Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6650. Tutkimusartikkeli
Jaakko Hautanen, Paavo Ojanen. (2014). Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6650. https://doi.org/10.14214/ma.6650

Tässä työssä tutkittiin hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O) sekä maanmuokkauksen, lannoituksen ja hakkuutähteiden korjuun merkitystä metsien maaperän ja puuston tämänhetkisessä kasvihuonekaasutaseessa. Tase laskettiin Valtakunnan metsien 10. inventoinnin tulosten sekä hakkuu- ja metsänhoitotilastojen perusteella Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäkeskusalueelle.

Maaperän ja puuston yhteenlaskettu kasvihuonekaasunielu oli 2600 Gg CO2-ekv./v. Ojitettujen soiden maaperä oli lähde 410 Gg CO2-ekv./v ja kivennäismaan maaperä nielu 80 Gg CO2-ekv./v. Kummallakin maalajilla kaikkien kolmen kaasun vaikutus taseeseen oli huomattava. Kasvavan puuston vaikutus oli kertaluokkaa suurempi, nielu 3000 Gg CO2/v.

Tutkitut metsänhoitotyöt kasvattivat nielua yhteensä 40 Gg CO2-ekv./v. Maanmuokkaus ja lannoitus synnyttivät kasvihuonekaasujen nielun: parantuneen puuston kasvun CO2-nielu oli moninkertainen verrattuna maaperän CO2- ja N2O-päästöön. Hakkuutähteiden korjuu aiheutti päästön.

Vaikka käytetyt menetelmät olivat karkeita, johtopäätös on selvä. Maaperän taseessa kaikki kolme kaasua on otettava huomioon, tai tulos voi olla hyvin harhainen. Samoin tutkituilla metsänhoitotöillä voi olla suuri merkitys. Hakkuiden ollessa vähäisiä kasvavan puuston suuri nielu kuitenkin korvasi moninkertaisesti maaperän päästöt.

  • Hautanen, ORCID ID:E-mail paavo.ojanen@helsinki.fi (email)
  • Ojanen, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6652. Katsaus
Esa-Jussi Viitala, Jussi Leppänen. (2014). Yhteismetsien edistämisen perustelut, tutkimusnäyttö ja tilakoon merkitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6652. https://doi.org/10.14214/ma.6652

Metsäpolitiikassa on viime vuosina pyritty voimakkaasti edistämään yhteismetsien perustamista ja laajenemista. Tämän seurauksena yhteismetsien toiminnan sääntelyä on lievennetty olennaisesti ja yhteismetsille ja niiden osakkaille on kohdennettu erilaisia veroetuja vuodesta 2005 alkaen. Myös yhteismetsien kiinteistötoimituksiin on ohjattu julkista tukea.

Yhteismetsien osakkaille suunnatut veroedut ja julkiset tuet näyttäisivät syntyneen ilman tutkimuksiin pohjautuvaa näyttöä niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista tai taloudellisesta tehokkuudesta. Tilanteessa, jossa yhteismetsien lukumäärä on nopeasti kaksinkertaistunut ja uusien yhteismetsien perustamisen taustasyyt ja toiminnan luonne ovat osin selvästi erilaisia kuin lähinnä isojakojen ja asutustoiminnan yhteydessä vuosikymmeniä sitten muodostetuilla yhteismetsillä, nojautuminen perinteisiin käsityksiin yhteismetsien toiminnasta ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä voi johtaa harhaisiin painotuksiin ja viedä metsäpoliittisen huomion ja keskustelun sivupoluille.

  • Viitala, ORCID ID:E-mail esa-jussi.viitala@metla.fi (email)
  • Leppänen, ORCID ID:
artikkeli id 6651. Katsaus
Esa-Jussi Viitala, Jussi Leppänen. (2014). Yhteismetsien verotusaseman ja sääntelyn kehitys: lainsäädännön muutokset ja niiden ohjausvaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6651. https://doi.org/10.14214/ma.6651

Yhteismetsien perustamista ja laajenemista on pyritty edistämään kansallisessa metsäpolitiikassa viimeisen vuosikymmenen aikana monin eri tavoin. Erityisen merkittävään asemaan ovat nousseet yhteismetsille suunnatut erilaiset veroedut ja julkiset tuet.

Vuoden 2005 verouudistuksessa yhteismetsät jätettiin yhteisöverotuksen piiriin, minkä seurauksena niiden puunmyyntituloja ryhdyttiin verottamaan kaksi prosenttiyksikköä alemman verokannan mukaan kuin tavallisten yksityismetsänomistajien. Vuoden 2012 alusta yhteismetsien puunmyyntituloihin on sovellettu kiinteää 28 prosentin verokantaa, kun tavallisten yksityismetsänomistajien puunmyyntituloja verotetaan 2–4 prosenttiyksikköä korkeamman pääomatuloverokannan mukaan. Yhteismetsien osakkaiden veroetu tavallisiin yksityismetsänomistajiin nähden on siten säilynyt ja osin kasvanut edelleen.

Verotuksen neutraalisuuden ja yksityismetsänomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta puunmyyntitulojen verotuksen tulisi perustua samoihin periaatteisiin metsänomistusmuodosta riippumatta. Näistä periaatteista voidaan perustellusti poiketa, jos jollekin metsänomistusmuodolle suunnattujen veroetujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta on olemassa selvää tutkimuksellista näyttöä. Kun tällaista näyttöä ei ole olemassa, metsä- ja veropolitiikassa olisi perustellumpaa keskittyä kehittämään sellaisia kannusteita, jotka palkitsevat yksityistä metsänomistajaa aktiivisesta metsien käytöstä ja hoidosta omistusmuodosta riippumatta.

  • Viitala, ORCID ID:E-mail esa-jussi.viitala@metla.fi (email)
  • Leppänen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6654. Tieteen tori
Markku Oksanen. (2014). Ympäristöeettisiä mietteitä metsälain uudistuksesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6654. https://doi.org/10.14214/ma.6654
  • Oksanen, ORCID ID:E-mail majuok@utu.fi (email)
artikkeli id 6653. Tieteen tori
Teemu Harrinkari, Jaana Korhonen, Heikki Pajuoja. (2014). Kansainvälisen sääntelyn vaikutukset suomalaisen metsätalouden kilpailukykyyn. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6653. https://doi.org/10.14214/ma.6653
  • Harrinkari, ORCID ID:E-mail teemu.harrinkari@metla.fi (email)
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Pajuoja, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 6655. Kirjallisuutta
Sannakaisa Velmala. (2014). Sienten kiehtovaa biologiaa yleistajuisesti – ja suomen kielellä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6655. https://doi.org/10.14214/ma.6655
  • Velmala, ORCID ID:E-mail sannakajsa.velmala@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6658. Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Lauri Mehtätalo. (2014). Weibull-jakauman parametrin palautus vai ennustaminen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6658. https://doi.org/10.14214/ma.6658
  • Siipilehto, ORCID ID:
  • Mehtätalo, ORCID ID:
artikkeli id 6657. Tutkimusseloste
Kalle Karttunen, Tapio Ranta. (2014). Metsähakkeen intermodaalisen toimitusketjun kustannustehokkuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6657. https://doi.org/10.14214/ma.6657
  • Karttunen, ORCID ID:
  • Ranta, ORCID ID:
artikkeli id 6656. Tutkimusseloste
Atte Komonen, Panu Halme, Mari Jäntti, Tuuli Koskela, Janne S. Kotiaho, Tero Toivanen. (2014). Kääpien kannalta ennallistamalla tuotettu lahopuu ei täysin vastaa luontaista lahopuuta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6656. https://doi.org/10.14214/ma.6656
  • Komonen, ORCID ID:
  • Halme, ORCID ID:
  • Jäntti, ORCID ID:
  • Koskela, ORCID ID:
  • Kotiaho, ORCID ID:
  • Toivanen, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit