiden kaatuminen myrskyissä olivat pääsyyt viljelyyn.

Ne uudistusalat ja uudistusalojen osat, joissa luontaista uudistamista oli jatkettu (105 alaa), inventoitiin maastossa uudistamistuloksen selvittämiseksi. Taimettuminen oli onnistunut yleensä huonosti, jos uudistusalaa ei ollut muokattu. Muokkauksen positiivinen vaikutus oli suurin tuoreella kankaalla. Muokatuilla tuoreen ja kuivahkon kankaan uudistusaloilla männyntaimien kokonaismäärä oli keskimäärin 2 700 kpl ha–1, kun niitä oli muokkaamattomalla tuoreella kankaalla keskimäärin 1 000 kpl ha–1 ja kuivahkolla 1 900 kpl ha–1. Kuivan kankaan uudistusaloilla taimettuminen oli onnistunut tyydyttävästi ilman maanmuokkausta, ja niillä taimia oli keskimäärin 2 400 kpl ha–1. Lämpösumma ja uudistusalan korkeus merenpinnasta vaikuttivat merkitsevästi taimettumiseen, lämpösumma positiivisesti ja maaston korkeus negatiivisesti.

Männyn luontainen uudistaminen oli onnistunut keskimäärin huonosti. Viljeltyjen ja epäonnistuneiden luontaisesti uudistettujen alojen pinta-ala oli yhteensä 48 % uudistusalojen pinta-alasta.

  • Hyppönen, ORCID ID:E-mail mikko.hypponen@metla.fi (email)
  • Hyvönen, ORCID ID:
  • Valkonen, ORCID ID:
artikkeli id 6194. Tutkimusartikkeli
Pekka Helenius, Jaana Luoranen, Risto Rikala. (2002). Kesällä istutettavien, kasvussa olevien kuusen paakkutaimien käsittelykestävyys ja maastomenestyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6194. https://doi.org/10.14214/ma.6194

Kasvussa olevien kuusen (Picea abies (L.) Karst.) puolitoistavuotiaiden paakkutaimien vaurioitumis-herkkyyttä käsittelyn aikana tutkittiin Suonenjoelle vuosina 1999 ja 2000 perustetussa koesarjassa. Tutkimuksessa selvitettiin suojaamattoman kuljetuksen (0, 10, 30, 60 ja 120 km ja 0, 50, 100 ja 150 km), taimipakkausten pudottelun (0, 10, 30, 60 ja 120 pudotusta betonilattialle 0,5 m:n korkeudelta), välivarastoinnin (7 ja 14 vrk erilaisissa lämpö- ja valaistusoloissa) sekä yhdistetyn kuljetuksen (0, 50, 100 ja 150 km) ja välivarastoinnin (9 vrk kastellen ja ilman kastelua) vaikutusta kesä-heinäkuussa taimitarhapellolle istutettujen taimien elossaoloon ja kasvuun.

Taimien vaurioitumisherkkyys käsittelyissä ja vaurioiden merkitys taimien myöhemmälle kasvulle osoittautui odotettua vähäisemmäksi. Selvimmin taimien pituuskasvua heikensivät välivarastoinnin aikainen kuivuminen sekä pitkä (100–150 km) suojaamaton kuljetus kesäkuun puolivälissä. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta taimien elossaoloon. Vähäisestä vaurioitumisherkkyydestä huolimatta kesällä istutettavat, kasvussa olevat kuusen paakkutaimet kannattaa suojata pitkissä kuljetuksissa ja istuttaa nopeasti kuljetuksen jälkeen tai kastella päivittäin mahdollisen välivarastoinnin aikana.

  • Helenius, ORCID ID:E-mail pekka.helenius@metla.fi (email)
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
artikkeli id 6183. Tutkimusartikkeli
Raili Hokajärvi. (2002). Metsänuudistamiseen liittyvät toiminnot ja tietotarpeet. Kuvaus yksityismetsien metsänuudistamistoiminnoista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6183. https://doi.org/10.14214/ma.6183

Tutkimuksen kohteena on metsänuudistamiseen liittyvä tiedon kulku yksityismetsätalouden organisaatioissa. Tavoitteena on kuvata metsänuudistamisen toimintoja sekä niihin liittyviä ongelmia yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa sovellettiin käyttäjäkeskeiseen systeemisuunnitteluun kehitettyä Contextual Design -menetelmää.

Tutkimusta varten haastateltiin metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten ja metsäyhtiöiden toimihenkilöitä (12 haastattelua). Haastattelut analysoitiin tuottamalla kustakin haastattelusta Contextual Design -menetelmän mukaisia kaavioita ensin haastatteluittain ja sitten rooleittain (tehtävittäin) yhdistäen. Lisäksi analysoitiin haastatteluista poimittuja sanomia.

Tutkimuksessa on kuvattu eri organisaatioiden metsänuudistamisen kannalta keskeiset prosessit. Hakkuiden ja uudistamistoimenpiteiden toteutusta koskeva tieto ei kulkenut organisaatioiden välillä. Ongelmia oli myös tila- ja omistajatietojen sekä metsäkeskusten metsänuudistamisen rekistereiden ajantasaisuudessa. Metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten välillä oli yhteistyön lisäksi havaittavissa kilpailua sekä puukaupassa että uudistamistöiden toteutuksessa. Organisaatioiden välistä tiedonkulkua voitaisiin tehostaa, mutta se vaatii sopimuksia organisaatioiden välillä.

  • Hokajärvi, ORCID ID:E-mail raili.hokajarvi@oamk.fi (email)
artikkeli id 6182. Tutkimusartikkeli
Risto Ojansuu, Markku Halinen, Kari Härkönen. (2002). Metsätalouden suunnittelujärjestelmän virhelähteet männyn ensiharvennuskypsyyden määrityksessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6182. https://doi.org/10.14214/ma.6182

Työssä tarkasteltiin suunnittelujärjestelmän virhelähteiden vaikutusta kuvion ensiharvennuskypsyyden määrityksen luotettavuuteen. Tutkitut virhelähteet olivat kuvioittainen arviointi, kuviota kuvaavan puujoukon generointi metsikkötunnuksista ja kasvun ennustaminen. Tutkimuksen kohteena olivat UPM-Kymmene Oyj:n omistamat männiköt Kainuussa. Puujoukon muodostaminen ja kasvun simulointi tehtiin Mela-suunnitteluohjelmistolla. Simuloitua puuston kehitystä verrattiin koealamittauksin selvitettyyn kehitykseen 87 kuviolla. Simulointijakson pituuden vaihteluväli oli 1–13 vuotta.

Kuvioittaisen arvioinnin systemaattiset ja satunnaiset virheet olivat selvästi suurin epävarmuuden aiheuttaja tarkastelujakson lopun puustotunnuksissa ja ensiharvennuskypsyyden määrityksessä. Pelkästään kuvioittaisen arvioinnin satunnainen virhe aiheutti merkittävän yliarvion ensiharvennuskypsien männiköiden määrässä. Puuston pituuskehitys aliarvioitiin kasvua ennustettaessa selkeästi, mutta se ei aiheuttanut tutkimusaineistossa yhtään virheellistä harvennuskypsyyden määritystä. Saatujen tulosten perusteella pääteltiin, että satunnainen virhe puustotunnuksissa aiheuttaa metsäalueen ensiharvennuspoistuman ennusteeseen yliarvion lyhyellä ajanjaksolla. Inventointivirheillä voi olla ensiharvennuskypsyyttä määritettäessä selvästi suurempi merkitys kuin puujoukon generoimisen virheillä ja kasvun ennustamisen virheillä.

  • Ojansuu, ORCID ID:E-mail risto.ojansuu@metla.fi (email)
  • Halinen, ORCID ID:
  • Härkönen, ORCID ID:
artikkeli id 6181. Tutkimusartikkeli
Annika Kangas, Elina Heikkinen, Matti Maltamo. (2002). Puustotunnusten maastoarvioinnin luotettavuus ja ajanmenekki. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6181. https://doi.org/10.14214/ma.6181

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka luotettavasti tietyt puustotunnukset pystytään maastossa arvioimaan ja mitkä tekijät vaikuttavat puustotunnusten arvioinnin ajanmenekkiin. Perinteisten kuvioittaisen arvioinnin puustotunnusten lisäksi (pohjapinta-ala, keskiläpimitta, keskipituus) tutkittiin mm. runkolukumediaaniläpimitan, minimi- ja maksimiläpimitan sekä tukkikokoisen puuston pohjapinta-alan ja runkoluvun arvioinnin luotettavuutta. Tutkimuksen aineisto koostui kolmesta osasta. Koeala-aineisto käsitti 19 suorakaiteen muotoista koealaa, jotka mitattiin touko-kesäkuussa 2001. Näistä koealoista 18 oli mukana saman vuoden syyskuussa järjestetyissä mittauskokeissa, joista saatiin tutkimuksen varsinainen puustotunnusaineisto. Lisäksi kerättiin erillinen ajanmenekki-aineisto mittauskokeiden yhteydessä. Puustotunnusten arviointivirheet laskettiin vertaamalla mittaajien saamia arvoja tarkasti mitatusta koeala-aineistosta laskettuihin arvoihin. Tutkimuksen mukaan ns. uusien puustotunnusten arvioinnin luotettavuudessa vain runkolukumediaaniläpimitan, aritmeettisen keskiläpimitan ja maksimiläpimitan kohdalla päästään samalle luotettavuuden tasolle kuin pohjapinta-alan, keskiläpimitan ja keskipituuden arvioinnissa. Puustotunnusten arvioinnin ajanmenekkiin vaikuttivat voimakkaimmin puusto-ositteiden lukumäärä koealalla, koealojen mittausjärjestys sekä koealan kokonaispohjapinta-ala. Myös koealojen ja mittaajien välinen satunnainen vaihtelu oli tilastollisesti merkitsevää. Sen sijaan arvioitavat puustotunnukset eivät juurikaan vaikuttaneet ajanmenekkiin.

  • Kangas, ORCID ID:E-mail annika.kangas@helsinki.fi (email)
  • Heikkinen, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
artikkeli id 6180. Tutkimusartikkeli
Matti Maltamo, Arto Haara, Hannu Hirvelä, Annika Kangas, Reetta Lempinen, Juha Malinen, Aki Nalli, Tuula Nuutinen, Jouni Siipilehto. (2002). Läpimittajakaumamalleihin perustuvat vaihtoehdot kuvauspuiden muodostamiseen puuston keskitunnustietojen avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6180. https://doi.org/10.14214/ma.6180

Tutkimuksessa testattiin ja vertailtiin erilaisia läpimittajakaumamalleja kuvauspuiden muodostamisessa kuvioittaisen arvioinnin laskentajärjestelmässä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Valtakunnan metsien inventoinnin kiinteäsäteisiä pysyviä koealoja. Vertaillut menetelmät olivat runkoluvullinen ja runkoluvuton prosenttiosuusmalli, vastaavat Johnsonin SB-jakauman parametrimallit sekä runkoluvuttomat Weibullin parametrimallit. Kaikki mallit kuvaavat pohjapinta-alan läpimittajakaumia, mutta runkoluvullisissa malleissa käytetään selittäjänä myös puusto-ositteen runkolukua. Puulajeista tarkasteltiin niin mäntyä, kuusta, koivuja kuin myös haapaa ja leppää. Tuotettujen puustotunnusestimaattien (kokonais- ja tukkitilavuus sekä runkoluku), tarkkuutta tarkasteltiin keskivirheen ja harhan avulla.

Mikäli runkoluku oli tiedossa, tuotti runkoluvullinen prosenttiosuusmalli yleensä tarkimmat tulokset niin tilavuuden kuin runkoluvunkin osalta. Tilavuusestimaattien osalta tarkkuuserot olivat kuitenkin pieniä. Jos taas runkolukua ei tiedetty, olivat vertaillut menetelmät keskimäärin likimain yhtä hyviä. Menetelmien keskinäinen tarkkuusjärjestys vaihteli puulajin, puuston koon ja tarkastellun puustotunnuksen suhteen. Käytettävän läpimittajakaumamallin valintaa tärkeämpää on kiinnittää huomiota maastossa mitattavan puustotiedon määrään ja etenkin laatuun.

  • Maltamo, ORCID ID:E-mail matti.maltamo@forest.joensuu.fi (email)
  • Haara, ORCID ID:
  • Hirvelä, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
  • Lempinen, ORCID ID:
  • Malinen, ORCID ID:
  • Nalli, ORCID ID:
  • Nuutinen, ORCID ID:
  • Siipilehto, ORCID ID:
artikkeli id 6179. Tutkimusartikkeli
Arto Haara. (2002). Kasvuennusteiden luotettavuuden selvittäminen knn-menetelmällä ja monitavoiteoptimoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6179. https://doi.org/10.14214/ma.6179

Tässä tutkimuksessa testattiin k-lähimmän naapurin (knn) menetelmän ja monitavoiteoptimoinnin soveltuvuutta metsikön kasvuennusteiden luotettavuuden arviointiin. Tutkimuksen aineistona käytettiin Metsäntutkimuslaitoksen kangasmaiden kasvukoealoja. Puulajeista tarkasteltiin mäntyä, kuusta ja koivua. Koealoilta muodostettiin kuvioittaisen arvioinnin SOLMU- ja TASO-muotoiset tiedostot, joihin simuloitiin lisäksi kuvioittaisen arvioinnin mittausvirhettä. Luotettavuusarviot estimoitiin pohjapinta-alamediaanipuun läpimitalle ja pituudelle, pohjapinta-alalle ja tilavuudelle. Luotettavuusarviot estimoitiin puulajeittain ja metsikölle. Kuvion puustotunnusten luotettavuusarviot saatiin k lähimmän naapurin vastaavien tunnusten kehitysennusteiden virheiden hajonnasta, joille oli ennustettu samantasoinen kasvu samanlaisilla puustotunnuksilla. Virhe saatiin kasvukoealalta mitatun ja MELAlla simuloidun kehityksen erona. Lähimpien naapureiden haussa käytetyt metsikkö- ja puustotunnukset ja tunnusten painot etsittiin monitavoiteoptimoinnilla. Menetelmää testattiin estimoimalla kunkin kuvion puustotunnuksien kehitysennusteiden luotettavuusarviot etsien lähimmät naapurit tutkimusaineistosta, josta poistettiin kulloinkin käsiteltävä kuvio. Menetelmän hyvyyttä tarkasteltiin vertaamalla puustotunnusten kasvuennusteiden toteutuneita keskivirheitä ja harhaa knn-menetelmän tuottamiin keskivirheiden ja harhan ennusteisiin. Lisäksi hyvyyttä arvioitiin tarkastelemalla keskivirheitä ja harhaa metsätyypeittäin ja pohjapinta-ala- ja ikäluokittain. Menetelmä toimi hyvin tutkimusaineistossa. Kuvioaineiston tietosisällöllä (SOLMU/TASO) ei ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. Menetelmää voidaan käyttää metsänomistajan päätöksenteon tukena ennusteiden luotettavuuden arvioinnissa. Luotettavuusarviot poistavat liian optimistiset kuvitelmat suunnittelulaskelmien paikkansa pitävyydestä. Menetelmää voidaan käyttää myös laskennallisessa ajantasaistuksessa päätettäessä, käytetäänkö kuviotiedoston ajantasaistusta kuvioittaisen inventoinnin tukena tai korvaamassa osittain uutta inventointitietoa.

  • Haara, ORCID ID:E-mail arto.haara@metla.fi (email)
artikkeli id 6178. Tutkimusartikkeli
Perttu Anttila, Mikko Lehikoinen. (2002). Kuvioittaisten puustotunnusten estimointi ilmakuvilta puoliautomaattisella latvusten segmentoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6178. https://doi.org/10.14214/ma.6178

Tutkimuksessa selvitettiin yksittäisten latvusten segmentointiin ilmakuvalta perustuvan puustotunnusten arviointimenetelmän tarkkuus. Puuston arviointiin kehitetty tietokoneohjelma rajaa puiden latvukset puoliautomaattisesti, minkä jälkeen se laskee puustotunnukset malliketjulla. Puun rinnankorkeusläpimitta ennustettiin latvusalan perusteella, pituus rinnankorkeusläpimitan perusteella ja tilavuus rinnankorkeusläpimitan ja pituuden perusteella. Metsikkötunnukset saatiin kuvion kaikkien segmentoitujen puiden keskiarvoina ja summina. Ohjelmassa oli myös opetettava puulajintunnistusalgoritmi. Runkoluvun, pohjapinta-alan ja tilavuuden estimaatit olivat reiluja aliarvioita, mikä johtui osittain siitä, että aineistossa oli useita puuston tilavuudeltaan erittäin suuria kuvioita. Menetelmä osoittautui jatkotutkimuksen arvoiseksi, vaikka menetelmän tarkkuus ei tämän tutkimuksen perusteella riitäkään metsäsuunnittelussa tarvittavien lähtötietojen tuottamiseen.

  • Anttila, ORCID ID:E-mail perttu.anttila@forest.joensuu.fi (email)
  • Lehikoinen, ORCID ID:
artikkeli id 6177. Tutkimusartikkeli
Pekka Hyvönen. (2002). Kuvioittaisten puustotunnusten ja toimenpide-ehdotusten estimointi k-lähimmän naapurin menetelmällä Landsat TM -satelliittikuvan, vanhan inventointitiedon ja kuviotason tukiaineiston avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6177. https://doi.org/10.14214/ma.6177

Tutkimuksessa tarkasteltiin Landsat TM -satelliittikuvan käyttökelpoisuutta puustotietojen sekä toimenpide-ehdotusten estimoimiseksi metsikkökuvioille ja segmenteille ei parametrisella k-lähimmän naapurin menetelmällä (knn). Satelliittikuvan informaation ohella estimoinnissa hyödynnettiin vanhan inventoinnin mukaisia puustotietoja. Tutkimuksessa vertailtiin myös satelliittikuvan sävyarvoista eri tavoin laskettujen keskiarvojen tehokkuutta estimoinnissa. Estimoinnin tukiaineisto koostui 935 kuviosta ja kohdeaineisto 921 kuviosta.

Paras estimointitulos saatiin käyttämällä satelliittikuvan informaationa kuvioiden ydinosien keskiarvosävyjä ja kuvioiden reunaetäisyydellä painotettujen sävyarvojen keskiarvoja sekä vanhaa inventointitietoa. Puuston keskitilavuuden keskivirheeksi saatiin 42,1 % (51,6 m3 ha–1). Tarkimmin estimoitiin puuston keskiläpimitta (keskivirhe 32,3 % (5,4 cm)), sekä keskipituus (keskivirhe 34,1 % (4,6 m)). Nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä vastaavat keskivirheet olivat noin 10 %-yksikköä pienemmät kuin koko aineistossa keskimäärin. Segmenttiestimoinnissa suhteelliset keskivirheet olivat 10–15 %-yksikköä vastaavia metsikköestimointeja suuremmat.

Toimenpide-ehdotusten luokittelussa kasvatushakkuiden oikeinluokitusprosentiksi saatiin 61,3 % ja uudistamishakkuiden 64,1 %. Hoitotoimenpide-ehdotusten luokittelussa koko aineiston oikeinluokitusprosentti oli 71,2 %.

Tutkimuksessa testattu menetelmä tarjoaa nopean ja edullisen vaihtoehdon puustotunnusten ja toimenpide-ehdotusten tuottamiseksi esimerkiksi välialueiden suunnitteluun.

  • Hyvönen, ORCID ID:E-mail pekka.hyvonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6242. Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä, Seppo Kaunisto, Kari T. Korhonen, Juhani Päivänen, Antti Reinikainen, Erkki Tomppo. (2002). Suomen suometsät 1951–1994. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242. https://doi.org/10.14214/ma.6242

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi.

Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä-maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu-varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla.

VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4,3 milj. ha.

  • Hökkä, ORCID ID:E-mail hannu.hokka@metla.fi (email)
  • Kaunisto, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Päivänen, ORCID ID:
  • Reinikainen, ORCID ID:
  • Tomppo, ORCID ID:
artikkeli id 6865. Tutkimusartikkeli
Leena Leskinen, Jukka Tikkanen, Pekka Leskinen. (2002). Pohjoisten metsäkeskusten yhteistyöryhmät ja niiden osallistuminen alueellisten metsäohjelmien laadintaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6865. https://doi.org/10.14214/ma.6865

Pohjoisten metsäkeskusten sidosryhmät jaoteltiin ryhmiin yhteistyön määrää, metsätalouden kehitystä ja alueellista metsäohjelmaa koskevien näkemysten perusteella. Metsäkeskusten ja sidosryhmien 1398 edustajalle lähetetyn kyselyn vastausprosentti oli 55.

Tulosten perusteella metsäkeskusten sidosryhmät voidaan jakaa kolmeen yhteistyöryhmään: kiinteään, kontaktimaiseen ja harvinaiseen. Metsäkeskukset ovat kiinteässä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten ja metsäteollisuuden kanssa. Nämä ovat tyytyväisiä metsätalouden kehitykseen tähän mennessä ja tuntevat metsäohjelman hyvin. Metsähallituksen, ympäristöhallinnon, kuntien viranomaisten ja TE-keskusten kanssa yhteistyö on kontaktimaista. Nämä tuntevat alueellisen metsäohjelman hyvin ja enimmäkseen luottavat sen vaikuttavuuteen. Luontomatkailuyritysten, ympäristöjärjestöjen ja paliskuntien kanssa yhteistyö on harvinaista. Nämä tuntevat metsäohjelman huonoimmin ja se toteuttaa heikoimmin näiden tavoitteita.

Laadullisen analyysin perusteella voidaan erottaa neljä näkökulmaa metsien käytön ongelmiin:1) Perinteisen metsätalouden laiminlyönti, 2) puumarkkinoiden ja puunjalostuksen kehittymättömyys, 3) metsäluonnon suojelun laiminlyönti sekä 4) pienimuotoisen metsätalouden väheksyminen. Kiinteässä yhteistyöryhmässä näkökulmat 1) ja 2) nähtiin tärkeinä, kontaktimaisessa kaikki näkökulmat olivat esillä ja harvinaisessa korostuivat näkökulmat 3 ja 4.

  • Leskinen, ORCID ID:E-mail leena.leskinen@metla.fi (email)
  • Tikkanen, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:
artikkeli id 6864. Tutkimusartikkeli
Jari Hynynen, Anneli Viherä-Aarnio, Risto Kasanen. (2002). Nuorten haapaviljelmien alkukehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6864. https://doi.org/10.14214/ma.6864

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten haapaviljelmien alkukehitystä erilaisilla kasvupaikoilla ja erilaisissa kasvatustiheyksissä ja verrattiin hybridihaavan ja kotimaisen haavan kehitystä ja alttiutta mustaversotaudille istutusta seuranneiden 3–5 vuoden aikana.

Tutkimuksen aineiston muodostivat neljä vuosina 1997–99 perustettua kenttäkoetta, jotka sijaitsevat Lohjalla, Lapinjärvellä ja Pornaisissa. Kaksi viljelystä perustettiin metsämaalle (OMT) ja kaksi entiselle peltomaalle. Kokeissa vertailtiin neljää eri viljelytiheyttä (400, 800, 1200 ja 1600 tainta/ha), joita tutkittiin kolmella hybridihaapakloonilla sekä kotimaisen haavan siemensyntyisellä taimierällä.

Hybridihaapa osoittautui tavallista haapaa nopeakasvuisemmaksi. Pituuskasvu oli hybridihaavalla lähes 50% nopeampi kuin haavalla. Kolmen kasvukauden jälkeen hybridihaavan taimet olivat keskimäärin n. 180 cm:n pituisia, kun haavat olivat vastaavasti kasvaneet n. 120 cm:n pituisiksi. Kasvutulokset ovat saman suuntaisia kuin onnistuneilta haapaviljelyksiltä aikaisemmin saadut tutkimustulokset. Yhdellä muokkaamattomalle pellolle perustetulla koealueella puuston alkukehitys oli poikkeuksellisen hidasta taimien ollessa vain noin metrin pituisia kolmen kasvukauden jälkeen.

Taimituhoja esiintyi viljelyksillä vähän, koska viljelykset oli istutuksen yhteydessä suojattu nisäkästuhoja vastaan. Hybridihaavan taimet osoittautuivat elävyyden ja taimien elinvoimaisuuden osalta tavallista haapaa paremmiksi. Kuolleiden taimien osuus oli hybridihaavikossa keskimäärin 4,6% ja haavikoissa vastaavasti 14,2%.

Maastomittauksissa havaittiin mustaversotaudille tyypillisiä oireita; pieniä mustia lehtilaikkuja ja joitakin kuolleita versoja. Mustaverson oireiden esiintyminen vaihteli runsaasti koealueittain. Niitä todettiin merkitsevästi enemmän haavalla, keskimäärin 37%:lla taimista, mutta hybridihaavallakin 13%:lla taimista. Maastossa todetuista oireista huolimatta hybridihaavan lehdistä tai kuolleista versoista ei pystytty myöhemmin laboratoriossa eristämään mustaversotautia aiheuttavaa Venturia tremulae -sientä.

  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:
  • Kasanen, ORCID ID:
artikkeli id 6542. Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Taito Kemppe. (2002). Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpuualan taimettumiseen Etelä-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6542. https://doi.org/10.14214/ma.6542

Tutkimuksessa selvitettiin äestyksen sekä äestyksen ja viirukylvön vaikutusta mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen. Koekenttä perustettiin mäntyvaltaiseen kuivahkon kankaan sekametsikköön Rovaniemen maalaiskuntaan keväällä 1989, jolloin koeruudut hakattiin, muokattiin ja kylvettiin. Koejärjestelynä oli satunnaistettujen lohkojen koe, jossa lohkojen määrä oli kolme. Käsittelyt olivat 0) muokkaamaton, 1) äestys sekä 2) äestys ja kylvö. Koe mitattiin 6, 10 ja 12 kasvukauden kuluttua maanmuokkauksesta. Kokeen perustamiskeväänä Etelä- ja Keski-Lappiin saatiin hyvä männyn siemensato. Ylispuut poistettiin toisen ja kolmannen mittauksen välillä.

Vuonna 2000 12 kasvukauden jälkeen muokkauksesta männyntaimia oli muokkaamattomalla alalla keskimäärin 3 500 kpl/ha, äestetyllä 7 200 kpl/ha sekä äestetyllä ja kylvetyllä yhteensä 10 100 kpl/ha. Kehityskelpoisia männyntaimia oli vastaavasti 1 100 kpl/ha, 2 300 kpl/ha ja 2 700 kpl/ha. Kuusentaimet mukaan lukien kehityskelpoisia taimia oli yli 2 000 kpl/ha myös muokkaamattomalla alalla. Kehityskelpoisten männyntaimien keskipituus oli 12 kasvukauden jälkeen muokatuilla aloilla noin 130 cm ja muokkaamattomalla alalla noin 100 cm.

Mäntysiemenpuuala taimettui hyvin, kun maa muokattiin ja erityisesti kun maa muokattiin ja kylvettiin. Poikkeuksellisen hyvän siemensadon, kokeen suppeuden sekä edullisten ilmasto- ja kasvupaikkatekijöiden vuoksi tutkimustuloksia ei voida laajasti yleistää männyn luontaiseen uudistamiseen Lapin eteläosissa.

  • Hyppönen, ORCID ID:E-mail mikko.hypponen@metla.fi (email)
  • Kemppe, ORCID ID:
artikkeli id 6541. Tutkimusartikkeli
Janne Väätäinen, Teijo Palander, Pertti Harstela. (2002). Puunhankinnan meno-paluukuljetusten optimointimalli. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6541. https://doi.org/10.14214/ma.6541

Tässä tutkimuksessa on selvitetty meno-paluukuljetuksien avulla puutavaran maantiekuljetusten kannattavuuden parantamista suomalaisen puunhankinnan ja ensisijaisesti sen taktisen suunnittelun näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin dynaamiseen puuvirtamalliin perustuva meno-paluukuljetukset huomioiva optimointimalli. Mallissa tiimien ja niitä ylemmän organisaatiotason kuljetustavoite formuloitiin myös meno-paluukuljetusvaihtoehdon avulla. Optimoinnin tulos oli kuljetussuunnitelma sekä meno-paluukuljetukset huomioivalla puuvirtamallilla, että vastaavalla puuvirtamallilla, joka huomioi pelkät menokuljetukset. Tulosten analyysi osoitti, että riittävästi yleistettynäkin meno-paluukuljetukset olivat kannattavia, koska kuljetussuunnitelmat olivat erilaisia ja samalla puunhankinnan kokonaiskustannukset alenivat. Jatkoanalyysissä taktiseen lähestymistapaan liitettiin myös operatiivisia piirteitä, jotta meno-paluukuljetusten leimikko- ja autokuormakohtaiset kustannusvaikutukset selvisivät. Tätä varten kuljetussuunnitelmille valittiin pystyvarannosta leimikot ja niiden puumääristä muodostettiin kuormat, joille laskettiin toteutuneet yksikkökustannukset. Tulosten perusteella meno-paluukuljetuksilla saavutettavat säästöt puutavarakuljetusten yksikkökustannuksissa voisivat varovaisen arvion mukaan olla 2–3 % ja optimistisen arvion mukaan 3,5–4,5 %. Yksittäisissä tapauksissa päästiin jopa 7 %:n positiivisiin kustannusvaikutuksiin.

  • Väätäinen, ORCID ID:E-mail teijo.palander@forest.joensuu.fi (email)
  • Palander, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6184. Katsaus
Arto Haara. (2002). Metsävaratietojen laskennallinen ajantasaistus yleistyy metsäsuunnittelussa – onko luotettavuuden arviointiin mahdollisuuksia? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6184. https://doi.org/10.14214/ma.6184

Metsätalouden eri osa-alueilla pyritään jatkuvasti kustannussäästöihin. Kustannusten vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset jäävät kuitenkin valitettavan usein selvittämättä. Yksityismetsien metsäsuunnittelun tietotarpeita tyydyttävään kuvioittaiseen arviointiin on haettu viime aikoina kustannussäästöjä erilaisia korvaavia ja täydentäviä arvioimismenetelmiä testaamalla. Metsäkeskusten suorittamassa yksityismetsien metsäsuunnittelussa metsälön kaikki kuviot käydään läpi maastoinventoinneilla noin kymmenen vuoden välein. Laskennallisessa ajantasaistuksessa kuvioaineistoa päivitetään tilastollisilla malleilla toimenpiteet huomioon ottaen. Tällöin rajoiltaan muuttumattomilla kuvioilla ei tarvitse suorittaa puustomittauksia jokaisella inventointikerralla. Kasvuennusteiden luotettavuusarvioita ei kuitenkaan tehdä, vaan ajantasaistettua kuvioaineistoa käytetään kuten varsinaista uutta inventointiaineistoa.

Tässä katsauksessa tarkastellaan erilaisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa ajantasaistetuille tunnuksille luotettavuusarvioita. Nämä luotettavuusarviot palvelevat tilanteissa, joissa olisi päätettävä, käytetäänkö kuviotiedoston ajantasaistusta kuvioittaisen inventoinnin tukena tai korvaamassa osittain uutta inventointitietoa. Suunnittelijalle luotettavuusarviot antavat tukea päätöstilanteessa, jossa valitaan kuviot, joille ajantasaistus voidaan tehdä luotettavasti.

  • Haara, ORCID ID:E-mail arto.haara@metla.fi (email)
artikkeli id 6866. Katsaus
Mikko Kurttila, Jukka Jokimäki. (2002). Aluetason spatiaaliset tavoitteet metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6866. https://doi.org/10.14214/ma.6866

Tässä katsauksessa esitellään monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmiä, joiden avulla voidaan vaikuttaa suunnittelualueen metsien spatiaaliseen rakenteeseen. Metsäalueen spatiaalinen rakenne eli konfiguraatio kuvaa elinympäristöjen tai resurssien sijoittumista alueelle. Se määräytyy metsiköiden kokojen, muotojen ja erityyppisten metsiköiden suhteellisen sijainnin perusteella. Katsauksessa tarkastellaan erityisesti kahden spatiaalisen tavoitteen sisällyttämistä metsäsuunnittelun optimointilaskelmiin. Tavoitteet ovat elinympäristöjen kokoon vaikuttaminen ja elinympäristöjen välisten yhteyksien luominen. Ensin esitellään näiden tavoitteiden ekologiset perustelut. Suomalaisessa pirstoutuneessa metsämaisemassa ensimmäisen tavoitteen suhteen kyse on yleensä elinympäristölaikkujen koon suurentamisesta. Toinen tavoite liittyy Suomessakin käytettyjen ekologisten yhteyksien tai ekokäytävien muodostamiseen. Katsauksessa tarkasteltujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että molemmat tavoitteet voidaan sisällyttää suunnittelulaskelmiin eri tavoilla. Metsäalueen spatiaalista rakennetta voidaan joissakin tapauksissa myös parantaa varsin pienillä puuntuotannollisilla kustannuksilla. Tämä edellyttää tehokkaiden optimointimenetelmien ja metsien dynamiikan hyödyntämistä. Jatkossa tulee panostaa paitsi joustavien ja monipuolisten suunnittelumenetelmien kehittämisen, myös niiden sisällyttämiseen luontevaksi osaksi koko suunnitteluprosessia. Tällöin tarvitaan käytännön kokemuksia menetelmien käytöstä.

  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@forest.joensuu.fi (email)
  • Jokimäki, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6186. Tiedonanto
Raisa Sell. (2002). Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus ennakkokuvioinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6186. https://doi.org/10.14214/ma.6186

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää automaattisten ja puoliautomaattisten kuviointimenetelmien käyttökelpoisuutta ennakkokuvioinnissa. Tutkimuksessa vertailtiin visuaalisella kuvatulkinnalla, puoliautomaattisella menetelmällä ja kolmella eri segmentointiohjelmalla automaattisesti tuotettuja kuviointeja. Käytetyt segmentointiohjelmat olivat 1) Helsingin yliopistolla kehitetty automaattinen Winseg32-segmentointiohjelma, 2) Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetty automaattinen segmentointiohjelma ja 3) Oy Arbonaut Ltd:n kehittämä puoliautomaattinen Stand Delineation Tool -segmentointiohjelma. Tutkimuksessa vertailtiin eri menetelmillä tuotettujen kuvioiden puustotunnusten homogeenisuutta ja kuviorajojen sijaintitarkkuutta. Puustotunnusten homogeenisuuden tarkastelussa visuaalinen ja puoliautomaattinen tulkinta osoittautuivat yhtä hyviksi menetelmiksi. Puoliautomaattisessa menetelmässä segmentointiohjelman tuottamia kuviorajoja jätettiin ennakkokuviointiin visuaalista tulkintaa enemmän. Kuviorajojen sijaintitarkkuus oli paras visuaalisessa tulkinnassa. Automaattiset menetelmät eivät tuota lopullista kuviointia, vaan visuaalinen tarkistus ja maastotarkistus ovat tarpeen.

  • Sell, ORCID ID:E-mail raisa.sell@tapio.mailnet.fi (email)
artikkeli id 6185. Tiedonanto
Jouko Laasasenaho, Jyrki Koivuniemi, Timo Melkas, Minna Räty. (2002). Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6185. https://doi.org/10.14214/ma.6185

Artikkelissa käsitellään uuden mittauslaitteen tarkkuutta puiden läpimitan mittauksessa ja sen tarjoamia sovellusmahdollisuuksia metsänmittaukseen ja metsäsuunnitteluun. Laitekehittelyn tavoitteena on tehostaa metsänmittausta ja tarjota uusia mahdollisuuksia selvittää puuston tilavuutta ja puutavaralajirakennetta entistä tarkemmin. Kehitteillä oleva mittauslaite muistuttaa relaskooppia. Laite koostuu laseretäisyysmittarista, vakioetäisyydellä olevasta säädettävästä relas-koopin hahlosta, elektronisesta kompassista ja kaltevuusmittarista. Laite mahdollistaa puiden tunnusten ja sijainnin mittaamisen koealan keskipisteestä käymättä puiden luona. Tutkimuksen laadinta-ajankohtana laitteesta oli käytössä toinen prototyyppi. Laitteella saavutettava tarkkuus läpimitan mittauksessa riippuu selvästi mittausetäisyydestä. Noin kolmen metrin etäisyydellä puusta rinnankorkeusläpimitan mittausten hajonta oli esitutkimuksen mukaan keskimäärin 6,8 mm ja 12 metrin etäisyydeltä 15,8 mm. Laite mahdollistaa runkolukusarjan mittaamisen tehokkaaasti ja mittauksen tarkkuus voidaan arvioida. Parhaimmillaan laite tulee olemaan järeissä ja taloudellisesti arvokkaissa puustoissa, joissa näkyvyys on hyvä.

  • Laasasenaho, ORCID ID:E-mail jouko.laasasenaho@helsinki.fi (email)
  • Koivuniemi, ORCID ID:
  • Melkas, ORCID ID:
  • Räty, ORCID ID:

Tieteen tori

Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa

artikkeli id 6873. Tieteen tori – Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Tapio Palva. (2002). Koivun funktionaalinen genomitutkimus – perusta tulevaisuuden metsänjalostukselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6873. https://doi.org/10.14214/ma.6873
  • Palva, ORCID ID:E-mail tapio.palva@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6872. Tieteen tori – Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Yrjö Helariutta. (2002). ”Kasvikunnan banaanikärpäsen” lituruohon geenikartoitus jouduttaa myös metsäpuiden geenistön tuntemista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6872. https://doi.org/10.14214/ma.6872
  • Helariutta, ORCID ID:E-mail yhelariu@operoni.helsinki.fi (email)
artikkeli id 6871. Tieteen tori – Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Tuomas Sopanen. (2002). Koivun kukkimisen esto ja nopeuttaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6871. https://doi.org/10.14214/ma.6871
  • Sopanen, ORCID ID:E-mail tuomas.sopanen@joensuu.fi (email)
artikkeli id 6870. Tieteen tori – Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Tuija Aronen. (2002). Siitepölyvälitteinen geeninsiirto havupuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6870. https://doi.org/10.14214/ma.6870
  • Aronen, ORCID ID:E-mail tuija.aronen@metla.fi (email)
artikkeli id 6869. Tieteen tori – Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Jouni Mikola. (2002). Bio- ja geenitekniikan mahdollisuuksista metsäpuiden jalostuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6869. https://doi.org/10.14214/ma.6869
  • Mikola, ORCID ID:E-mail jouni.mikola@metla.fi (email)
artikkeli id 6868. Tieteen tori – Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Helmi Kuittinen. (2002). Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6868. https://doi.org/10.14214/ma.6868
  • Kuittinen, ORCID ID:E-mail helmi.kuittinen@oulu.fi (email)
artikkeli id 6867. Tieteen tori – Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Tuija Aronen. (2002). Metsäpuiden geenitekniikka. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6867. https://doi.org/10.14214/ma.6867
  • Aronen, ORCID ID:E-mail tuija.aronen@metla.fi (email)

Tieteen tori

Metsänuudistamisen laatu

artikkeli id 6547. Tieteen tori – Metsänuudistamisen laatu
Markku Nygren. (2002). Havupuiden syyskylvöistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6547. https://doi.org/10.14214/ma.6547
  • Nygren, ORCID ID:E-mail markku.nygren@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6546. Tieteen tori – Metsänuudistamisen laatu
Kaarlo Kinnunen. (2002). Kylvö metsänuudistamismenetelmänä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6546. https://doi.org/10.14214/ma.6546
  • Kinnunen, ORCID ID:E-mail kaarlo.kinnunen@metla.fi (email)
artikkeli id 6545. Tieteen tori – Metsänuudistamisen laatu
Tuula Piri. (2002). Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6545. https://doi.org/10.14214/ma.6545
  • Piri, ORCID ID:E-mail tuula.piri@metla.fi (email)
artikkeli id 6544. Tieteen tori – Metsänuudistamisen laatu
Fred Kalland. (2002). Metsänuudistamisen laadun hallinta. Kokemuksia teollisuuden metsistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6544. https://doi.org/10.14214/ma.6544
  • Kalland, ORCID ID:E-mail fkalland@saunalahti.fi (email)
artikkeli id 6543. Tieteen tori – Metsänuudistamisen laatu
Timo Saksa, Kaisa Särkkä-Pakkala, Heikki Smolander. (2002). Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6543. https://doi.org/10.14214/ma.6543
  • Saksa, ORCID ID:E-mail timo.saksa@metla.fi (email)
  • Särkkä-Pakkala, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli id 6204. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Juhani Päivänen, Sakari Sarkkola. (2002). Ensiharvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus varputurvekankaan männikön kuivatustilaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6204. https://doi.org/10.14214/ma.6204
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
  • Sarkkola, ORCID ID:
artikkeli id 6203. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Reeta Stöd, Tapio Wall, Harri Kilpeläinen, Erkki Verkasalo. (2002). Mänty- ja kuusipuustojen teknillinen laatu turvemailla puutuoteteollisuuden kannalta - nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6203. https://doi.org/10.14214/ma.6203
  • Stöd, ORCID ID:E-mail reeta.stod@metla.fi (email)
  • Wall, ORCID ID:
  • Kilpeläinen, ORCID ID:
  • Verkasalo, ORCID ID:
artikkeli id 6202. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Juha Rikala, Marketta Sipi. (2002). Suopuustot sahateollisuuden raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6202. https://doi.org/10.14214/ma.6202
  • Rikala, ORCID ID:E-mail juha.rikala@helsinki.fi (email)
  • Sipi, ORCID ID:
artikkeli id 6201. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Antti Rissanen, Marketta Sipi. (2002). Puuaineen ja -kuitujen ominaisuudet ojitettujen soiden männyissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6201. https://doi.org/10.14214/ma.6201
  • Rissanen, ORCID ID:E-mail antti.rissanen@helsinki.fi (email)
  • Sipi, ORCID ID:
artikkeli id 6200. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Antero Varhimo, Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. (2002). Ojitusaluemänniköiden ensiharvennuspuu sellun raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6200. https://doi.org/10.14214/ma.6200
  • Varhimo, ORCID ID:E-mail antero.varhimo@kcl.fi (email)
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Kojola, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:
artikkeli id 6199. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. (2002). Suomänniköiden ensiharvennukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6199. https://doi.org/10.14214/ma.6199
  • Penttilä, ORCID ID:E-mail timo.penttila@metla.fi (email)
  • Kojola, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:
artikkeli id 6198. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä, Juhani Päivänen. (2002). Metsien rakennedynamiikan erityispiirteet ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6198. https://doi.org/10.14214/ma.6198
  • Sarkkola, ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@helsinki.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Päivänen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6208. Tieteen tori
Lauri Valsta. (2002). Miten metsissä voidaan varautua epävarmaan tulevaisuuteen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6208. https://doi.org/10.14214/ma.6208
  • Valsta, ORCID ID:E-mail lauri.valsta@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6207. Tieteen tori
Mikko Hyppönen. (2002). Lapin metsätalouden erityispiirteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6207. https://doi.org/10.14214/ma.6207
  • Hyppönen, ORCID ID:E-mail mikko.hypponen@metla.fi (email)
artikkeli id 6206. Tieteen tori
Ashley Selby, Leena Petäjistö, Terhi Koskela. (2002). Pellonmetsityksen vaikutuksista maaseudun kehitykseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6206. https://doi.org/10.14214/ma.6206
  • Selby, ORCID ID:E-mail ashley.selby@metla.fi (email)
  • Petäjistö, ORCID ID:
  • Koskela, ORCID ID:
artikkeli id 6205. Tieteen tori
Olavi Rautiainen. (2002). Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000-2001? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6205. https://doi.org/10.14214/ma.6205
  • Rautiainen, ORCID ID:E-mail olavi_rautiainen@hotmail.com (email)
artikkeli id 6191. Tieteen tori
Jari Varjo. (2002). Metsäsuunnittelun tietohuollon järjestäminen tulevaisuudessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6191. https://doi.org/10.14214/ma.6191
  • Varjo, ORCID ID:E-mail jari.varjo@metla.fi (email)
artikkeli id 6190. Tieteen tori
Raito Paananen. (2002). Uuden metsäsuunnittelujärjestelmän kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6190. https://doi.org/10.14214/ma.6190
  • Paananen, ORCID ID:E-mail raito.paananen@tapio.mailnet.fi (email)
artikkeli id 6189. Tieteen tori
Janne Uuttera, Juha Hiltunen, Pirjo Rissanen, Perttu Anttila, Pekka Hyvönen. (2002). Uudet kuvioittaisen arvioinnin menetelmät - arvio soveltuvuudesta yksityismaiden metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6189. https://doi.org/10.14214/ma.6189
  • Uuttera, ORCID ID:E-mail janne.uuttera@tapio.mailnet.fi (email)
  • Hiltunen, ORCID ID:
  • Rissanen, ORCID ID:
  • Anttila, ORCID ID:
  • Hyvönen, ORCID ID:
artikkeli id 6188. Tieteen tori
Markus Holopainen. (2002). Paikkatieto luonnonvarojen hallinnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6188. https://doi.org/10.14214/ma.6188
  • Holopainen, ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6187. Tieteen tori
Kari T. Korhonen. (2002). Metsäsuunnittelun tietohuollon käytäntö ja tutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6187. https://doi.org/10.14214/ma.6187
  • Korhonen, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6874. Tieteen tori
Sirke Kajava, Timo Silver, Markku Saarinen, Hannu Heikkilä. (2002). Purot ja norot metsälain kohteina Lounais-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6874. https://doi.org/10.14214/ma.6874
  • Kajava, ORCID ID:E-mail sirke.kajava@metsakeskus.fi (email)
  • Silver, ORCID ID:
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Heikkilä, ORCID ID:
artikkeli id 6550. Tieteen tori
Ville Ovaskainen, Paula Horne, Eija Pouta, Tuija Sievänen. (2002). Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6550. https://doi.org/10.14214/ma.6550
  • Ovaskainen, ORCID ID:E-mail ville.ovaskainen@metla.fi (email)
  • Horne, ORCID ID:
  • Pouta, ORCID ID:
  • Sievänen, ORCID ID:
artikkeli id 6549. Tieteen tori
Erkki Annila. (2002). Vanhan metsän lajien suojelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6549. https://doi.org/10.14214/ma.6549
  • Annila, ORCID ID:E-mail erkki.annila@metla.fi (email)
artikkeli id 6548. Tieteen tori
Maarit Kallio. (2002). Kilpailutilanne Suomen puumarkkinoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6548. https://doi.org/10.14214/ma.6548
  • Kallio, ORCID ID:E-mail maarit.kallio@metla.fi (email)

Kirjallisuutta

artikkeli id 6875. Kirjallisuutta
Tapani Tasanen. (2002). Vuoristometsien metsänrajat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6875. https://doi.org/10.14214/ma.6875
  • Tasanen, ORCID ID:E-mail tapani.tasanen@seamk.fi (email)
artikkeli id 6552. Kirjallisuutta
Eino Mälkönen. (2002). Komin tasavallan metsätalous ja metsävarat esittäytyvät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6552. https://doi.org/10.14214/ma.6552
  • Mälkönen, ORCID ID:E-mail eino.malkonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6551. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2002). Miten metsä tulisi uudistaa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6551. https://doi.org/10.14214/ma.6551
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 6209. Puheenvuoro
Erkki Lähde. (2002). Jatkuvaa vai jaksollista kasvatusta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6209. https://doi.org/10.14214/ma.6209
  • Lähde, ORCID ID:E-mail erkki.lahde@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6214. Tutkimusseloste
Tuomo Wallenius, Timo Kuuluvainen, Raimo Heikkilä, Tapio Lindholm. (2002). Puuston spatiaalinen ikärakenne ja palohistoria kahdessa vanhassa metsässä Itä-Fennoskandiassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6214. https://doi.org/10.14214/ma.6214
  • Wallenius, ORCID ID:
  • Kuuluvainen, ORCID ID:
  • Heikkilä, ORCID ID:
  • Lindholm, ORCID ID:
artikkeli id 6213. Tutkimusseloste
Anna Liisa Ruotsalainen, Juha Tuomi, Henry Väre. (2002). Optimaalinen mykorritsakolonisaatio alpiinisella gradientilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6213. https://doi.org/10.14214/ma.6213
  • Ruotsalainen, ORCID ID:
  • Tuomi, ORCID ID:
  • Väre, ORCID ID:
artikkeli id 6212. Tutkimusseloste
Ilkka Leinonen, Heikki Hänninen. (2002). Kuusen silmunpuhkeamisen sopeutuminen lauhkeaan ja boreaaliseen ilmastoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6212. https://doi.org/10.14214/ma.6212
  • Leinonen, ORCID ID:
  • Hänninen, ORCID ID:
artikkeli id 6211. Tutkimusseloste
Annika Kangas, Matti Maltamo. (2002). Puuston ja puutavaralajien tilavuuksien ennustevirheiden ennakoiminen eri mittausyhdistelmillä ja erityyppisissä metsiköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6211. https://doi.org/10.14214/ma.6211
  • Kangas, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
artikkeli id 6210. Tutkimusseloste
Teijo Palander, Mari Toivonen, Sanna Laukkanen. (2002). Puunhankintaorganisaatiolle soveltuvat ryhmätyövälineet ja ryhmän päätöstukijärjestelmät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6210. https://doi.org/10.14214/ma.6210
  • Palander, ORCID ID:
  • Toivonen, ORCID ID:
  • Laukkanen, ORCID ID:
artikkeli id 6192. Tutkimusseloste
Perttu Anttila. (2002). Kuvioittaisten puustotietojen ajantasaistus kasvumallein ja visuaalisella ilmakuvatulkinnalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli id 6192. https://doi.org/10.14214/ma.6192
  • Anttila, ORCID ID:
artikkeli id 6878. Tutkimusseloste
Martti Venäläinen, Seppo Ruotsalainen. (2002). Metsänjalostuksen jälkeläiskoetulosten käsittely: mallitapauksena Suomen mäntykokeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6878. https://doi.org/10.14214/ma.6878
  • Venäläinen, ORCID ID:
  • Ruotsalainen, ORCID ID:
artikkeli id 6877. Tutkimusseloste
Seppo Nevalainen. (2002). Topografian vaikutus männynversosurman esiintymiseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6877. https://doi.org/10.14214/ma.6877
  • Nevalainen, ORCID ID:
artikkeli id 6876. Tutkimusseloste
Minna Malmivaara, Irja Löfström, Ilkka Vanha-Majamaa. (2002). Antropogeeniset vaikutukset mustikkatyypin kaupunkimetsien aluskasvillisuuteen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6876. https://doi.org/10.14214/ma.6876
  • Malmivaara, ORCID ID:
  • Löfström, ORCID ID:
  • Vanha-Majamaa, ORCID ID:
artikkeli id 6556. Tutkimusseloste
Tuomo Wallenius. (2002). Metsien ikäjakauma ja menneiden metsäpalojen merkit luonnontilaisessa kuusivaltaisessa maisemassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6556. https://doi.org/10.14214/ma.6556
  • Wallenius, ORCID ID:
artikkeli id 6555. Tutkimusseloste
Anneli Viherä-Aarnio, Pirkko Velling. (2002). Mikrolisättyjen rauduskoivujen menestyminen ja kloonien väliset erot kenttäkokeissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6555. https://doi.org/10.14214/ma.6555
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:
  • Velling, ORCID ID:
artikkeli id 6554. Tutkimusseloste
Susanna Sironen, Annika Kangas, Matti Maltamo, Jyrki Kangas. (2002). Puun kasvun ennustaminen k-lähimmän naapurin menetelmällä ja k-Most Similar Neighbour -menetelmällä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6554. https://doi.org/10.14214/ma.6554
  • Sironen, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
artikkeli id 6553. Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto. (2002). Heinäntorjunnan vaikutus kuusen, koivun ja haavan alkukehitykseen kuitukatteita ja kemiallisia torjunta-aineita käytettäessä metsitetyillä pelloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6553. https://doi.org/10.14214/ma.6553
  • Siipilehto, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit