Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6635. Tutkimusartikkeli
Juha Laitila, Kari Väätäinen. (2011). Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6635. https://doi.org/10.14214/ma.6635

Tutkimuksen tavoitteena oli: 1) Selvittää kuormaus- ja purkuajat, ajankäytön rakenne sekä kuormakoko rangan ja kokopuun autokuljetuksessa. 2) Verrata rangan ja kokopuun haketustuottavuutta terminaaliolosuhteissa. 3) Tehdä vertailulaskelmat rangan, kokopuun ja kokopuupaalauksen korjuu- ja toimituskustannuksista eri kuljetus- ja haketustavoilla, kaukokuljetusmatkoilla ja hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitoilla.

Kokopuun autokuljetuksen kuormakoko oli 30 m3, kun puutavaraa kuljetettiin umpilaidallisella puutavara-autolla. Kaukokuljetuksessa kuormauksen tehotuntituottavuus oli metsäkuljetuspituuteen katkotulla kokopuulla 1,0 m3 minuutissa ja viisi metriä pitkällä rangalla 2,5 m3 minuutissa. Kuorman purkamisen tehotuntituottavuus oli vastaavasti kokopuulla 2,6 m3 minuutissa ja rangalla 3,4 m3 minuutissa. Vertailevan aikatutkimuksen perusteella rangan haketuksen tehotuntituottavuus oli 1,22-kertainen kokopuun haketustuottavuuteen verrattuna.

Tehty vertailulaskelma osoitti, että kokopuuna korjuu oli selvästi edullisin vaihtoehto, kun hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta oli alle 11 cm. Tätä läpimittaa järeämmillä kohteilla kokopuuna tai rankana korjuun välinen kustannusero jäi pieneksi metsähakkeen tuotannossa. Kokopuuna korjuussa tienvarsihaketukseen perustuva hakkeen toimitusketju oli menetelmistä edullisin. Rankana korjuussa haketus tulisi tehdä joko tienvarsivarastolla tai hakkeen käyttöpaikan välittömässä läheisyydessä. Jos toimitusketjussa käytetään terminaaleja, niin kuljetustaloudellisesti tehokkain tapa on kuljettaa kokopuun sijaan karsittua rankaa. Vertailulaskelman perusteella kokopuupaalauksen kilpailukyky oli heikko nuorten metsien energiapuun hankinnassa.

  • Laitila, ORCID ID:E-mail juha.laitila@metla.fi (email)
  • Väätäinen, ORCID ID:
artikkeli id 6634. Tutkimusartikkeli
Timo Saksa. (2011). Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6634. https://doi.org/10.14214/ma.6634

Tutkimuksessa tarkasteltiin pysyvien koealojen avulla kuusen paakkutaimien elossaoloa, tuhoja sekä pituuskehitystä 24:llä mätästäen, laikuttaen tai äestäen muokatulla käytännön uudistusalalla. Mätästetyillä ja laikutetuilla uudistusaloilla kuusen taimien elossaolo oli neljännen kasvukauden jälkeen merkitsevästi korkeampi, yli 90 %, verrattuna äestysaloihin, joilla elossaolo laski 80 %:n tasolle. Kasvukausittain tehtyjen havaintojen perusteella suurimmaksi istutustaimien tuhonaiheuttajaksi ensimmäisten vuosien aikana osoittautui tukkimiehentäi, joka aiheutti keskimäärin joka toisen taimikuoleman. Kaikkiaan tukkimiehentäin todettiin vikuuttaneen 55 %:a äestys-, 40 %:a laikutus- ja 20 %:a mätästysaloille istutetuista taimista.

Aineistoon sovitetun sekamallin mukaan muokkausjäljen kivennäismaapinnalle, maanpinnan tasoon tai ylemmäksi, syvään istutetut taimet säilyivät parhaiten elossa. Istutuspisteen etäisyys humuksesta sekä taimen pituus istutettaessa vaikuttivat myös positiivisesti taimen menestymiseen. Äestysaloilla istutustaimien kuolleisuus oli laikutus- ja mätästysaloja suurempaa. Parhaiten tukkimiehentäin tuhoilta säästyivät keskimääräistä maanpintaa korkeammalle kivennäismaapinnalle istutetut taimet. Mätästysaloilla tukkimiehentäin tuhoriski oli merkitsevästi pienempi kuin äestys- ja laikutusaloilla.

1- ja 2-vuotiaan taimimateriaalin välillä ei ollut eroa menestymisessä, mutta taimen pituudella oli positiivinen vaikutus niin elossaoloon kuin pituuskehitykseenkin. Neljännen kasvukauden lopussa istutustaimien pituutta selittivät taimen pituus istutushetkellä (+), pinnallinen istutus (–), istutus humuspintaan (–), keskimääräistä maanpinnan tasoa ylemmäksi (+) tai alemmaksi (–) istuttaminen, taimen etäisyys humuksesta (–), tukkimiehentäin syönti (–) sekä taimen lähiympäristön pintakasvillisuuden (–) ja lehtipuiden määrä (–). Uudistusalan muokkausmenetelmä ei selittänyt istutustaimen pituuskehitystä. Käytännön uudistusaloilla muokkausta edelleen kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota muokkausjäljen laatuun, jotta uudistusalalla olisi riittävästi viljelykelpoisia ja tasalaatuisia kohoumia kuusen istutusta varten.

  • Saksa, ORCID ID:E-mail timo.saksa@metla.fi (email)

Katsaus

artikkeli id 6636. Katsaus
Katri Himanen, Arja Lilja. (2011). Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit ja niiden torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6636. https://doi.org/10.14214/ma.6636

Siementen mukana kulkeutuu mikrobeja, lähinnä erilaisia sieniä. Pääosa näistä on harmittomia, mutta jotkut lajeista alentavat siementen itävyyttä ja aiheuttavat tauteja itävissä siemenissä tai sirkkataimissa. Mikrobien määrä ja lajisto riippuvat käpyjen ja siementen käsittelystä. Tartunnat ovat yleensä peräisin maasta tai tuoreiden käpyjen mukana kerätyistä ylivuotisista kävyistä. Mikrobit leviävät käpyjen keräysastioiden ja siementen käsittelylinjastojen välityksellä. Hyväkuntoiset siemenet kestävät varastoinnin aikana mikrobeja paremmin kuin vaurioituneet tai fysiologisesti heikentyneet. Jotta mikrobien aiheuttamat ongelmat pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, kävyt on kerättävä vasta kun siementen ovat täysin kehittyneitä. Siementen käsittelytilojen puhtauteen on kiinnitettävä huomiota tuotantoketjun joka vaiheessa, sillä sieni-itiöt ja rihmaston kappaleet kulkeutuvat tehokkaasti ilmavirtausten mukana.

  • Himanen, ORCID ID:E-mail katri.himanen@metla.fi (email)
  • Lilja, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu

artikkeli id 6641. Tieteen tori – Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Eeva Primmer. (2011). Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen osaksi metsätaloutta – institutionaalisen sopeutumisen empiirinen tarkastelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6641. https://doi.org/10.14214/ma.6641
  • Primmer, ORCID ID:E-mail eeva.primmer@ymparisto.fi (email)
artikkeli id 6640. Tieteen tori – Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Maarit Kallio. (2011). Metsien monimuotoisuuden turvaamisen välilliset vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6640. https://doi.org/10.14214/ma.6640
  • Kallio, ORCID ID:E-mail maarit.kallio@metla.fi (email)
artikkeli id 6639. Tieteen tori – Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Marjatta Hytönen. (2011). Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ekosysteemilähestymistavan avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6639. https://doi.org/10.14214/ma.6639
  • Hytönen, ORCID ID:E-mail marjatta.hytonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6638. Tieteen tori – Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Mirja Rantala, Leena A. Leskinen. (2011). METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoilla hyviä tavoitteita mutta niukasti resursseja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6638. https://doi.org/10.14214/ma.6638
  • Rantala, ORCID ID:E-mail mirja.rantala@metla.fi (email)
  • Leskinen, ORCID ID:
artikkeli id 6637. Tieteen tori – Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu
Maarit Loiskekoski. (2011). METSO yksityismetsien monimuotoisuuden turvaamisen ohjauskeinona. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6637. https://doi.org/10.14214/ma.6637
  • Loiskekoski, ORCID ID:E-mail maarit.loiskekoski@gmail.com (email)

Tieteen tori

artikkeli id 6644. Tieteen tori
Timo Yrjänä, Pirkko-Liisa Luhta, Eero Hartikainen, Eero Moilanen, Simo Tammela, Hannu Marttila, Björn Klöve, Heli Suurkuukka, Risto Virtanen, Timo Muotka. (2011). Liettyneiden metsäpurojen kunnostaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6644. https://doi.org/10.14214/ma.6644
  • Yrjänä, ORCID ID:E-mail timo.yrjana@ely-keskus.fi (email)
  • Luhta, ORCID ID:
  • Hartikainen, ORCID ID:
  • Moilanen, ORCID ID:
  • Tammela, ORCID ID:
  • Marttila, ORCID ID:
  • Klöve, ORCID ID:
  • Suurkuukka, ORCID ID:
  • Virtanen, ORCID ID:
  • Muotka, ORCID ID:
artikkeli id 6643. Tieteen tori
Erkki Lähde, Olavi Laiho, Timo Pukkala. (2011). Jatkuvaa kasvatusta vai tasaikäismetsätaloutta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6643. https://doi.org/10.14214/ma.6643
  • Lähde, ORCID ID:E-mail olavi.laiho@metla.fi (email)
  • Laiho, ORCID ID:
  • Pukkala, ORCID ID:
artikkeli id 6642. Tieteen tori
Antti Mutanen. (2011). Metsäsektorin suhdannetiedolle riittää kysyntää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6642. https://doi.org/10.14214/ma.6642
  • Mutanen, ORCID ID:E-mail antti.mutanen@metla.fi (email)

Kirjallisuutta

artikkeli id 6647. Kirjallisuutta
Anneli Viherä-Aarnio. (2011). Kotimaisten metsäpuiden erikoismuotojen rikkautta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6647. https://doi.org/10.14214/ma.6647
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:E-mail anneli.vihera-aarnio@metla.fi (email)
artikkeli id 6646. Kirjallisuutta
Martin Lillandt. (2011). Murroksen jälkeen - metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6646. https://doi.org/10.14214/ma.6646
  • Lillandt, ORCID ID:E-mail lillandt@elisanet.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 6645. Puheenvuoro
Eljas Pohtila. (2011). Metsälaki uusiksi? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6645. https://doi.org/10.14214/ma.6645
  • Pohtila, ORCID ID:E-mail eljas.pohtila@kolumbus.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6649. Tutkimusseloste
Timo Pukkala, Tatu Hokkanen, Teijo Nikkanen. (2011). Siemensadon ennustemallit männylle ja kuuselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6649. https://doi.org/10.14214/ma.6649
  • Pukkala, ORCID ID:
  • Hokkanen, ORCID ID:
  • Nikkanen, ORCID ID:
artikkeli id 6648. Tutkimusseloste
Mikko Moilanen, Markku Saarinen, Klaus Silfverberg. (2011). Männyn neulasten ravinnepitoisuuksien (N, P, K) vaihtelu metsäojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6648. https://doi.org/10.14214/ma.6648
  • Moilanen, ORCID ID:
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Silfverberg, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit