Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1

Päätoimittajalta

artikkeli id 6780. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2010). Tieteellinen julkaiseminen osana tutkimusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6780. https://doi.org/10.14214/ma.6780
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6783. Tutkimusartikkeli
Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki, Mika Marttunen, Anssi Ahtikoski, Ville Hallikainen, Timo Helle, Mikko Hyppönen, Mikko Jokinen, Arto Naskali, Seija Tuulentie, Martti Varmola, Eero Vatanen, Anna-Liisa Ylisirniö. (2010). Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6783. https://doi.org/10.14214/ma.6783

Tutkimuksessa tarkasteltiin Ylä-Lapin metsien käytön vaihtoehtoja osallistuvan monitavoite arvioinnin avulla. Eri sidosryhmien arvostukset tuotiin mukaan arviointimalliin henkilökohtaisilla tietokoneavusteisilla päätösanalyysihaastatteluilla. Tavoitteena oli selvittää eri tahojen näkemyksiä vaihtoehtojen mieluisuudesta.

Tutkimuksessa muodostettiin viisi erilaista metsien käsittelyvaihtoehtoa, joissa hakkuukertymät vaihtelivat välillä 300 000 m3/v ja 30 000 m3/v. Vaihtoehtoja arvioitiin kuuden kriteerin avulla: 1) bruttotulovaikutukset paikallistaloudessa 2) työllistävyys 3) saamelainen poronhoitokulttuuri 4) paikallinen luonnon virkistyskäyttö 5) luonnon monimuotoisuus ja 6) yhteisymmärrys ja sopeutuminen.

Tulosten perusteella voitiin tunnistaa kolme eri ryhmää. Kaksi ensimmäistä ryhmää pitivät parhaimpana vaihtoehtona nykyisen luonnonvarasuunnitelman mukaista hakkuutasoa. Nämä ryhmät poikkesivat toisistaan siten, että ensimmäinen ryhmä asetti toiselle sijalle nykyistä luonnonvarasuunnitelmaa laajemmat hakkuut kun taas toinen ryhmä piti toiseksi parhaana vaihtoehtona tätä suppeampia hakkuita. Kolmas ryhmä piti mieluisimpana vaihtoehtoa, jossa yli 140-vuotiaita metsiä ei hakata lainkaan.

Arviointi nosti esille myös vaikutusarvioita koskevia näkemyseroja. Suurimmat erot koskivat saamelainen poronhoitokulttuuri ja porotalouden työllisyyskriteereitä. Nämä ovat avainkysymyksiä, joista tulisi löytää yhteistä tietopohjaa kiistojen ratkaisemiseksi.

  • Saarikoski, ORCID ID:
  • Mustajoki, ORCID ID:
  • Marttunen, ORCID ID:
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:
  • Helle, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Jokinen, ORCID ID:
  • Naskali, ORCID ID:
  • Tuulentie, ORCID ID:
  • Varmola, ORCID ID:
  • Vatanen, ORCID ID:
  • Ylisirniö, ORCID ID:
artikkeli id 6782. Tutkimusartikkeli
Heimo Karppinen, Laura Tiainen. (2010). "Semmonen niinkun metsäkansa" – suurten ikäluokkien perijät tulevaisuuden metsänomistajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6782. https://doi.org/10.14214/ma.6782

Suuret ikäluokat, vuosina 1945–1950 syntyneet, omistavat viidenneksen Suomen yksityismetsistä. Huomattava metsäomaisuus siirtynee uudelle kaupunkilaissukupolvelle vuosien 2015–25 tienoilla. Tutkimuksessa tarkastellaan tulevan metsänomistajapolven arvoja ja tavoitteita, kiinnostusta metsätaloutta kohtaan, tietämystä metsäasioista ja metsien käsittelyyn liittyviä asenteita sekä neuvonnan ja metsäpalvelujen tarvetta. Metsänomistajakunnan muutosta tarkastellaan tutkimalla suurten ikäluokkien perillisiä. Tutkimuksessa sovelletaan Schwartzin teorian mukaista lyhyttä arvomittaria. Tutkimusaineisto kerättiin touko–elokuussa 2007 teemahaastatteluin (22 kpl) Lounais- ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueilta.

Tulevat metsänomistajat muistuttivat arvoiltaan muuta väestöä. Ainoastaan universalismi (mm. ympäristöarvot) oli merkitykseltään vähäisempi tulevien metsänomistajien keskuudessa. Metsänomistajat voitiin ryhmitellä viiteen tavoiteryhmään, jotka muistuttavat nykyisten metsänomistajien keskuudessa havaittuja ryhmiä. Tavoitteiden voidaan siten olettaa pysyvän paljolti samankaltaisina, vaikka esimerkiksi hiilensidontaan tai bioenergiaan liittyvät näkökohdat voivat korostua. Suurimmat muutokset liittyvät todennäköisesti erilaisten tavoitteiden tärkeyteen: puuntuotannon ulkopuolisten tavoitteiden merkitys korostuu, mikä saattaa heikentää yksityismetsien puun tarjontaa.

Metsäpolitiikan kannalta on tärkeää, että tulevat metsänomistajat luottavat metsäammattilaisten asiantuntemukseen. Kasvava ”virkistäytyjien” ja ennen kaikkea ”tietämättömien” joukko on kuitenkin ensin tavoitettava. Uudet metsänomistajat kaipasivat henkilökohtaista neuvontaa, ja pitivät myös internetpalveluja hyvänä tietolähteenä.

  • Karppinen, ORCID ID:E-mail heimo.karppinen@helsinki.fi (email)
  • Tiainen, ORCID ID:
artikkeli id 6781. Tutkimusartikkeli
Ulla Mattila, Kari T. Korhonen. (2010). Yleiskaavamerkintöjen ja -määräysten aiheuttamat puuntuotannon rajoitukset Pohjois-Karjalassa valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6781. https://doi.org/10.14214/ma.6781

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yhtenä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä. Muun muassa näiden tavoitteiden turvaamiseksi voidaan yleiskaavoissa antaa määräyksiä, jotka rajoittavat metsien käyttöä. Suomessa metsävaroja ja metsien tilaa seurataan valtakunnan metsien inventoinneilla (VMI). VMI:n aineistoon pohjautuvissa hakkuumahdollisuuslaskelmissa on käytäntönä jakaa metsät kolmeen käyttöluokkaan: puuntuotannon metsät, rajoitetun puuntuotannon metsät ja puuntuotannon ulkopuolella olevat metsät. Laskelmissa on otettu huomioon yleiskaavoissa annetuista metsän käyttöä koskevien rajoituksista vain se osa, joka sisältyy valtakunnalliseen seutukaava-aineistoon (VASEPA).

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleiskaavamerkinnöistä aiheutuvien puuntuotannon rajoitusten yleisyys Pohjois-Karjalassa sekä tarkastella yleiskaavoituksella rajoitettujen metsien ominaisuuksia puuntuotannollisten vaikutusten arvioimiseksi. Tutkimuksessa koottiin paikkatietoaineisto Pohjois-Karjalan yleiskaavojen metsien käyttöä koskevista kaavamerkinnöistä. Ominaisuustietona aineistossa on mm. kaavamääräyksestä aiheutuva puuntuotannon rajoitus. VMI10:n koealoille määritettiin sijainnin perusteella edellä kuvatusta kaavarajoitusaineistosta kuuluminen kaavarajoitusluokkiin. Ilman yleiskaavarajoituksia laskettuihin tuloksiin verrattuna rajoitetun puuntuotannon metsämaan ala lisääntyi noin 16 000 hehtaarilla ja puuntuotannon ulkopuolella olevan metsämaan ala noin 1 000 hehtaarilla. Kun pääosa löydetyistä rajoituksista oli nuorissa metsissä, on ilmeistä, että yleiskaavoista löydetyt rajoitukset eivät vaikuta merkittävästi Pohjois-Karjalan lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksiin.

  • Mattila, ORCID ID:E-mail kari.t.korhonen@metla.fi (email)
  • Korhonen, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6784. Tiedonanto
Mikko Hyppönen, Juha Hyvönen, Paula Morri, Jouni Puoskari, Ville Hallikainen. (2010). Keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitys Ylä-Lapin kuntien kotitalouksille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6784. https://doi.org/10.14214/ma.6784

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitystä Ylä-Lapin kuntien – Enontekiön, Inarin ja Utsjoen – kotitalouksille keskimäärin vuosina 2000–2002. Erityisesti haluttiin selvittää kuntien välisiä eroja näiden luontaiselinkeinojen käyttämisessä. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä loppuvuodesta 2004. Vastausprosentiksi saatiin 36.

Marjojen ja sienien keräilyä harjoittavien kotitalouksien osuus oli 76 %, metsästystä harjoittavien 48 % ja kalastusta harjoittavien 69 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kaikkia kolmea luontaiselinkeinoa harjoitti 40 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kuntien välillä ei ollut selkeitä eroja näiden osuuksien suhteen.

Hilla ja puolukka olivat keräilytuotteista suosituimmat niin keräyskohteina kuin keräysmääriltään koko Ylä-Lapissa. Riekko oli puolestaan selvästi tärkein riistakohde.

Enontekiön kotitaloudet erottuivat muiden kuntien kotitalouksista keskimäärin suuremmilla marjamäärillä ja riekkosaaliilla sekä niiden myyntiä harjoittavien kotitalouksien suuremmalla osuudella. Inarissa myyntituloja saavien kotitalouksien osuus oli kunnista pienin niin keräilyssä, metsätyksessä kuin kalastuksessa. Inarissa myös riekkosaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli pienin. Utsjoella kalansaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli kunnista suurin. Valtaosa (86 %) Inarin kotitalouksista ilmoitti, ettei edes kaikkien luontaiselinkeinojen harjoittaminen lisännyt kotitalouden bruttotuloja. Ero Enontekiöön (68 %) ja Utsjokeen (67 %) oli selvä. Luonnontuotteilla on kuitenkin suuri merkitys kotitalouksien omassa käytössä. Kuntien väliset erot selittynevät luonnonkäyttökulttuurien ja luonnonolojen eroilla.

Tutkimus on osa ”Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö” -hanketta, jossa selvitetään luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen ja maankäyttömuotojen välisiä suhteita Ylä-Lapissa.

  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Hyvönen, ORCID ID:
  • Morri, ORCID ID:
  • Puoskari, ORCID ID:
  • Hallikainen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6786. Tieteen tori
Jouni Kilpeläinen. (2010). Kekomuurahaiset ja puiden kasvu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6786. https://doi.org/10.14214/ma.6786
  • Kilpeläinen, ORCID ID:E-mail jouni.kilpelainen@metla.fi (email)
artikkeli id 6785. Tieteen tori
Miina Rautiainen, Janne Heiskanen. (2010). Metsän vuodenaikaisvaihtelut satelliittikuvissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6785. https://doi.org/10.14214/ma.6785
  • Rautiainen, ORCID ID:E-mail miina.rautiainen@helsinki.fi (email)
  • Heiskanen, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 6787. Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2010). Maanmittauksen pitkä historia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6787. https://doi.org/10.14214/ma.6787
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@netsonic.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 6788. Puheenvuoro
Simo Poso. (2010). Pysyvä latvuspeitto metsän käsittelytapana Suomessa – taksaattorin näkökulma. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6788. https://doi.org/10.14214/ma.6788
  • Poso, ORCID ID:E-mail sposo1@welho.com (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6794. Tutkimusseloste
Raili Hokajärvi, Teppo Hujala, Leena A. Leskinen, Jukka Tikkanen. (2010). Informaatio-ohjauksen vaikuttavuus: toiminnan teoriaan perustuva metsäsuunnittelutyön analyysi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6794. https://doi.org/10.14214/ma.6794
  • Hokajärvi, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:
  • Tikkanen, ORCID ID:
artikkeli id 6793. Tutkimusseloste
Heikki Hänninen, Jaana Luoranen, Risto Rikala, Heikki Smolander. (2010). Myöhäinen pakkasvarastoinnin päättäminen lisää kuusentaimien pakkasvaurioriskiä syksyllä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6793. https://doi.org/10.14214/ma.6793
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Luoranen, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 6792. Tutkimusseloste
Mikko Havimo, Juha Rikala, Jari Sirviö, Marketta Sipi. (2010). Trakeidien poikkileikkausdimensiot männyssä – jakaumia ja vertailu kuuseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6792. https://doi.org/10.14214/ma.6792
  • Havimo, ORCID ID:
  • Rikala, ORCID ID:
  • Sirviö, ORCID ID:
  • Sipi, ORCID ID:
artikkeli id 6791. Tutkimusseloste
Juho Rantala, Pertti Harstela, Veli-Matti Saarinen, Leo Tervo. (2010). Bracke- ja M-Planter-istutuslaitteiden teknis-taloudellinen vertailu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6791. https://doi.org/10.14214/ma.6791
  • Rantala, ORCID ID:
  • Harstela, ORCID ID:
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Tervo, ORCID ID:
artikkeli id 6790. Tutkimusseloste
Jaakko Repola. (2010). Männyn ja kuusen biomassamallit Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6790. https://doi.org/10.14214/ma.6790
  • Repola, ORCID ID:
artikkeli id 6789. Tutkimusseloste
Jari Miina, Juha-Pekka Hotanen, Kauko Salo. (2010). Mustikan peittävyys ja mustikkasadon vuotuinen vaihtelu kivennäismaan metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6789. https://doi.org/10.14214/ma.6789
  • Miina, ORCID ID:
  • Hotanen, ORCID ID:
  • Salo, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit