Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6940. Tutkimusartikkeli
Mikko Vastaranta, Risto Ojansuu, Markus Holopainen. (2010). Puustotunnusten laskennallisen ajantasaistuksen luotettavuus – tapaustutkimus Pohjois-Savossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6940. https://doi.org/10.14214/ma.6940

Tutkimuksessa tarkasteltiin puustotunnusten ajantasaistuksen luotettavuutta ja virhelähteitä. Virhelähteet olivat kuvioittainen arviointi, kuviota kuvaavan puujoukon generointi puustotunnuksista ja kasvun ennustaminen. Aineistona oli 84 kuviota neljästä eri metsikkötyypistä Pohjois-Savon metsäkeskuksen Kerkonjoensuun suunnittelualueelta. Tutkimus pohjautui systemaattiseen koealaotantaan, jonka avulla muodostettiin tarkat puu- ja puustotason kontrollitunnukset tarkastelujakson (1–7 vuotta) alkuun sekä loppuun. Lisäksi lähtötietoina olivat käytössä tarkastelujakson alkutilan kuvioittaisella arvioinnilla kerätyt puustotunnukset. Puujoukon muodostaminen puustotason lähtötiedoista ja kasvun simulointi tarkastelujakson loppuun tehtiin Motti-metsikkösimulaattorilla. Tutkituista virhelähteistä vähiten vaikutusta oli puutason tiedon generoinnilla. Kasvun ennustevirhe aiheutti aliarviota 1,3 m2ha–1 ja 1,6 m2ha–1 kuusiositteiden pohjapinta-aloihin ja 0,8 m ja 1,0 m mäntyositteiden keskipituuksiin. Kasvuennusteen ja puutason tiedon generoinnin yhteisvirhe tuotti 0,2–0,8 cm aliarvion ositteiden keskiläpimittaan ja 1,4 m ja 1,5 m aliarviot mäntyositteiden keskipituuksiin. Kuvioittaisen arvioinnin, puutason tiedon generoinnin ja kasvuennusteen yhteisvirhe aiheutti yliarvioita runkolukuihin 427–834 ha–1 ja mäntyositteiden pohjapinta-aloihin 1,9 m2ha–1 ja 2,8 m2ha–1. Keskiläpimitta ja -pituus aliarvioitui kaikissa ositteissa. Aliarviot vaihtelivat keskiläpimitassa 3,4–6,6 cm ja keskipituudessa 0,0–3,2 m. Tutkimuksen tarkastelujaksolla kuvioittaisen arvioinnin virheet olivat suurin epävarmuuden aiheuttaja ajantasaistetuissa puustotunnuksissa.

  • Vastaranta, ORCID ID:E-mail mikko.vastaranta@helsinki.fi (email)
  • Ojansuu, ORCID ID:
  • Holopainen, ORCID ID:
artikkeli id 6939. Tutkimusartikkeli
Jussi Laurila, Tapani Tasanen, Risto Lauhanen. (2010). Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6939. https://doi.org/10.14214/ma.6939

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalue käsittää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä kolme kuntaa (Isokyrö, Laihia & Vähäkyrö) Pohjanmaan maakunnasta. Alueen teknis-taloudelliseksi metsäenergiapotentiaaliksi laskettiin 1,6 TWh/v. Mikäli myös männyn kannot hyödynnettäisiin energiakäyttöön, niin alueen teknis-taloudellinen potentiaali olisi jopa 2,7 TWh/v. Alueen vuotuisen teknis-taloudellisen metsäenergiapotentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen tarvittaisiin paljon energiapuun korjuukalustoa ja kuljettajia. Eniten resursseja tarvittaisiin ensiharvennusten integroituun aines- ja energiapuun korjuuseen. Toiseksi eniten resursseja tarvittaisiin nuoren metsän hoitokohteiden energiapuun korjuuseen. Kaiken kaikkiaan koneita tarvittaisiin 185 kpl/v ja niihin kuljettajia kaksinkertainen määrä. Metsäenergiapotentiaalit laskettiin Metsäntutkimuslaitoksen tuottamasta valtakunnan metsien inventointiaineistosta (VMI10) kuntakohtaisesti Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueelle. Lisäksi laskelmissa hyödynnettiin alan kirjallisuutta sekä metsäenergia-alan organisaatioiden keräämiä aineistoja. Tutkimuksessa käytetty laskentatapa palvelee käytännön tarpeita ja malli soveltuu myös muille metsäkeskusalueille. Alueellisten metsäenergiavarojen tunteminen edistää maamme metsien ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävää käyttöä.

  • Laurila, ORCID ID:E-mail jussi.laurila@seamk.fi (email)
  • Tasanen, ORCID ID:
  • Lauhanen, ORCID ID:
artikkeli id 6938. Tutkimusartikkeli
Klaus Silfverberg, Noora Huotari, Anna-Maija Kokkonen. (2010). Puu-ja turvetuhkan vaikutukset kasvillisuuteen ja männyn taimettumiseen päätehakatulla turvekankaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6938. https://doi.org/10.14214/ma.6938

Pohjois-Pohjanmaan Muhokselle perustettiin kesällä 1985 koe, jossa tutkittiin tuhkan vaikutusta samana keväänä päätehakatun turvekankaan kasvillisuuteen ja männyn (Pinus sylvestris L.) uudistumiseen. Kokeessa verrattiin puu- ja turvetuhkan vaikutuksia, kumpaakin määrillä 5 000 ja 20 000 kg/ha. Lisäksi kokeessa oli kolme erilaista männyn uudistamistapaa: luontainen, kylvö ja istutus. Kokeen kasvillisuus ja männyn taimet inventoitiin vuosina 1986 ja 1991.

Päätehakkuun jälkeen kasvillisuus muuttui voimakkaasti kaikilla käsittelyillä. Varjoa suosivat metsälajit taantuivat, kun taas avoimilla paikoilla viihtyvät pioneerilajit ilmestyivät paikalle uusina tulokkaina. Kasvilajien peittävyydet muuttuivat voimakkaammin kuin lajikoostumus.

Pohjakerroksen kokonaispeittävyys pieneni huomattavasti turve- ja varsinkin puutuhkan seurauksena. Vaikutus lajikoostumukseen ja lajien lukumäärään oli tätä vähäisempi. Varttuneiden metsien lajit, kuten seinäsammal (Pleurozium schreberi), taantuivat voimakkaasti tai hävisivät kokonaan. Pioneerisammalet, ensin nuokkuvarstasammal (Pohlia nutans) ja myöhemmin kulosammal (Ceratodon purpureus), yleistyivät erityisesti puutuhkalannoituksen jälkeen.

Tuhkalannoituskäsittelyillä ei havaittu yhteyttä männyn taimien lukumäärään missään uudistamiskäsittelyssä. Taimimäärä ei myöskään riippunut kenttä- ja pohjakerroksen kokonaispeittävyydestä.

Valtaosa puutuhkan kaliumista oli hävinnyt maan pintakerroksesta eikä siten enää ollut käytettävissä. Koska tuhkalannoitus ei myöskään ollut lisännyt männyn taimettumista, näyttäisi sekä puu- että turvetuhkan käyttö tarpeettomalta turvekankaiden uudistamisvaiheessa.

  • Silfverberg, ORCID ID:E-mail klaus.silfverberg@metla.fi (email)
  • Huotari, ORCID ID:
  • Kokkonen, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6942. Katsaus
Esa-Jussi Viitala. (2010). Kilpailuoikeus, kartellit ja raakapuumarkkinat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6942. https://doi.org/10.14214/ma.6942

Markkinaoikeuden joulukuussa 2009 antaman ratkaisun mukaan Suomessa toimi vuosina 1997–2004 valtakunnallinen raakapuun ostokartelli, johon osallistuivat kaikki alan suurimmat toimijat. Metsäliitto, Stora Enso ja UPM-Kymmene olivat sopineet keskinäisen kilpailun rajoittamisesta ja raakapuun hinnan hallintaan tähtäävistä menettelytavoista. Markkinaoikeus määräsi ne maksamaan sakkoa kilpailunrajoituslain rikkomisesta yhteensä 51 miljoonaa euroa. Tämän katsauksen tarkoitus on esittää kyseistä kartellia ja siihen kilpailuoikeuden soveltamisen kannalta läheisesti liittyvää asfalttikartellia koskevien viimeaikaisten oikeusratkaisujen keskeinen tausta ja sisältö.

Suomen kilpailuoikeutta ja sen täytäntöönpanoa ohjaa keskeisesti Euroopan unionin normisto, minkä vuoksi artikkelissa kuvataan aluksi unionin ja Suomen kansallisten kilpailusäännösten tavoitteita ja keskinäisiä suhteita. Yleisten kilpailuoikeudellisten puitteiden esittämisen jälkeen tarkastellaan asfaltti- ja puumarkkinakartellien yhteisiä ja toisistaan poikkeavia piirteitä sekä vahingollisia vaikutuksia. Tämän jälkeen selvitetään kilpailuviraston kyseisten kartellien jäsenille esittämiä ja kansallisten tuomioistuimien määräämiä seuraamusmaksuja ja niiden perusteita.

Lopuksi pohditaan, millaisia välittömiä ja välillisiä vahinkoja puun ostokartellista on voinut aiheutua metsänomistajille ja minkälaisia käytännön mahdollisuuksia heillä on vaatia metsäyhtiöiltä korvauksia näistä vahingoista. Jos kartelli olisi alentanut kantohintoja keskimäärin kymmenen prosenttia, puuta myyneet metsänomistajat olisivat voineet kärsiä 1–1,5 miljardin euron vahingot. Vahingonkorvaukset voisivat muodostua vielä selvästi suuremmiksi viivästyskorkojen ja erilaisten välillisten vahinkojen vuoksi.

  • Viitala, ORCID ID:E-mail esa-jussi.viitala@metla.fi (email)

Tiedonanto

artikkeli id 6941. Tiedonanto
Sinikka Rovanperä, Vesa Luhta, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Seija Tuulentie. (2010). Matkailijoiden näkemyksiä Inarin metsä- ja maankäyttökysymyksistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6941. https://doi.org/10.14214/ma.6941

Mielikuvat matkakohteesta vaikuttavat matkailijoiden kohteenvalintapäätöksiin. Ennestään tiedetään, että Lapissa luonto on erittäin tärkeä matkakohteen valintaan vaikuttava vetovoimatekijä. Tässä tutkimuksessa haastateltiin Inarissa eri vuodenaikoina käyneitä matkailijoita ja kysyttiin heidän näkemyksiään matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä, myös metsä- ja maankäyttökiistoista. Aineisto koostui avoimista teemahaastatteluista, jotka analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluihin liittyi strukturoitu kysely, jonka aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti.

Tulokset osoittavat, että erämaa ja rauhallinen luonnonympäristö ovat vahvoja vetovoimatekijöitä. Alueen luonnon monipuolisuus korostui matkailijoiden mielipiteissä. Peruselinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja metsätalouteen suhtauduttiin kohtalaisen myönteisesti, joskin nykymuotoinen poronhoito ja intensiivinen metsätalous kohtasi myös arvostelua. Metsän- ja maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä matkailijoilla ei ole paljonkaan tietoa, eivätkä ne vaikuta vahvasti kohdevalintaan. Kuitenkin jako luontosuuntautuneisiin ja toimintosuuntautuneisiin matkailijoihin paljastaa, että luontosuuntautuneet ovat kriittisempiä intensiivistä luonnonkäyttöä ja nykymuotoista poronhoitoa kohtaan kuin toimintosuuntautuneet. Lisäksi luontosuuntautuneet pitivät metsä- ja maankäyttöasioita valintojensa kannalta tärkeämpinä kuin toimintosuuntautuneet. Tulokset viittaavat siihen, että intensiivinenkään luonnonkäyttö ei oleellisesti vähentäisi matkailua, mutta matkailijatyyppien osuudet todennäköisesti muuttuisivat.

  • Rovanperä, ORCID ID:E-mail mikko.hypponen@metla.fi (email)
  • Luhta, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Tuulentie, ORCID ID:

Tieteen tori

Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen

artikkeli id 6949. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Pekka Hyvönen, Jukka Malinen, Anna-Kaisa Rämö, Tuula Nuutinen, Erno Järvinen. (2010). Vastaavatko suunnittelupalvelut puukaupan haasteisiin? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6949. https://doi.org/10.14214/ma.6949
  • Hyvönen, ORCID ID:E-mail pekka.hyvonen@metla.fi (email)
  • Malinen, ORCID ID:
  • Rämö, ORCID ID:
  • Nuutinen, ORCID ID:
  • Järvinen, ORCID ID:
artikkeli id 6948. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Teppo Hujala, Mikko Kurttila, Jouni Pykäläinen. (2010). Metsänomistajien päätöksenteko metsiensä käytöstä ja metsäsuunnittelupalvelut. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6948. https://doi.org/10.14214/ma.6948
  • Hujala, ORCID ID:E-mail teppo.hujala@metla.fi (email)
  • Kurttila, ORCID ID:
  • Pykäläinen, ORCID ID:
artikkeli id 6947. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Katri Korhonen. (2010). Sosiaalinen verkostoanalyysi metsiin liittyvän päätöksenteon tutkimuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6947. https://doi.org/10.14214/ma.6947
  • Korhonen, ORCID ID:E-mail katri.korhonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6946. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Raili Hokajärvi. (2010). Tietoteknologian ja suunnittelupalvelujen kehitys metsäsuunnittelijan työn muutoshaasteena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6946. https://doi.org/10.14214/ma.6946
  • Hokajärvi, ORCID ID:E-mail raili.hokajarvi@oamk.fi (email)
artikkeli id 6945. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Kari T. Korhonen. (2010). VMI:n ja metsäkeskusten metsävaratiedon keruun ja käytön yhteistyömahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6945. https://doi.org/10.14214/ma.6945
  • Korhonen, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6944. Tieteen tori – Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Mikko Kurttila, Teppo Hujala, Harri Hänninen. (2010). Näkökulmia tilakohtaisen metsäsuunnittelun kehitykseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6944. https://doi.org/10.14214/ma.6944
  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Hujala, ORCID ID:
  • Hänninen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6953. Tieteen tori
Liisa Vihervuori, Hanna-Leena Pasonen, Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa. (2010). Siirtogeenisten puiden vuorovaikutukset kasvinsyöjien kanssa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6953. https://doi.org/10.14214/ma.6953
  • Vihervuori, ORCID ID:E-mail liisa.vihervuori@helsinki.fi (email)
  • Pasonen, ORCID ID:
  • Lyytikäinen-Saarenmaa, ORCID ID:
artikkeli id 6952. Tieteen tori
Sanna Välimäki, Tiina Ylioja, Kari Heliövaara. (2010). Metsien syntyhistorian ja hoitomenetelmien vaikutukset loispistiäisten monimuotoisuuteen Koillis-Kiinassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6952. https://doi.org/10.14214/ma.6952
  • Välimäki, ORCID ID:E-mail sanna.valimaki@helsinki.fi (email)
  • Ylioja, ORCID ID:
  • Heliövaara, ORCID ID:
artikkeli id 6951. Tieteen tori
Antti Pouttu, Erkki Annila. (2010). Kirjanpainajalla kaksi sukupolvea kesällä 2010. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6951. https://doi.org/10.14214/ma.6951
  • Pouttu, ORCID ID:E-mail antti.pouttu@metla.fi (email)
  • Annila, ORCID ID:
artikkeli id 6950. Tieteen tori
Kari Pilhjerta. (2010). Metsävähennys. Merkittävän metsäpoliittisen välineen vero-oikeudellinen perusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6950. https://doi.org/10.14214/ma.6950
  • Pilhjerta, ORCID ID:E-mail kari.pilhjerta@vero.fi (email)

Kirjallisuutta

artikkeli id 6957. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2010). Metsänarvostelijan muuttuva kokovartalokuva. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6957. https://doi.org/10.14214/ma.6957
  • Päivänen, ORCID ID:
artikkeli id 6956. Kirjallisuutta
Matti Kärkkäinen. (2010). Loistava metsänkäyttöopin oheislukemisto. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6956. https://doi.org/10.14214/ma.6956
  • Kärkkäinen, ORCID ID:
artikkeli id 6955. Kirjallisuutta
Anneli Viherä-Aarnio. (2010). Taimituotannon historiaa – ja nykypäivää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6955. https://doi.org/10.14214/ma.6955
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:

Puheenvuoro

artikkeli id 6954. Puheenvuoro
Heikki Pajuoja, Harri Hänninen, Jarmo Hämäläinen, Heimo Karppinen. (2010). Yksityismetsien hakkuumahdollisuuksien käyttöasteiden tulkinnasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6954. https://doi.org/10.14214/ma.6954
  • Pajuoja, ORCID ID:
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Hämäläinen, ORCID ID:
  • Karppinen, ORCID ID:

Metsävarat

artikkeli id 6943. Metsävarat
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Jari Miina, Timo Saksa, Heli Viiri. (2010). Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineistojen perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6943. https://doi.org/10.14214/ma.6943

Julkaisussa tarkastellaan metsänuudistamisen tilaa Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) vuosien 2004–2008 mittausaineistoihin perustuen. Tulosten mukaan metsänuudistamisessa ollaan siirtymässä hyvästä metsänhoidosta tyydyttävään metsänhoitoon, koska laadultaan hyvien taimikoiden osuus on pienentynyt VMI9:n 39 %:sta 30 %:iin ja vastaavasti tyydyttävien ja välttävien osuus on kasvanut 56 %:sta 65 %:iin. Vajaatuottoisten taimikoiden osuus (5 %) ei ole muuttunut. Avohakkuualat viljellään melko tunnollisesti, mutta uudistamisen ripeydessä on parannettavaa. Koko maassa 3-vuotiaista avohakkuualoista on viljelemättä 25 % ja 5-vuotiaista 12 %. Etelä-Suomessa huomattava osa (9 %) alle 10-vuotiaista kuusen istutustaimikoista on perustettu ilman maanmuokkausta, vaikka muokatuilla, erityisesti mätästetyillä, uudistusaloilla kuusen istutustulos on selvästi parempi. Luontaisesti syntyneissä taimikoissa epätasaisuus tai harvuus on useammassa kuin joka toisessa taimikossa syynä alentuneeseen laatuun. Viljelytaimikoissa yleisin laadun alennuksen syy on tuhot (26 % viljelytaimikoista). Yleisin taimikkotuho on hirvituhot, joita on 741 000 hehtaarilla, mikä on 19 % koko maan taimikoista. Männyn taimikoissa hirvituhoja esiintyy 557 000 hehtaarilla (24 % männyn taimikoista), joista vakavia tai täydellisiä hirvituhoja on 61 000 ha (3 % männyn taimikoista). Hoitamattomuus on laadun alennuksen syynä 420 000 hehtaarilla eli 11 %:lla koko maan taimikoista. Koko maassa myöhässä olevaa taimikonhoitotarvetta on pienissä taimikoissa 55 000 ha, varttuneissa taimikoissa 250 000 ha ja nuorissa kasvatusmetsissä 388 000 ha. Inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella taimikonhoitoa on tehty keskimäärin 164 000 ha vuodessa. Seuraavan 10-vuotiskauden aikana hoitotarve on yli 200 000 ha vuodessa, mikä edellyttää taimikonhoidon tuntuvaa lisäämistä nykyisestään.

  • Korhonen, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
  • Ihalainen, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
  • Saksa, ORCID ID:
  • Viiri, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit