Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1

Päätoimittajalta

artikkeli id 6709. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (1998). Metsätieteen aikakauskirja verkkojulkaisuksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6709. https://doi.org/10.14214/ma.6709
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6713. Tutkimusartikkeli
Mauno Pesonen, Janne Soimasuo. (1998). Tilakohtaisen kestävyyden vaikutus suuralueen kestäviin hakkuumahdollisuuksiin – tapaustutkimus Satakunnan metsälautakunnan alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6713. https://doi.org/10.14214/ma.6713

Tutkimuksessa selvitettiin tilakohtaisen kestävyyden vaikutus suuralueen kestäviin hakkuumahdollisuuksiin Satakunnan metsälautakunnan alueella. Lisäksi tarkasteltiin metsätalousyksikön koon vaikutusta kestäviin hakkuumahdollisuuksiin. Tutkimuksen 15 487 hehtaarin aineistossa tiloittain ja suuralueena laskettujen kestävien hakkuukertymien ero oli keskimäärin 13 prosenttia. Tiloittaisen tarkastelun suuraluetta pienemmät hakkuukertymät johtuivat tilakohtaisen kestävyyden vaatimuksesta. Kun metsätalousyksikön koko oli tässä aineistossa suurempi kuin 4 000 ha, tilakohtainen kestävyys ei enää pienentänyt hakkuukertymää. Mitä tasarakenteisempia metsätalousyksiköt ovat sitä pienemmällä metsätalousyksikön koolla suurimmat kestävät alueelliset hakkuumahdollisuudet voidaan saavuttaa.

  • Pesonen, ORCID ID:E-mail mauno.pesonen@metla.fi (email)
  • Soimasuo, ORCID ID:
artikkeli id 6712. Tutkimusartikkeli
Anssi Kokkonen, Antti Asikainen, Olli Saastamoinen. (1998). Lämpölaitosinvestoinnin kannattavuus keskisuurella sahalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6712. https://doi.org/10.14214/ma.6712

Tutkimuksessa selvitettiin lämpölaitosinvestoinnin ja sivutuotemarkkinoiden vaikutusta keskisuuren sahan taloudelliseen tulokseen eri tilanteissa. Tarkasteltavana oli keskikokoinen teoreettinen saha, jota koskevat tiedot koottiin pääosin kirjallisuudesta. Lähtökohtana tutkimuksessa oli kaksi eri tilannetta: toisessa tapauksessa tarkasteltiin pelkkää sahaa ja toisessa sahalla oli oma lämpölaitos, josta aiheutuvat investointikustannukset otettiin laskelmissa huomioon. Lämpölaitosinvestoinnin kannattavuutta arvioitiin nettonykyarvon, sisäisen koron ja korollisen takaisinmaksuajan perusteella. Sahan kokonaiskannattavuutta eri tilanteissa arvioitiin käyttökateprosentin perusteella.

Lämpökattilainvestoinnin nettonykyarvoksi saatiin 1,85 milj. mk, sisäiseksi koroksi 27,8 % ja korolliseksi takaisinmaksuajaksi 5,7 vuotta. Ilman omaa lämpökattilaa olevan sahan käyttökateprosentiksi tuli 0,9 ja lämpökattilan omistavan sahan vastaavaksi 3,7. Ilman omaa lämpölaitosta olevalle sahalle, jolla hakkeen kuljetusmatka jää alle viiden kilometrin, käyttökateprosentiksi tuli 4,4. Lämpökattilainvestointi oli sahalle kannattava ja sahan toiminta oli selvästi kannattavampaa oman lämpökattilan kanssa kuin ilman. Oman lämpökattilan hankinta oli kannattavaa erityisesti sahalle, jolla sivutuotteiden kuljetusmatkat käyttöpaikoille muodostuvat pitkiksi.

  • Kokkonen, ORCID ID:E-mail anssi.kokkonen@forest.joensuu.fi (email)
  • Asikainen, ORCID ID:
  • Saastamoinen, ORCID ID:
artikkeli id 6711. Tutkimusartikkeli
Timo Saksa. (1998). Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uudistusalalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711. https://doi.org/10.14214/ma.6711

Tutkimuksessa tarkastellaan männyn istutustaimien menestymistä seitsemän kasvukauden aikana. Aineisto koostuu 27:stä vuonna 1987 istutetusta männyn viljelyalasta. Pitkäaikaisen kestokoealoihin perustuvan seurannan avulla luodaan kuva männyn istutustaimikon vakiintumisprosessista.

Tutkituille aloille oli istutettu keskimäärin 1 857 tainta/ha ja 45 %:lla kohteista saavutettiin voimassa ollut viljelytiheysohje 2 000 tainta/ha (Q1 = 1 635 ja Q3 = 2 067 tainta/ha). Männyn istutustaimia kuoli runsaimmin ensimmäisenä ja toisena vuonna istutuksen jälkeen. Kolmantena vuonna istutustaimipopulaation vakiintuessa niistä oli elossa keskimäärin 74 % ja seitsemäntenä kasvukautena 71 % (vaihteluväli 39–94 %). Yksilöidyistä kuolleisuuden aiheuttajista olivat yleisimpiä paakkutaimilla hyönteiset ja paljasjuuritaimilla pintakasvillisuus sekä istutusvirheet. Paakkutaimien menestyminen paranisi yli 10 %-yksiköllä, jos tukkikärsäkkäiden tuhot voitaisiin estää. Huolellisemmalla viljelytyöllä ja jälkihoidolla istutustaimien menestymistä voitaisiin edelleen kohentaa 5–10 %-yksikköä.

Seitsemäntenä kasvukautena kasvatuskelpoisia istutusmäntyjä oli keskimäärin 1 257 kpl/ha eli 68 % istutustiheydestä (Q1 = 938 ja Q3 = 1 633 tainta/ha). Parhaimmillaan yli 90 % istutustaimista oli edelleen kasvatuskelpoisia mutta 20 %:lla uudistusaloista viljelyn onnistumisaste jäi alle 50 %:n. Sekä paljasjuuri- että paakkutaimilla perustettujen taimikoiden keskipituus ylsi lähes 130 cm:n tasolle kuuden vuoden kuluttua istutuksesta. Istutustaimien elossaoloa ja keskipituuden kehitystä kuvattiin epälineaarisilla regressiomalleilla.

  • Saksa, ORCID ID:E-mail timo.saksa@metla.fi (email)
artikkeli id 6710. Tutkimusartikkeli
Eira-Maija Savonen. (1998). Paakkuihin kylvettyjen kuusen siementen stratifiointi: vaikutus siementen itävyyteen ja itämisnopeuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6710. https://doi.org/10.14214/ma.6710

Tutkimuksessa selvitettiin, miten valmiiksi kylvettyjä ja kasteltuja kennoarkkeja kylmiössä säilyttämällä aikaansaatu siementen stratifiointi vaikuttaa kuusen siementen itävyyteen ja itämisnopeuteen. Mukana oli neljä pohjoista metsikkösiemenerää ja kaksi siemenviljelyssiemenerää. Metsikkösiemeneristä vanhin oli ollut varastossa 24 vuotta ja muut kolme, samoin kuin toinen siemenviljelysiemeneristä, 5 vuotta. Lisäksi mukana oli vuonna 1993 tuleentunut siemenviljelysiemenerä. Metsikkösiemenet eivät olleet anatomisesti täysin tuleentuneita.

Tulosten mukaan kuusen siemenet voidaan stratifioida paakkuihin kylvettyinä. Kaikissa siemenerissä stratifioidut siemenet itivät nopeammin kuin kontrollisiemenet. Stratifioitujen ja kontrollisiementen välinen ero itäneiden siementen määrässä oli suurimmillaan noin 10 vuorokauden kuluttua kasvatuksen aloittamisesta. Stratifiointi paransi itävyyttä kasvihuoneessa molemmissa siemenviljelysiemenerissä ja kahdessa metsikkösiemenerässä. Pitkään varastoituna olleen metsikkösiemenerän itävyys puolestaan heikkeni huomattavasti.

  • Savonen, ORCID ID:E-mail eira-maija.savonen@metla.fi (email)

Tiedonanto

artikkeli id 6715. Tiedonanto
Mikko Hyppönen. (1998). Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6715. https://doi.org/10.14214/ma.6715

Tutkimuksessa selvitettiin koneellisen, maanmuokkauksen yhteydessä tehtävän männynkylvön onnistumista Lapin länsiosien yksityismetsien metsänviljelyssä. Tarkoitusta varten inventoitiin linjoittaisella ympyräkoeala-arvioinnilla 32 kahdesta viiteen kasvukautta vanhaa uudistusalaa Kittilän ja Tervolan kuntien sekä Rovaniemen maalaiskunnan alueella.

Muokkausjäljessä oli keskimäärin 2 700 männyntainta hehtaaria kohti. Muokkausjäljen ulkopuolella kasvavat männyntaimet ja kaikki muiden puulajien taimet mukaan luettuna taimia oli keskimäärin 5 800 kpl/ha. Taimimäärä vaihteli kuitenkin paljon eri uudistusalojen välillä. Vähimmillään kokonaistaimimäärä oli 900 kpl/ha ja enimmillään 28 600 kpl/ha. Taimien määrä riippui tilastollisesti merkitsevästi maalajista ja humuksen paksuudesta. Maalajin ollessa karkeaa hietaa tai karkeaa hietamoreenia kylvötulokset olivat paremmat kuin sitä hienommilla ja sitä karkeammilla mailla. Ohutkunttaisilla mailla kylvö onnistui paremmin kuin paksukunttaisilla.

Valtaosa uudistusaloista (80 %) oli taimettunut hyvin tai tyydyttävästi, kun taimimäärää ja aukkoisuutta määritettäessä otettiin huomioon vähintään 80 cm:n etäisyydellä toisistaan sijaitsevat, pituutensa puolesta muuhun taimikkoon sopeutuvat, kehityskelpoiset kaikkien puulajien taimet. Täydennysviljelyn tarpeessa oli viidesosa taimikoista. Yksikään tutkituista kylvöaloista ei ollut onnistunut niin huonosti, että se pitäisi viljellä uudelleen.

  • Hyppönen, ORCID ID:E-mail mikko.hypponen@metla.fi (email)
artikkeli id 6714. Tiedonanto
Timo Saksa, Heikki Smolander. (1998). Metsänviljelyn viivästyminen Pohjois-Savon alueella tilastoissa ja todellisuudessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6714. https://doi.org/10.14214/ma.6714

Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1988, 1991 ja 1992 suunniteltujen ja vielä vuoden 1996 alussa Pohjois-Savon metsäkeskuksen hankerekisterin mukaan keskeneräisten metsänuudistamishankkeiden toteutustilanne ja metsänhoidollinen tila. Aineisto koostui 224 hankkeen otoksesta.

Vuonna 1988 suunniteltujen hankerekisterin mukaan toteutettujen ja toteuttamattomien uudistamishankkeiden kokonaispinta-alasta pelkästään avohakkuun tai avohakkuun ja muokkauksen varaan jäi 4 %, mutta vuonna 1992 vastaava osuus oli 13 %. Ilman viljelytoimenpiteitä jäänyt avohakkuiden pinta-ala näyttää moninkertaistuneen 1990-luvun alussa verrattuna 1980-lukuun. Vakuustalletusten ja takausten poistamisella ja yleisellä metsänhoito-ohjeiston muutoksella on todennäköisesti ollut vaikutuksensa tähän kehitykseen.

Metsäkeskuksen hankerekisteri antoi yliarvion todellisten uudistamisrästien määrästä. Varsinaisia viivästyneitä uudistusaloja, joilla metsä oli vain hakattu ja mahdollinen uudistusalan maanmuokkaus tehty vähintään kaksi vuotta ennen maastotarkastusta, jäi vuoden 1988 aineistoon 71 % ja vuosien 1991 ja -92 aineistoihin vain 34 ja 30 % rekisterin mukaan toteuttamattomien hankkeiden pinta-alasta. Hakkaamattomien kohteiden osuus tästä tilastoharhasta oli 3–13%. Sellaisten uudistusalojen osuus, jotka oli viljelty, vaikka merkintä siitä hankerekisteristä puuttuikin, oli vuoden 1988 hankkeissa 25 % ja vuoden 1992 49 %.

Metsälain kriteerien mukaan 71 % ainoastaan avohakkuun varaan jätetyistä uudistusaloista tulisi viljellä kokonaan. Avohakkuun ja muokkauksen jälkeen vastaava kokonaan viljeltävien uudistusalojen osuus oli 42 %. Nuorimpien, vuosina 1993 ja 1994 muokattujen uudistusalojen osalta metsänuudistamistulos paranee luontaisen uudistamisen ansiosta vielä hieman, mutta kokonaan viljeltävien uudistusalojen osuuden voidaan arvioida nousevan vuoden 1992 osalta 7–8 %:iin suunnitellusta avohakkuupinta-alasta (vuonna 1988 1,3 %). Niistä aloista, jotka oli muokattu ja istutettu, uudelleen viljeltäviä oli vain 3 % ja täydennettäviä 30 %.

  • Saksa, ORCID ID:E-mail timo.saksa@metla.fi (email)
  • Smolander, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsäsektorin kansainvälistyminen ja metsäntutkimus

artikkeli id 6721. Tieteen tori – Metsäsektorin kansainvälistyminen ja metsäntutkimus
Eeva Korpilahti. (1998). Tutkimustulosten julkaiseminen ja kansainvälisyys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6721. https://doi.org/10.14214/ma.6721
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)
artikkeli id 6720. Tieteen tori – Metsäsektorin kansainvälistyminen ja metsäntutkimus
Taneli Kolström. (1998). Karjalan mallimetsähanke – Taiga Model Forest. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6720. https://doi.org/10.14214/ma.6720
  • Kolström, ORCID ID:E-mail taneli.kolstrom@joensuu.fi (email)
artikkeli id 6719. Tieteen tori – Metsäsektorin kansainvälistyminen ja metsäntutkimus
Pertti Veijola, Pasi Miettinen. (1998). Baikalin valuma-alueen luonnonvarojen hoidon suunnittelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6719. https://doi.org/10.14214/ma.6719
  • Veijola, ORCID ID:
  • Miettinen, ORCID ID:
artikkeli id 6718. Tieteen tori – Metsäsektorin kansainvälistyminen ja metsäntutkimus
Vesa Kaarakka. (1998). Tutkimuksen rooli trooppisten kuivuusalueiden metsänhoidon ongelmien ratkaisussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6718. https://doi.org/10.14214/ma.6718
  • Kaarakka, ORCID ID:E-mail vesa.kaarakka@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6717. Tieteen tori – Metsäsektorin kansainvälistyminen ja metsäntutkimus
Jussi Uusivuori, Matti Palo. (1998). Väestöpaineen ja kehitysvaiheen vaikutukset metsäkatoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6717. https://doi.org/10.14214/ma.6717
  • Uusivuori, ORCID ID:E-mail jussi.uusivuori@metla.fi (email)
  • Palo, ORCID ID:
artikkeli id 6716. Tieteen tori – Metsäsektorin kansainvälistyminen ja metsäntutkimus
Kalevi Hemilä. (1998). Kansainvälisten metsiä sivuavien sopimusten vaikutus Suomen metsätalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6716. https://doi.org/10.14214/ma.6716
  • Hemilä, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6725. Tieteen tori
Jari Parviainen. (1998). Sertifiointi koettelee Saksan metsätalouden sisäistä yhteistyökykyä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6725. https://doi.org/10.14214/ma.6725
  • Parviainen, ORCID ID:E-mail jari.parviainen@metla.fi (email)
artikkeli id 6724. Tieteen tori
Juha Lappi. (1998). Kestävä metsätalous: metsälödynamiikan hallintaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6724. https://doi.org/10.14214/ma.6724
  • Lappi, ORCID ID:E-mail juha.lappi@metla.fi (email)
artikkeli id 6723. Tieteen tori
Liisa Saarenmaa. (1998). Metsäklusterin vastuu maaseudun kehittämisessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6723. https://doi.org/10.14214/ma.6723
  • Saarenmaa, ORCID ID:E-mail liisa.saarenmaa@mmm.fi (email)
artikkeli id 6722. Tieteen tori
Aarne Nyyssönen. (1998). Metsiemme kasvu: HKLN-ohjelman tavoitteet toteutumassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6722. https://doi.org/10.14214/ma.6722
  • Nyyssönen, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit