Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2

Päätoimittajalta

artikkeli id 6958. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (1998). Tutkimuksen ja päätöksenteon suhteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6958. https://doi.org/10.14214/ma.6958
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6961. Tutkimusartikkeli
Ville Ovaskainen & Pekka Ripatti. (1998). Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityismetsänomistajien puunmyynnit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6961. https://doi.org/10.14214/ma.6961

Suomessa siirryttiin vuonna 1993 pääomatulojen verouudistuksen yhteydessä puunmyyntitulojen verotukseen siten, että 13 vuoden siirtymäkauden ajan sovelletaan omistajan valinnan mukaan joko pinta-ala- tai myyntiverotusta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan siirtymäajan veromuodon valintoihin vaikuttaneita tekijöitä sekä muutostilanteen vaikutuksia puunmyyntikäyttäytymiseen siirtymäkauden alkuvuosina. Tutkimus perustuu Kaakkois-Suomesta vuosina 1986, 1991 ja 1996 koottuun metsänomistajakohtaiseen seuranta-aineistoon.

Verovalintoja selittävä logistinen regressiomalli tuki hypoteesia taloudellisten tekijöiden vaikutuksesta valintoihin. Pinta-alaverotuksessa pysymisen todennäköisyyttä lisäsivät tilan runsaat hakkuumahdollisuudet, perikuntamuotoinen omistus ja omistajan maatalousyrittäjyys, kun taas suuret tulot (korkea tuloveroaste) pienensivät sitä. Perikuntien todennäköisyys valita pinta-alaverotus oli yli kaksinkertainen perhe- tai yhtymäomistukseen verrattuna.

Muutoksen välittömiä tarjontavaikutuksia tarkasteltiin vertaamalla toisaalta pinta-ala-, toisaalta myyntiverotukseen päätyneiden tilojen puunmyyntejä (m3/ha) ennen muutosta (1982–92) ja sen jälkeen (1993–95). Myyntiverotukseen siirtyneiltä tiloilta oli myyty muutoksen jälkeen keskimäärin saman verran kuin ennenkin. Sen sijaan pinta-alaverotuksen valinneiden myyntimäärät olivat lisääntyneet keskimäärin kolmella neljäsosalla, mikä heijastaa keskimääräistä puustoisempien pinta-alaverotilojen valmistautumista myyntiverotukseen.

Puunmyyntien kehityksessä eri tavoin valinneiden välillä näkyvät erot kuvaavat vain siirtymäkauden sopeutumisreaktioita. Muutoksen pysyviä vaikutuksia ja eri järjestelmien taloudellista tehokkuutta on arvioitava teoreettisesti.

  • Ovaskainen, ORCID ID:E-mail ville.ovaskainen@metla.fi (email)
  • Ripatti, ORCID ID:
artikkeli id 6960. Tutkimusartikkeli
Erkki Verkasalo & Pauli Rintala. (1998). Rauduskoivun pystykarsintavikojen riippuvuus oksien paksuudesta, laadusta ja karsinnan vuodenajasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6960. https://doi.org/10.14214/ma.6960

Pystykarsinta on tehokas keino lisätä oksattoman puun tuotosta koivulla ja kohottaa sen arvoa vaneri-, saha- ja huonekaluteollisuuden raaka-aineena. Toimenpide voi kuitenkin lisätä väri- ja lahovikoja. Eteläsuomalaisissa istutusrauduskoivikoissa tutkittiin vioittumisriskin yhteyttä karsittavien oksien kokoon ja laatuun sekä karsintavuodenaikaan. Kolmen kokeen 480 rauduskoivusta tutkittiin noin 3 000 karsittua oksaa 4–12 vuoden kuluttua karsinnasta. Kaikki kuolleina karsitut oksat olivat kuorettomalta läpimitaltaan vain alle 10 mm, elävinä karsittuja oli aina 30 millimetriin asti.

Alle 10 mm:n oksien karsimiseen ei liittynyt väri- tai lahovikariskiä ja noin 70 % oksista oli kyljestynyt kokonaan 5–6 vuoden kuluttua karsinnasta. Yli 20 mm:n elävistä oksista oli kyljestynyt vain alle 20 %. Niistä levisi runsaasti väri- ja lahovikoja ympäröivään puuaineeseen, varsinkin rungon ytimen suuntaan. Alle 15 mm:n oksista väri- ja lahoviat eivät laajentuneet ulospäin karsinnan jälkeen syntyneeseen puuaineeseen. Karsittujen oksien läpimitalla ei ollut yhteyttä väri- ja lahovikojen esiintymiseen puun ytimessä. Väri- ja lahovikoja puun ytimessä oli eniten rinnankorkeudella ja karsitun oksan kohdalla ja vähiten kannonkorkeudella. Yhdessäkään tapauksessa vika ei ollut muuttunut pehmeäksi lahoksi. Rungon sisään jääneet karsitun oksan osat olivat lähes poikkeuksetta lahoja.

Koivun pystykarsimista tulee välttää syyskesällä ja syksyllä puun valmistautuessa lepokauteen, koska väri- ja lahovikoja syntyy tällöin helposti ja ne leviävät laajalle. Karsinnan kevään ja alkukesän mahla-aikana ei havaittu, aiemmista tutkimuksista poiketen, aiheuttavan keskimääräistä enempää vikoja. Karsittujen oksien kyljestyminen oli nopeinta karsittaessa alku- ja keskikesällä, jolloin myös riski vikaantumisesta oli itse asiassa pienimmillään. Puiden alkuperä ja lannoituskäsittely eivät vaikuttaneet väri- ja lahovikojen syntymiseen tai leviämiseen.

  • Verkasalo, ORCID ID:E-mail erkki.verkasalo@metla.fi (email)
  • Rintala, ORCID ID:
artikkeli id 6959. Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö. (1998). Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6959. https://doi.org/10.14214/ma.6959

Ruskotäpläkärpäsen toukkakäytävät alentavat koivupuutavaran arvoa aiheuttamalla tuotteisiin epäsäännollisiä tummia juovia. Iältään 18–31-vuotiaissa istutuskoivuissa oli paljain silmin erottuvia ruskotäpliä peltomailla noin 1,5-kertaisesti metsämaihin verrattuna. Ruskotäpliä oli eniten suurimmissa koivuissa riippumatta siitä, johtuiko hyvä kasvu puun vallitsevasta asemasta, viljavasta kasvupaikasta tai metsikön harvuudesta. Pelto- tai metsämaiden eri ikäluokissa noin kolmannes täplämäärän vaihtelusta oli metsiköiden välistä. Metsikön sisäisestä vaihtelusta puolet selittyi puun läpimitalla.

Paljain silmin havaittavia toukkakäytäviä oli rinnankorkeudella iästä ja kasvupaikasta riippuen keskimäärin 35–70 kpl. Yli 200 käytävää sisältävät koivut olivat harvinaisia. Rinnankorkeudelta puhtaita oli metsämaiden koivuista alle 20 % ja peltomailla keskimäärin 6 %. Rinnankorkeudelta ylöspäin ruskotäplien määrä puolittui 6 m:n korkeuteen mennessä, ja alaspäin se kaksinkertaistui noin 40 cm:n korkeuteen mennessä. Ruskotäplätiheys puuaineessa kohosi maksimiin noin 6 cm:n etäisyydellä puun ytimestä rinnankorkeudella ja aleni sen jälkeen syntyneissä vuosilustoissa. Varttuneimmissa koivikoissa yli 10–12 cm:n etäisyydelle ytimestä syntyvät lustot olivat lähes puhtaita. Ylempänä rungolla ruskotäplätiheyden maksimi oli kauempana ytimestä.

Uudet tulokset eivät aiheuta muutostarvetta istutuskoivikon kasvatusohjeisiin. Kasvupaikan viljavuuden alentuessa ja puuston kasvatustideyden lisääntyessä ruskotäplät tosin lievästi vähenivät, mutta samalla koivikon tuotos ja järeys alenivat. Kiertoajan pituudella lienee suurempi vaikutus sorviviilun ruskotäläisyyteen kuin puuston käsittelyllä, koska ruskotäplät ovat harvinaisia kookkaiden koivutukkien pintapuussa.

  • Niemistö, ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@metla.fi (email)

Katsaus

artikkeli id 6963. Katsaus
Annika Kangas & Jyrki Kangas. (1998). Ekologiset mallit ja ekologisten riskien hallinta metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6963. https://doi.org/10.14214/ma.6963

Metsäsuunnittelussa pyritään valitsemaan tietylle metsäalueelle kiinnostavien muuttujien – esimerkiksi tulojen – suhteen optimaalinen käsittelyohjelma mahdollisista vaihtoehdoista. Optimin valintaa voivat rajoittaa reunaehdot, kuten vaatimukset metsien käytön kestävyydelle. Metsien kehitysennusteiden epävarmuutta ei useimmiten oteta huomioon optimaalista käsittelyohjelmaa valittaessa. Tällöin optimiratkaisun arvo saatetaan yliarvioida, eivätkä asetetut rajoitteet välttämättä toteudu. Kun suunnitelmaa laaditaan tavoitteena säilyttää alueen eläin- tai kasvipopulaatioiden elinvoimaisuus tai jopa lisätä sitä, on epävarmuudella vielä ratkaisevampi merkitys kuin perinteisiä puuntuotannollisia tavoitteita tarkasteltaessa. Jos tavoitteena on esimerkiksi maksimoida metsästä saatavat nettotulot siten, että jokin eläinlaji säilyy elinkykyisenä, keskimääräinen populaation koko tulisi olla sitä suurempi, mitä suurempi on epävarmuus populaation kehityksestä tulevaisuudessa. Näin voitaisiin minimoida populaatioiden tai jopa koko lajin häviämisen riski. Tässä katsauksessa esitellään erilaisia populaatioiden kehitystä kuvaavia mallityyppejä sekä mahdollisuuksia niiden soveltamiseen metsäsuunnittelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään populaatioiden häviämisriskien tarkasteluun suunnittelulaskelmissa.

  • Kangas, ORCID ID:E-mail annika.kangas@metla.fi (email)
  • Kangas, ORCID ID:
artikkeli id 6962. Katsaus
Arja Lilja, Sakari Lilja & Timo Kurkela. (1998). Sienitaudit metsäpuiden taimitarhoilla Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6962. https://doi.org/10.14214/ma.6962

Artikkeli on yhteenveto pääasiassa suomalaisista tutkimuksista, joita on tehty metsäpuiden taimitarhoilla tuhoja aiheuttavista sienitaudeista. Taudeista kerrotaan niiden oireet, tartuntatavat ja olosuhteet, joissa taimet altistuvat taudeille sekä mahdolliset torjuntatoimenpiteet.

  • Lilja, ORCID ID:E-mail arja.lilja@metla.fi (email)
  • Lilja, ORCID ID:
  • Kurkela, ORCID ID:

Tieteen tori

80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?

artikkeli id 6975. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Raisa Mäkipää & Erkki Tomppo. (1998). Suomen metsät ovat hiilinielu – vaikka Kioton ilmastosopimuksen mukaan muulta näyttää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6975. https://doi.org/10.14214/ma.6975
  • Mäkipää, ORCID ID:E-mail raisa.makipaa@metla.fi (email)
  • Tomppo, ORCID ID:
artikkeli id 6974. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Heikki Pajuoja. (1998). Julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6974. https://doi.org/10.14214/ma.6974
  • Pajuoja, ORCID ID:E-mail heikki.pajuoja@metla.fi (email)
artikkeli id 6973. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Lauri Hetemäki, Riitta Hänninen & Anne Toppinen. (1998). Ekonometriset mallit metsäsektorin markkinatutkimuksissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6973. https://doi.org/10.14214/ma.6973
  • Hetemäki, ORCID ID:E-mail lauri.hetemaki@metla.fi (email)
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Toppinen, ORCID ID:
artikkeli id 6972. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Erkki Verkasalo. (1998). Koivu, haapa ja leppä mekaanisen puuteollisuuden raaka-aineena: käytön näkymiä ja tutkimuksen ongelmanasettelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6972. https://doi.org/10.14214/ma.6972
  • Verkasalo, ORCID ID:E-mail erkki.verkasalo@metla.fi (email)
artikkeli id 6971. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Pekka Saranpää. (1998). Uutta puusta: pintaa syvemmältä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6971. https://doi.org/10.14214/ma.6971
  • Saranpää, ORCID ID:E-mail pekka.saranpaa@metla.fi (email)
artikkeli id 6970. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Pentti Hakkila. (1998). Kuitupuun laadun vaihtelu ja lajitteluperusteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6970. https://doi.org/10.14214/ma.6970
  • Hakkila, ORCID ID:E-mail pentti.hakkila@metla.fi (email)
artikkeli id 6969. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Jyrki Kangas. (1998). Perusteita metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6969. https://doi.org/10.14214/ma.6969
  • Kangas, ORCID ID:E-mail jyrki.kangas@metla.fi (email)
artikkeli id 6968. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Hely Häggman. (1998). Geenitekniikkatutkimus pohjana metsäpuiden molekyylijalostukselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6968. https://doi.org/10.14214/ma.6968
  • Häggman, ORCID ID:E-mail hely.haggman@oulu.fi (email)
artikkeli id 6967. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Sauli Valkonen. (1998). Miten syntyy uudistamistulos? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6967. https://doi.org/10.14214/ma.6967
  • Valkonen, ORCID ID:E-mail sauli.valkonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6966. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Erkki Annila. (1998). Metsäluonnon monimuotoisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6966. https://doi.org/10.14214/ma.6966
  • Annila, ORCID ID:E-mail erkki.annila@metla.fi (email)
artikkeli id 6965. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Matti Kärkkäinen. (1998). Metsäntutkimuksen suunnat vuonna 2005. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6965. https://doi.org/10.14214/ma.6965
  • Kärkkäinen, ORCID ID:E-mail matti.karkkainen@metla.fi (email)
artikkeli id 6964. Tieteen tori – 80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Eljas Pohtila. (1998). Onko huominen uusi eilinen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6964. https://doi.org/10.14214/ma.6964
  • Pohtila, ORCID ID:E-mail eljas.pohtila@metla.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 6976. Puheenvuoro
Jouko Mäkelä. (1998). Täsmällisyyttä kirjallisuusviitteisiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6976. https://doi.org/10.14214/ma.6976
  • Mäkelä, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit