Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001

Päätoimittajalta

artikkeli id 6161. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2001). Metsien käyttö ja suojelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6161. https://doi.org/10.14214/ma.6161
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6680. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2001). Metsänomistuksen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6680. https://doi.org/10.14214/ma.6680
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6499. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2001). Metsätuhot ja puuntuotanto. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6499. https://doi.org/10.14214/ma.6499
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 5815. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2001). Monimuotoisuuden vaaliminen metsänhoidossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5815. https://doi.org/10.14214/ma.5815
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6163. Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Heimo Karppinen, Ville Ovaskainen & Pekka Ripatti. (2001). Metsänomistajan uudistamiskäyttäytyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6163. https://doi.org/10.14214/ma.6163

Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsälöiden uudistusalojen varhais- ja jälkihoitotöiden toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Uudistusalan varhaishoidolla tarkoitetaan uudistusalan viljelyä ja täydennysistutusta, jälkihoidolla taimikon perkausta ja harvennusta sekä verhopuuston ja siemenpuiden poistoa. Hoitotöiden toteutuneen pinta-alan ja todetun tarpeen erotusta selitetään regressiomallien avulla. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna uusina piirteinä ovat hoitotarpeen ja selitettävän muuttujan entistä täsmällisempi määrittely sekä metsänomistuksen tavoitteiden kytkeminen käyttäytymismalliin. Tutkimus perustuu Kaakkois-Suomesta koottuun metsänomistaja-aineistoon ja koskee metsälöillä vuosina 1991–95 tehtyjä uudistamistöitä.

Tulosten mukaan omistajan tavoitteilla ja muilla ominaisuuksilla sekä julkisella tuella oli merkitystä uudistusalojen hoidolle. Varhaishoidon toteutumista edistivät alueen korkea kantohintataso, omistajan omatoimisuus ja taloudellisen turvallisuuden korostuminen omistajan tavoitteissa (vertailuryhmänä virkistystavoitteita korostavat). Heikentävästi vaikuttivat tilan metsäalan suuruus ja omistajan asuminen sijaintikunnan ulkopuolella. Uudistusalojen jälkihoitotöiden toteutumista edistivät omistajan omatoimisuus, tieto mahdollisuudesta saada julkista tukea sekä säännöllisten myynti- ja työtulojen tärkeys omistajalle. Julkisten tukien tuntemus siis edisti odotetusti uudistusalojen jälkihoitoa, mutta vaikutus niiden varhaishoitoon oli yllättävästi pikemminkin negatiivinen. Tämän mukaan tuki saattaa toivotun vaikutuksensa ohella ohjata metsänomistajia tekemään tuettua taimikonhoitoa osittain metsänviljelytöiden kustannuksella. Metsäsuunnitelmalla ei ollut vaikutusta uudistusalan hoitoon.

  • Hänninen, ORCID ID:E-mail etunimi.sukunimi@metla.fi (email)
  • Karppinen, ORCID ID:
  • Ovaskainen, ORCID ID:
  • Ripatti, ORCID ID:
artikkeli id 6162. Tutkimusartikkeli
Matti Sirén & Vesa Tanttu. (2001). Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6162. https://doi.org/10.14214/ma.6162

Tutkimuksessa vertailtiin pienten hakkuukoneiden ja korjurin työn tuottavuutta, korjuujälkeä ja työmenetelmiä rämemännikön ensiharvennuksessa. Hakkuukoneilla tutkittiin kahta menetelmävaihtoehtoa. Ensimmäisessä metsäkuljetusurat sijoitettiin ojien päälle ja ojalinjojen keskiväliin. Metsäkuljetusuraväli oli 20 metriä. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja tarvittaessa niiltä poikkeavilla pistourilla. Toisessa vaihtoehdossa metsäkuljetusurat sijoitettiin ainoastaan ojien päälle. Metsäkuljetusuraväliksi tuli tällöin 40 metriä. Metsäkuljetusurien väliin sijoitettiin kaksi hakkuu-uraa. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja hakkuu-urilla. Korjurilla ajouraväli oli 20 metriä.

Työn tuottavuus hakkuukoneilla oli keskimäärin 8,6–12,5 ja korjurilla 5,0 m3 tehotunnissa. Hakkuukoneilla työn tuottavuus käytettäessä 20 metrin ajouraväliä oli 9 % korkeampi kuin hakkuu-uramenetelmällä. Hakkuukoneilla vauriopuiden osuus jäävän puuston runkoluvusta oli 20 metrin uravälillä 2,7 % ja hakkuu-uramenetelmällä 5,9 %. Hakkuu-uramenetelmällä vauriopuiden osuus lähellä kapeita hakkuu-uria, joilla vain hakkuukone kulkee, oli 10,0 %. Luvut sisältävät myös metsäkuljetuksen vauriot. Korjurilla vaurioitui 2,2 % jäävästä puustosta. Jäävän puuston määrä vastasi kaikilla tutkituilla vaihtoehdoilla ohjeita. Hakkuu-uramenetelmällä jäävä puusto jakautui tasaisemmin kuin 20 metrin uravälillä.

Korjuukustannukset ja korjuujäljen seurauskustannukset sisältävää korjuun kokonaistaloutta verrattiin tutkituilla hakkuukone-kuormatraktoriketjun ajouravaihtoehdoilla. Korjuujäljen kustannukset laskettiin kiertoajalle. Nyt todetun korjuujäljen oletettiin toteutuvan myös 15 vuoden kuluttua tehtävässä toisessa harvennuksessa. Käytettäessä 20 metrin uraväliä korjuukustannukset olivat 3 685 mk/ha. Puustovaurioiden ja ajourien nykyarvo 3 %:n korolla oli 278 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmällä korjuukustannukset olivat 3 855 mk/ha ja korjuujäljen kustannukset vastaavasti 196 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmän käyttö on perusteltua laadultaan epätasaisissa männiköissä.

  • Sirén, ORCID ID:E-mail matti.siren@metla.fi (email)
  • Tanttu, ORCID ID:
artikkeli id 5862. Tutkimusartikkeli
Tuula Nuutinen & Hannu Hirvelä. (2001). Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2000–2029 Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3B artikkeli id 5862. https://doi.org/10.14214/ma.5862

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2000–2029. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 6,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,4-kertaisesti vuosina 1995–1999 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 4,7 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Hakkuumahdon kokonaan hyödyntäminen pienentäisi puuvarantoa puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla vajaat kaksi prosenttia vuosikymmenen aikana. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuumahto olisi 5,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos hakkuita halutaan nykyisestään lisätä hakkuumahdollisuuksien vähentymättä tulevaisuudessa, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 5,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Laskentakorkokannan, erilaisten hintaoletusten ja puuntuotannon rajoitusten vaikutusta tuloksiin tarkasteltiin erikseen. Tuloksia verrattiin VMI9-hakkuuehdotusten perusteella simuloituihin hakkuumahdollisuuksiin.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Puun kysyntä yhdessä metsänomistajien omien ja yhteiskunnan asettamien tavoitteiden kanssa ratkaisevat sen, väheneekö puuntuotannossa olevien metsien määrä, jäävätkö nuoret metsät hoitamatta, korjataanko puuta ensiharvennuskohteilta ja kohdentuvatko hakkuut hakkuukypsimpiin puustoihin.

  • Nuutinen, ORCID ID:E-mail tuula.nuutinen@metla.fi (email)
  • Hirvelä, ORCID ID:
artikkeli id 5861. Tutkimusartikkeli
Kari T. Korhonen, Erkki Tomppo, Helena Henttonen, Antti Ihalainen, Tiina Tonteri & Tarja Tuomainen. (2001). Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966–2000. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3B artikkeli id 5861. https://doi.org/10.14214/ma.5861

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset 1966–2000 sekä analysoidaan muutosten syitä. Lisäksi artikkelissa kuvataan yleispiirteet otantamenetelmästä. Inventoinnin otantamenetelmää, maastomittauksia ja tuloslaskentaa kehitettiin yhdeksättä inventointia varten. Menetelmä on kuvattu Etelä-Pohjanmaan tulosjulkaisun yhteydessä (Metsätieteen aikakauskirja 2B/1998). Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alue muuttui vuonna 1996, kun metsälautakunnat muutettiin metsäkeskuksiksi. Tähän julkaisuun laskettiin uudelleen nykyisen metsäkeskuksen alueen tulokset viidennestä inventoinnista eli vuodesta 1966 lähtien.

Metsien käyttö on ollut voimakasta tarkastelujaksolla, mutta samalla metsien hoitoa on tehostettu. Puuvaranto on noussut vuoden 1966 inventoinnin 118 milj. m3:stä 157 milj. m3:iin. Puuston vuotuinen kasvu on samaan aikaan noussut 4,7 milj. m3:stä 7,2 milj. m3:iin. Kahdeksannen inventoinnin jälkeen kaikkien puulajien varanto ja kasvu ovat nousseet. Kuusen hakkuut ovat 1990-luvun lopulla ylittäneet kasvun, mutta sekä varanto että kasvu ovat nousseet VMI8:n ja VMI9:n välillä toisin kuin useilla muilla alueilla Etelä-Suomessa. Seuraavalla 10-vuotiskaudella voitaisiin hakkuita tehdä metsänhoidollisin perustein 936 000 ha:lla. Näistä ensiharvennuksia on 307 000 ha.

Alle 60-vuotiaiden metsien ala on suurentunut, 61–80-vuotiaiden vähentynyt ja yli 80-vuotiaiden pysynyt likimain ennallaan VMI8:n ja VMI9:n välillä. Uudistuskypsiä ja varttuneita kasvatusmetsiä on vähemmän kuin tasaiset hakkuumahdollisuudet edellyttäisivät. Yli 100-vuotiaita kuusikoita on suhteessa hieman enemmän ja 41–60-vuotiaita vähemmän kuin vastaavan ikäluokan männiköitä. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI:n mukaan 0,66 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. Kuollutta puuta on metsä- ja kitumaalla keskimäärin 4,5 m3/ha, mikä on suurin VMI9:ssa tähän mennessä mitatuista metsäkeskuksittaisista keskiarvoista. Alueen metsät täyttävät ne metsäsertifioinnin kriteerit, joissa tietolähteenä on VMI, edellyttäen, että vuotuista taimikonhoidon alaa lisätään inventointia edeltäneen viiden vuoden keskimääräisestä alasta.

  • Korhonen, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
  • Tomppo, ORCID ID:
  • Henttonen, ORCID ID:
  • Ihalainen, ORCID ID:
  • Tonteri, ORCID ID:
  • Tuomainen, ORCID ID:
artikkeli id 6682. Tutkimusartikkeli
Veli-Matti Saarinen, Jukka Aarnio, Esa Uotila & Esa-Jussi Viitala. (2001). Metsätiehankkeen yksityistaloudellinen kannattavuus Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6682. https://doi.org/10.14214/ma.6682

Tutkimuksessa selvitettiin metsänparannusvaroilla rakennetun 21 metsätien yksityistaloudellinen kannattavuus ilman julkista tukea ja julkisen tuen kanssa. Aineisto koostui 1980-luvun puolivälissä Etelä-Suomeen rakennetuista alueteistä, ja tarkastelujaksona oli 30 vuotta.

Tieosakkaiden hyöty arvioitiin puunhankinnan sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannussäästöjen perusteella. Teiden vaikutuspiirissä toteutuneet hakkuut sekä metsänhoito- ja perusparannustyöt (11–15 vuoden aikana rakentamisen jälkeen) selvitettiin maastoarviointien ja aluesuunnitelmatietojen perusteella vuonna 1998. Loppujakson (15–19 vuotta) aikana saatavat kustannussäästöt arvioitiin tiekohtaisesti laskennallisten hakkuumahdollisuuksien perusteella. Kannattavuutta arvioitiin nykyarvomenetelmällä käyttäen 3 prosentin reaalista laskentakorkokantaa.

Kustannussäästöistä 94 % kertyi välittömästi tai välillisesti puunhankinnasta ja loput metsänhoito- ja perusparannustöistä. Tiekilometrin nykyarvo ilman julkista tukea oli 30 vuoden laskentajakson jälkeen keskimäärin selvästi negatiivinen (–34 000 mk) ja kannattavien teiden lukumäärä jäi kahteen. Julkisen tuen kanssa nykyarvo nousi selvästi ollen keskimäärin 13 000 mk/km. Kuitenkin joka kolmas tie oli edelleen yksityistaloudellisesti kannattamaton.

Yksittäisten tiehankkeiden kannattamattomuus johtui ennen muuta siitä, että rakennettu tie lyhensi kuljetusmatkoja vähän tai tien vaikutuspiirissä oli tehty vain vähäisiä hakkuita. Saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että uusien metsäteiden rakentamistarvetta tulisi tietiheysnormien ohella arvioida myös investointilaskelmin.

  • Saarinen, ORCID ID:E-mail veli-matti.saarinen@metla.fi (email)
  • Aarnio, ORCID ID:
  • Uotila, ORCID ID:
  • Viitala, ORCID ID:
artikkeli id 6681. Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad & Erkki Verkasalo. (2001). Teollisuus- ja kuitupuuhakkeen kuiva-tuoretiheys ja painomittauksen muuntokertoimet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6681. https://doi.org/10.14214/ma.6681

Vuosina 1999–2001 toteutetuissa tutkimuksissa määritettiin mänty- ja kuusisahahakkeen ja koivuvanerihakkeen sekä mänty-, kuusi-, koivu- ja haapakuitupuuhakkeen tehdas- ja suuraluekohtaiset kuiva-tuoretiheydet. Kuiva-tuoretiheyksistä laskettiin edelleen suositukset hakkeen kuivamassan ja kuorellisen/kuorettoman kiintotilavuuden väliselle muuntokertoimelle.

Teollisuushakeaineisto, yhteensä 647 näytettä, hankittiin yhdeksältä ja kuitupuuhakeaineisto, yhteensä 953 näytettä, 13 massa- tai paperitehtaalta ympäri Suomea. Mäntysahahakkeen toimittajien hankinta-alueet kattoivat lähes koko maan ja kuusisahahakkeella Oulun läänin eteläpuolisen osan maasta. Parrunveisto- ja koivuvanerihakkeen toimittajia oli kaksi. Männyn, kuusen ja koivun kuitupuuhakeaineisto oli maantieteellisesti kattava, haapakuitupuuhakeaineistoa kerättiin yhdeltä tehtaalta.

Mäntysahahakkeen kuiva-tuoretiheydessä oli selvä ero Etelä-Suomen (435 kg/m3) ja Pohjois-Suomen (407 kg/m3) välillä, minkä vuoksi ko. alueille suositellaan omia muuntokertoimia. Kuusisahahakkeella keskimääräinen kuiva-tuoretiheys oli 404 kg/m3 ja koivuvanerihakkeella 496 kg/m3; näille hakelajeille suositellaan Etelä-Suomeen yhtä muuntokerrointa.

Mäntykuitupuuhakkeella keskimääräinen kuiva-tuoretiheys oli Etelä-Suomessa 409 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 395 kg/m3. Ensiharvennusmännyllä tiheys oli 4–9 kg/m3 alempi kuin normaalimännyllä, ero oli verraten pieni. Kuusikuitupuuhakkeella kuiva-tuoretiheys oli Etelä-Suomessa 393 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 408 kg/m3; selluloosa- ja hiomokuitupuun välillä ei ollut eroa. Koivukuitupuuhakkeella tiheys oli Etelä-Suomessa 494 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 481 kg/m3. Haapahakkeen keskimääräinen tiheys oli 388 kg/m3.

  • Lindblad, ORCID ID:E-mail jari.lindblad@metla.fi (email)
  • Verkasalo, ORCID ID:
artikkeli id 6613. Tutkimusartikkeli
Tuula Nuutinen & Hannu Hirvelä. (2001). Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 1999–2028 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2B artikkeli id 6613. https://doi.org/10.14214/ma.6613

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 1999–2028. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 9,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,6-kertaisesti vuosina 1994–1998 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 6,2 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Hakkuumahdon kokonaan hyödyntäminen kuitenkin pienentäisi puuvarantoa puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla viidenneksellä vuosikymmenen aikana. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuumahto olisi 6,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos hakkuita halutaan nykyisestään lisätä hakkuumahdollisuuksien vähentymättä tulevaisuudessa, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 7,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Laskentakorkokannan, tuottoarvorajoituksen, puuntuotannon rajoitusten sekä uudistusaloille jätettyjen säästöpuiden vaikutusta tuloksiin tarkasteltiin erikseen. Tuloksia verrattiin VMI9-hakkuuehdotusten perusteella simuloituihin hakkuumahdollisuuksiin.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Puun kysyntä yhdessä metsänomistajien omien ja yhteiskunnan asettamien tavoitteiden kanssa ratkaisevat sen, väheneekö puuntuotannossa olevien metsien määrä, jäävätkö nuoret metsät hoitamatta, korjataanko puuta ensiharvennuskohteilta ja kohdentuvatko hakkuut hakkuukypsimpiin puustoihin.

  • Nuutinen, ORCID ID:E-mail tuula.nuutinen@metla.fi (email)
  • Hirvelä, ORCID ID:
artikkeli id 6612. Tutkimusartikkeli
Erkki Tomppo, Helena Henttonen, Antti Ihalainen, Tiina Tonteri & Tarja Tuomainen. (2001). Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966–2000. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2B artikkeli id 6612. https://doi.org/10.14214/ma.6612

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset 1966–2000 sekä analysoidaan muutosten syitä. Lisäksi artikkelissa kuvataan yleispiirteet otantamenetelmästä. Inventoinnin otantamenetelmää, maastomittauksia ja tuloslaskentaa kehitettiin yhdeksättä inventointia varten. Menetelmä on kuvattu Etelä-Pohjanmaan tulosjulkaisun yhteydessä (Metsätieteen aikakauskirja 2B/1998). Etelä-Savon metsäkeskuksen alue muodostettiin vuonna 1996, kun metsälautakunnat muutettiin metsäkeskuksiksi. Tähän julkaisuun laskettiin uudelleen nykyisen metsäkeskuksen alueen tulokset viidennestä inventoinnista eli vuodesta 1966 lähtien.

Metsä- ja kitumaalla puuston keskitilavuus on 136 m3/ha ja vuotuinen keskikasvu 5,9 m3/ha/v. Puuvaranto on noussut vuoden 1966 inventoinnin 126 milj. m3:stä 170 milj. m3:iin. Puuston vuotuinen kasvu on samaan aikaan noussut 5,99 milj. m3:stä 7,35 milj. m3:iin. Kahdeksannen inventoinnin jälkeen männyn ja lehtipuiden sekä varanto että kasvu ovat nousseet, kuusen osalta molemmat ovat vähentyneet. Kuusivaltaisten metsien ikärakenteen muutokset selittävät kuusen kasvun alenemista. Muiden puulajien poistumat samoin kuin kokonaispoistuma ovat kuitenkin olleet kasvua pienempiä. Seuraavalla 10-vuotiskaudella voitaisiin hakkuita tehdä metsänhoidollisin perustein 833 000 ha:lla. Näistä ensiharvennuksia on 230 000 ha.

Nuorten ja vanhojen metsien ala on lisääntynyt, keski-ikäisten vähentynyt. Metsien ikä- ja kehitysluokkajakauma antaa tasaiset hakkuumahdollisuudet. Männyn ja kuusen kehitysluokkajakaumat eivät poikkea toisistaan oleellisesti. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI9:n mukaan 0,6 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta ja kuollutta puuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 2,6 m3/ha. Alueen metsät täyttävät pääosin ne metsäsertifioinnin kriteerit, joissa tietolähteenä on VMI.

  • Tomppo, ORCID ID:E-mail erkki.tomppo@metla.fi (email)
  • Henttonen, ORCID ID:
  • Ihalainen, ORCID ID:
  • Tonteri, ORCID ID:
  • Tuomainen, ORCID ID:
artikkeli id 6500. Tutkimusartikkeli
Mikko Ylimartimo, Pertti Harstela, Kari T. Korhonen & Matti Sirén. (2001). Ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuus ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6500. https://doi.org/10.14214/ma.6500

Tutkimuksessa tarkastellaan valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) ehdotettujen ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuutta ojitetuilla turvemailla ja tutkittiin mahdollisuuksia korjuukelpoisuuden parantamiseksi. Lisäksi tarkasteltiin eri tietolähteissä, VMI:ssa ja aluesuunnitelmissa (AS), olevia eroavaisuuksia ensiharvennuskohteiden ominaisuuksista. Aineistona oli Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueelta 47 kpl VMI9:ssa mitattua metsikkökuviota, niiltä kerätty maastomittausaineisto sekä aluesuunnitelmatiedot.

Kohteiden korjuukelpoisuus osoittautui heikoksi. Koneellisessa korjuussa 6 % ja metsurikorjuussa 21 % kohteista alitti korjuukelpoisuusrajaksi asetetun kustannustason. Kun korjuukelpoisuusmittarina oli hakkuukertymä, korjuukelpoisten kohteiden osuus oli 38 %. Korjuukelvottomuuden syinä olivat lähinnä pieni rungon koko ja hakkuukertymä. Korjuukelpoisuuden parantamiseksi tutkitut vaihtoehdot eivät ratkaisevasti parantaneet korjuun edellytyksiä.

VMI:ssa ja aluesuunnitelmissa ehdotetut turvemaiden ensiharvennusten määrät ja hakkuukiireellisyysarviot vastasivat hyvin toisiaan. Sen sijaan tilavuusarvioissa oli merkittäviä poikkeamia. VMI:n ensiharvennusalat kuvaavat metsänhoidollista tarvetta ja tämän tutkimuksen mukaan vain pieni osa VMI:n ensiharvennusehdotuksista on taloudellisesti korjattavissa. Toisaalta ensiharvennusten tekeminen nopeuttaa metsiköiden järeytymistä ja siten parantaa tulevien hakkuiden kannattavuutta.

  • Ylimartimo, ORCID ID:E-mail mikko.ylimartimo@metla.fi (email)
  • Harstela, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Sirén, ORCID ID:
artikkeli id 6434. Tutkimusartikkeli
Erkki Tomppo, Helena Henttonen & Tarja Tuomainen. (2001). Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja tulokset metsäkeskuksittain Pohjois-Suomessa 1992–94 sekä tulokset Etelä-Suomessa 1986–92 ja koko maassa 1986–94. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1B artikkeli id 6434. https://doi.org/10.14214/ma.6434

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin (VMI8) Pohjois-Suomen otanta-asetelman suunnittelussa käytetty menetelmä, johdettu otanta-asetelma, maastomittaukset ja tuloslaskennan menetelmä.VMI8:n mukaiset metsävaratiedot esitetään Pohjois-Suomen alueelle metsäkeskuksittain 1.1.1998 voimaan tulleen metsäkeskusjaon mukaan. Koko maan VMI8:n tulokset esitetään erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomelle.

VMI8:n Pohjois-Suomen inventoinnin suunnittelussa käytettiin otannan simulointia satelliittikuvista ja maastomittauksista johdetun puuston tilavuuskartan avulla. Viidesosa koealoista mitattiin Pohjois-Suomessa pysyvinä. Taimikoiden puuston kuvausta muutettiin aikaisempaa monipuolisemmaksi metsien tulevien kehitysvaihtoehtojen simuloimiseksi.

Pohjois-Suomen metsä- ja kitumaan elävän puuston kuorellinen kannon yläpuolinen runkotilavuus oli VMI8:n mukaan 594 milj. m3, kun se VMI7:n mukaan oli samalla alueella 517 milj. m3. Käyttökelpoista kuollutta puuta oli lisäksi 25 milj. m3. Koko maassa elävän puuston runkotilavuus oli 1 890 milj. m3 ja käyttökelpoisen kuolleen puun tilavuus 35 milj. m3. Kuorellisen runkopuun keskimääräinen vuotuinen kasvu mittausta edeltäneenä viitenä täytenä kasvukautena oli noussut Pohjois-Suomessa VMI7:n 16,5 milj. m3:stä VMI8:ssa 19,2 milj. m3:iin. Koko maan puuston vastaava kasvu oli VMI8:n mukaan 77,7 milj. m3. Kolme neljännestä Pohjois-Suomen metsämaan metsistä oli mäntyvaltaisia. Taimikonhoitoa tai perkausta oli ehdotettu Pohjois-Suomessa inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle 950 000 hehtaarille ja ensiharvennuksia 830 000 hehtaarille. Koko maan vastaavat luvut olivat 2,43 ja 2,37 milj. hehtaaria.

  • Tomppo, ORCID ID:E-mail erkki.tomppo@metla.fi (email)
  • Henttonen, ORCID ID:
  • Tuomainen, ORCID ID:
artikkeli id 5817. Tutkimusartikkeli
Mari Toivonen, Teijo Palander & Pertti Harstela. (2001). Eräiden tiimiorganisaation rakenteiden vaikutus työnjohtajien yhteydenpitotapoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5817. https://doi.org/10.14214/ma.5817

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjallisella kyselyllä erään metsäteollisuusyrityksen työnjohtajien päätöksentekoon liittyvää yhteydenpitoa. Työnjohtajien vastauksista selvisi, että maantieteellisten etäisyyksien takia neuvotteluun liittyvään matkustamiseen kului lähes yhtä paljon aikaa kuin itse neuvotteluun. Työnjohtajien yhteydenpidossa ei ollut merkittäviä eroja eri ikäisten ja eri etäisyydellä esimiehestään toimivien työnjohtajien välillä. Organisaatiotasolla yhteydenpidossa käytettiin puhelinta ja sähköpostia, mutta tiimin sisäinen yhteydenpito oli pääasiassa kasvokkain tapaamista. Työnjohtajien mielestä sähköiset neuvottelujärjestelmät heikentäisivät ihmissuhteita, vuorovaikutusta ja yhteishenkeä, joiden tärkeyttä he korostivat. Sähköisillä yhteydenpitovälineillä voisi työnjohtajien mielestä kuitenkin olla käyttömahdollisuuksia kaikissa puunhankinnan toiminnoissa, mikäli ne saadaan teknisesti toimiviksi. Useimmin mainittiin kaukokuljetus, puunhankinnan suunnittelu, korjuu sekä tiedonvälitys.

  • Toivonen, ORCID ID:E-mail mari.toivonen@forest.joensuu.fi (email)
  • Palander, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
artikkeli id 5816. Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Juha Hyvönen, Kari Mäkitalo, Niina Riissanen & Pentti Sepponen. (2001). Maanmuokkauksen vaikutus luontaisesti uudistetun männyntaimikon kehitykseen Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5816. https://doi.org/10.14214/ma.5816

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata erilaisten maanmuokkausmenetelmien vaikutusta siemenpuumenetelmällä luontaisesti uudistetun männyntaimikon tiheyteen, tilajärjestykseen ja kasvatuskelpoisuuteen sekä pituuskehitykseen ja laatuun. Menetelmät olivat piennarauraus, palleauraus, äestys, palleauraus ns. 0-asennossa ja muokkaamaton. Koejärjestelynä oli arvotut lohkot, jossa lohkojen määrä oli neljä. Koekentät sijaitsivat Ylitorniolla Länsi-Lapissa. Koe perustettiin vuonna 1979, jolloin käsittelylohkot hakattiin siemenpuuasentoon ja muokattiin. Koe mitattiin vuosina 1984, 1990 ja 1997.

Vuonna 1997, 18 kasvukautta kokeen perustamisen jälkeen, männyntaimia oli keskimäärin eniten piennaraurauksessa (4 100 kpl/ha). Vähiten taimia oli muokkaamattomalla alalla ja palleaurauksen 0-asennossa (2 300 kpl/ha) sekä lähes yhtä vähän äestyksessä (2 400 kpl). Kehityskelpoisten männyntaimien määrä oli niin ikään suurin piennaraurauksessa (2 100 kpl/ha), mutta pienin äestyksessä (1 300 kpl/ha). Kaikkien puulajien taimet mukaan luettuna kehityskelpoisten taimien lukumäärä oli kaikissa käsittelyissä keskimäärin vähintään 1 800 kpl/ha.

Taimikon aukkoisuus oli vuonna 1997 keskimäärin pienin piennaraurauksessa (8 %), lähes yhtä pieni äestyksessä (11 %) ja suurin muokkaamattomassa (20 %), kun tyhjien koealojen suhteellinen osuus laskettiin niiden koealojen perusteella, joilla ei ollut yhtään minkään puulajin kehityskelpoista tainta. Kehityskelpoisten taimien määrän ja aukkoisuuden perusteella määritettynä kaikkien käsittelyjen kaikki lohkot olivat kasvatuskelpoisuudeltaan vähintään välttäviä.

Männyntaimikoiden valtapituuskehitys oli kahdella ensimmäisellä mittauskerralla lähes samanlainen kaikissa käsittelyissä. Vuonna 1997 menetelmien väliset erot olivat suurentuneet: piennaraurauksessa ja molemmissa palleaurauksissa valtapituus oli 260–280 cm, muokkaamattomassa ja äestyksessä 220–230 cm.

  • Hyppönen, ORCID ID:E-mail kari.makitalo@metla.fi (email)
  • Hyvönen, ORCID ID:
  • Mäkitalo, ORCID ID:
  • Riissanen, ORCID ID:
  • Sepponen, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 5818. Tiedonanto
Klaus Silfverberg & Jorma Issakainen. (2001). Puuntuhka ja kauppalannoitteet suomänniköiden ravinnetalouden hoidossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5818. https://doi.org/10.14214/ma.5818

Tutkimuksessa selvitettiin puuntuhkan ja kauppalannoitteiden (N, P, K, hivenravinteet) erillis- ja yhteisvaikutusta ojitusalueiden nuorten männiköiden pituuskasvuun ja ravinnetilaan. Maastokokeita oli yhteensä 10 ja ne sijaitsevat Keski-Pohjanmaalta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella. Aikaa lannoituksesta puuston mittaukseen oli kulunut 13–15 vuotta.

Suurilla (≥ 5 000 kg/ha) tuhkamäärillä ja PK-lannoituksella päästiin samansuuruisiin, tilastollisesti merkitseviin kasvunlisäyksiin, vaikka useimmissa tuhkakäsittelyissä oli fosforia ja kaliumia 2–5 kertaa enemmän kuin PK-lannoitteissa. Pienillä (≤ 2 000 kg/ha) tuhkamäärillä kasvunlisäys jäi useimmiten ei-merkitseväksi. Tuhkan annostus lannoitettaessa on päätettävä ravinneanalyysin perusteella irtotuhkien kosteuden ja ravinnepitoisuuksien vaihdellessa suuresti.

PK-lannoitusta täydentänyt urea ei alentanut merkitsevästi männynneulasten hivenravinnepitoisuuksia. Toisaalta PK- tai NPK-lannoituksen lisänä annetut hivenlannoitteet tai pieni tuhkamäärä kohottivat neulasten hivenravinnepitoisuuksia tilastollisesti merkitsevästi vain harvoissa tapauksissa. Siten hivenlannoitteiden ja pienten tuhkamäärien käyttö PK-lannoituksen täydentäjänä ei ole tarpeellista. Hivenravinteiden saatavuus voidaan turvata paremmin antamalla puille joko booripitoista PK-lannosta tai suuri määrä puuntuhkaa.

  • Silfverberg, ORCID ID:E-mail klaus.silfverberg@metla.fi (email)
  • Issakainen, ORCID ID:

Tieteen tori

Hyönteis- ja eläintuhot metsissä

artikkeli id 6505. Tieteen tori – Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
Heikki Henttonen. (2001). Myyrätuhojen nykynäkymiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6505. https://doi.org/10.14214/ma.6505
  • Henttonen, ORCID ID:E-mail heikki.henttonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6504. Tieteen tori – Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
Risto Heikkilä. (2001). Hirvivahinkojen optimointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6504. https://doi.org/10.14214/ma.6504
  • Heikkilä, ORCID ID:E-mail risto.heikkila@metla.fi (email)
artikkeli id 6503. Tieteen tori – Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
Martti Varama & Pekka Niemelä. (2001). Männiköiden neulastuholaiset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6503. https://doi.org/10.14214/ma.6503
  • Varama, ORCID ID:E-mail martti.varama@metla.fi (email)
  • Niemelä, ORCID ID:
artikkeli id 6502. Tieteen tori – Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
Heli Viiri & Maarit Kytö. (2001). Tukkimiehentäituhot ja niiden torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6502. https://doi.org/10.14214/ma.6502
  • Viiri, ORCID ID:E-mail heli.viiri@metla.fi (email)
  • Kytö, ORCID ID:
artikkeli id 6501. Tieteen tori – Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
Erkki Annila. (2001). Kaarnakuoriaistuhot vältettävissä hyvällä metsänhoidolla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6501. https://doi.org/10.14214/ma.6501
  • Annila, ORCID ID:E-mail erkki.annila@metla.fi (email)

Tieteen tori

Metsien hoito ja kasvatus

artikkeli id 5826. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Harri Hänninen. (2001). Purevatko metsäpolitiikan keinot metsänhoitorästeihin? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5826. https://doi.org/10.14214/ma.5826
  • Hänninen, ORCID ID:E-mail harri.hanninen@metla.fi (email)
artikkeli id 5825. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Timo Lehesvirta & Seppo Vuokko. (2001). Mitä ovat ominaispiirteet? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5825. https://doi.org/10.14214/ma.5825
  • Lehesvirta, ORCID ID:E-mail timo.lehesvirta@upm-kymmene.com (email)
  • Vuokko, ORCID ID:
artikkeli id 5824. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Ilkka Vanha-Majamaa. (2001). Metsätalouden vaikutus kasvillisuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5824. https://doi.org/10.14214/ma.5824
  • Vanha-Majamaa, ORCID ID:E-mail ilkka.vanha-majamaa@metla.fi (email)
artikkeli id 5823. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Olavi Laiho & Erkki Lähde. (2001). Metsikön rakenteen määrittäminen runkolukujakauman perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5823. https://doi.org/10.14214/ma.5823
  • Laiho, ORCID ID:E-mail olavi.laiho@metla.fi (email)
  • Lähde, ORCID ID:
artikkeli id 5822. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Sauli Valkonen & Juha Ruuska. (2001). Koivusekoituksella laatupuuta istutusmänniköihin? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5822. https://doi.org/10.14214/ma.5822
  • Valkonen, ORCID ID:E-mail juha.ruuska@metla.fi (email)
  • Ruuska, ORCID ID:
artikkeli id 5821. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Sauli Valkonen, Juha Ruuska & Jouni Siipilehto. (2001). Mäntysäästöpuut männyntaimikoissa – aukkoisuutta, kasvutappioita vai laatua? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5821. https://doi.org/10.14214/ma.5821
  • Valkonen, ORCID ID:E-mail juha.ruuska@metla.fi (email)
  • Ruuska, ORCID ID:
  • Siipilehto, ORCID ID:
artikkeli id 5820. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Eljas Pohtila. (2001). Miten puut sijaitsevat metsässä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5820. https://doi.org/10.14214/ma.5820
  • Pohtila, ORCID ID:E-mail eljas.pohtila@metla.fi (email)
artikkeli id 5819. Tieteen tori – Metsien hoito ja kasvatus
Jari Hynynen & Pentti Niemistö. (2001). Kannattava puuntuotanto – tavoitteellista metsänhoitoa vai taloudellista optimointia? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5819. https://doi.org/10.14214/ma.5819
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Niemistö, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsien sienitaudit

artikkeli id 6690. Tieteen tori – Metsien sienitaudit
Risto Kasanen. (2001). Haavan sienituholaiset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6690. https://doi.org/10.14214/ma.6690
  • Kasanen, ORCID ID:E-mail risto.kasanen@metla.fi (email)
artikkeli id 6689. Tieteen tori – Metsien sienitaudit
Marja Poteri. (2001). Koivunruoste. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6689. https://doi.org/10.14214/ma.6689
  • Poteri, ORCID ID:E-mail marja.poteri@metla.fi (email)
artikkeli id 6688. Tieteen tori – Metsien sienitaudit
Ulla Mattila. (2001). Männynversoruostetuhojen riskiin vaikuttavat tekijät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6688. https://doi.org/10.14214/ma.6688
  • Mattila, ORCID ID:E-mail ulla.mattila@forest.joensuu.fi (email)
artikkeli id 6687. Tieteen tori – Metsien sienitaudit
Seppo Nevalainen & Ulla Mattila. (2001). Mitkä tekijät lisäävät männynversosurmaa Etelä-Suomessa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6687. https://doi.org/10.14214/ma.6687
  • Nevalainen, ORCID ID:E-mail seppo.nevalainen@metla.fi (email)
  • Mattila, ORCID ID:
artikkeli id 6686. Tieteen tori – Metsien sienitaudit
Juha Kaitera & Heikki Nuorteva. (2001). Tervasroso – uusinta tietoa taudista ja tutkimuksen suuntia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6686. https://doi.org/10.14214/ma.6686
  • Kaitera, ORCID ID:E-mail juha.kaitera@metla.fi (email)
  • Nuorteva, ORCID ID:
artikkeli id 6685. Tieteen tori – Metsien sienitaudit
Anneli Jalkanen. (2001). Metsikön lahoisuuden ennustaminen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6685. https://doi.org/10.14214/ma.6685
  • Jalkanen, ORCID ID:E-mail anneli.jalkanen@metla.fi (email)
artikkeli id 6684. Tieteen tori – Metsien sienitaudit
Timo Möykkynen & Timo Pukkala. (2001). Juurikäävän torjunta kuusikoissa – simulointituloksia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6684. https://doi.org/10.14214/ma.6684
  • Möykkynen, ORCID ID:E-mail timo.moykkynen@forest.joensuu.fi (email)
  • Pukkala, ORCID ID:
artikkeli id 6683. Tieteen tori – Metsien sienitaudit
Kari Korhonen & Katriina Lipponen. (2001). Juurikääpä – lajit, levinneisyys ja torjunnan nykytilanne. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6683. https://doi.org/10.14214/ma.6683
  • Korhonen, ORCID ID:E-mail k.korhonen@metla.fi (email)
  • Lipponen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6171. Tieteen tori
Antti Otsamo & Riikka Otsamo. (2001). Viljelymetsätalouden monipuoliset mahdollisuudet Indonesiassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6171. https://doi.org/10.14214/ma.6171
  • Otsamo, ORCID ID:E-mail antti.otsamo@storaenso.com (email)
  • Otsamo, ORCID ID:
artikkeli id 6170. Tieteen tori
Miika Kajanus. (2001). Sosiaalista kestävyyttä ja innovaatioita metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6170. https://doi.org/10.14214/ma.6170
  • Kajanus, ORCID ID:E-mail miika.kajanus@pspt.fi (email)
artikkeli id 6169. Tieteen tori
Mika Rekola. (2001). Kansalaisten metsien suojelua koskevien arvostusten mittaaminen. Millä käsitteillä metsien suojelusta pitäisi keskustella? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6169. https://doi.org/10.14214/ma.6169
  • Rekola, ORCID ID:E-mail mika.rekola@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6168. Tieteen tori
Juhani Päivänen. (2001). Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen – metsälain tarkoittamien kohteiden tunnistaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6168. https://doi.org/10.14214/ma.6168
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6167. Tieteen tori
Simo Hannelius. (2001). Metsäomaisuuden arviointi kaipaa standardointia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6167. https://doi.org/10.14214/ma.6167
  • Hannelius, ORCID ID:E-mail simo.hannelius@metla.fi (email)
artikkeli id 6166. Tieteen tori
Mervi Kokkila. (2001). Paikkatietopohjainen kulkukelpoisuusarviointi puunkorjuun suunnittelun ja toteutuksen apuvälineenä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6166. https://doi.org/10.14214/ma.6166
  • Kokkila, ORCID ID:E-mail mervi.kokkila@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6165. Tieteen tori
Kaarlo Rieppo. (2001). Konekehityksellä yhä parempaan korjuujälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6165. https://doi.org/10.14214/ma.6165
  • Rieppo, ORCID ID:E-mail kaarlo.rieppo@metsateho.fi (email)
artikkeli id 6164. Tieteen tori
Erkki Annila. (2001). Toimiiko laki hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta riittävän hyvin? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6164. https://doi.org/10.14214/ma.6164
  • Annila, ORCID ID:E-mail erkki.annila@metla.fi (email)
artikkeli id 6691. Tieteen tori
Pekka Leskinen. (2001). Puuntuotannon maksimoinnista preferenssien mittaamiseen – uudenlaista tutkimusta metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6691. https://doi.org/10.14214/ma.6691
  • Leskinen, ORCID ID:E-mail pekka.leskinen@metla.fi (email)
artikkeli id 6506. Tieteen tori
Simo Poso. (2001). Metsänarvioimistiede osana suomalaista tietoyhteiskuntaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6506. https://doi.org/10.14214/ma.6506
  • Poso, ORCID ID:E-mail simo.poso@helsinki.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 5827. Puheenvuoro
Juha Lappi. (2001). Metsien suojelu, metsätaseet ja hakkuumahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5827. https://doi.org/10.14214/ma.5827
  • Lappi, ORCID ID:E-mail juha.lappi@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6173. Tutkimusseloste
Matti Maltamo & Kalle Eerikäinen. (2001). Khasinmännyn ei-parametrinen tuotosmalli. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6173. https://doi.org/10.14214/ma.6173
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Eerikäinen, ORCID ID:
artikkeli id 6172. Tutkimusseloste
Henrik Heräjärvi. (2001). Raudus- ja hieskoivun tekniset ominaisuudet sahauksen kannalta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6172. https://doi.org/10.14214/ma.6172
  • Heräjärvi, ORCID ID:
artikkeli id 6694. Tutkimusseloste
Anna Saarsalmi, Eino Mälkönen & Sirpa Piirainen. (2001). Tuhkalannoituksen vaikutus metsämaan kemiallisiin ominaisuuksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6694. https://doi.org/10.14214/ma.6694
  • Saarsalmi, ORCID ID:
  • Mälkönen, ORCID ID:
  • Piirainen, ORCID ID:
artikkeli id 6693. Tutkimusseloste
Pekka Mäkinen. (2001). Puutavaran kuljetusyritysten kilpailustrategiat sääntelyn purkamisen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6693. https://doi.org/10.14214/ma.6693
  • Mäkinen, ORCID ID:
artikkeli id 6692. Tutkimusseloste
Marjut Ihalainen & Timo Pukkala. (2001). Visuaalisiin maastoarviointeihin perustuvat mustikan ja puolukan tuotoksen ennustemallit kivennäismaille ja turvemaille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6692. https://doi.org/10.14214/ma.6692
  • Ihalainen, ORCID ID:
  • Pukkala, ORCID ID:
artikkeli id 6513. Tutkimusseloste
Qibin Yu, P. M. A. Tigerstedt & Matti Haapanen. (2001). Hybridihaapakloonien kasvu ja fenologia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6513. https://doi.org/10.14214/ma.6513
  • Yu, ORCID ID:
  • Tigerstedt, ORCID ID:
  • Haapanen, ORCID ID:
artikkeli id 6512. Tutkimusseloste
Sakari Tuominen & Simo Poso. (2001). Monilähteisen inventoinnin tehostaminen tietolähteitä painottamalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6512. https://doi.org/10.14214/ma.6512
  • Tuominen, ORCID ID:
  • Poso, ORCID ID:
artikkeli id 6511. Tutkimusseloste
Annika Kangas, Jyrki Kangas & Jouni Pykäläinen. (2001). Outranking-menetelmät työkaluina strategisessa luonnonvarasuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6511. https://doi.org/10.14214/ma.6511
  • Kangas, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
  • Pykäläinen, ORCID ID:
artikkeli id 6510. Tutkimusseloste
Maarit Kallio. (2001). Sahatukki-, kuitupuu- ja hakemarkkinoiden vuorovaikutukset huomioiva oligopsonimalli ja sen sovellutus Suomen puumarkkinoille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6510. https://doi.org/10.14214/ma.6510
  • Kallio, ORCID ID:
artikkeli id 6509. Tutkimusseloste
Marja-Liisa Juntunen. (2001). Torjunta-aineiden käyttö taimitarhoilla 1996. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6509. https://doi.org/10.14214/ma.6509
  • Juntunen, ORCID ID:
artikkeli id 6508. Tutkimusseloste
Anneli Jalkanen. (2001). Hirvituhon todennäköisyys taimikoissa eteläisessä Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6508. https://doi.org/10.14214/ma.6508
  • Jalkanen, ORCID ID:
artikkeli id 6507. Tutkimusseloste
Eeva Hellström. (2001). Konfliktikulttuurit – metsiin liittyvien ympäristökiistojen kansainvälinen vertailu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6507. https://doi.org/10.14214/ma.6507
  • Hellström, ORCID ID:
artikkeli id 5830. Tutkimusseloste
Jouni Partanen, Ilkka Leinonen & Tapani Repo. (2001). Valotuntien kertymän vaikutus kuusen silmujen puhkeamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5830. https://doi.org/10.14214/ma.5830
  • Partanen, ORCID ID:
  • Leinonen, ORCID ID:
  • Repo, ORCID ID:
artikkeli id 5829. Tutkimusseloste
Pekka Leskinen & Jyrki Kangas. (2001). Kantohintojen kehityksen mallittaminen asiantuntijoiden mielipiteiden ja aikasarja-analyysin avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5829. https://doi.org/10.14214/ma.5829
  • Leskinen, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
artikkeli id 5828. Tutkimusseloste
Jurkka Kuusipalo. (2001). Vanerien päällystäminen ekstruusiopäällystysmenetelmällä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5828. https://doi.org/10.14214/ma.5828
  • Kuusipalo, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit