Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3

Päätoimittajalta

artikkeli id 6568. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (1998). Julkaisusarjat tutkimuksen rahoituksen ja tuloksellisuuden mittareissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6568. https://doi.org/10.14214/ma.6568
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6571. Tutkimusartikkeli
Pekka Tamminen. (1998). Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6571. https://doi.org/10.14214/ma.6571

Tuhka- ja typpilannoituksen vaikutuksia tutkittiin kahdessa Salpauselälle perustetussa männyntaimikossa Valkealassa. Tuhkalannoituksena annettiin kuusen kuorituhkaa 3 000 kg/ha ja typpilannoituksena 150 kg typpeä oulunsalpietarina (kalsiumammoniumnitraatti). Varttuneessa, pitkään punalatikkatuhoista kärsineessä taimikossa terveiden mäntyjen osuus kasvoi seuranta-aikana käsittelystä riippumatta. Typpilannoitus lisäsi mäntyjen pituuskasvua melko vähän ja vain kolmena vuonna.

Nuoressa taimikossa eivät yksittäiset käsittelyt vaikuttaneet taimien kuntojakaumaan, mutta lievästi sairaita taimia oli keskimäärin vähemmän tuhkaa tai/ja typpeä saaneilla koealoilla (n = 6) kuin käsittelemättömillä tai insektisidillä käsitellyillä koealoilla (n = 4). Typpilannoitus lisäsi pituuskasvua nuoressa taimikossa viiden vuoden ajan. Typpilannoitus ei lisännyt selvästi sairaiden taimien pituuskasvua vanhassa eikä nuoressa taimikossa. Tuhkalannoitus näytti hiukan lisänneen mäntyjen pituuskasvua erityisesti nuoressa taimikossa.

Typpilannoitus ei vaikuttanut maa-analyysitunnuksiin, mutta sen sijaan tuhkalannoitus vaikutti humuskerroksen ominaisuuksiin. Tuhkalannoitus nosti erityisesti humuskerroksen boorin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin, fosforin ja sinkin kokonaispitoisuuksia ja ammoniumasetaatilla uuttuvia kalsium-, magnesium- ja mangaanipitoisuuksia. Humuskerroksen pH nousi keskimäärin 3,8:sta 5,3:een. Tuhkalannoitus nosti myös kivennäismaan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksia ja pH:ta keskimäärin 4,6:sta 4,8:aan.

Typpi- ja tuhkalannoitusta voi kokeiden perusteella suositella mieluummin nuoren ja terveen tai enintään lievästi punalatikan vaivaaman männyntaimikon hoitoon kuin varttuneen, pahoin vaurioituneen taimikon elvyttämiseen.

  • Tamminen, ORCID ID:E-mail pekka.tamminen@metla.fi (email)
artikkeli id 6570. Tutkimusartikkeli
Seppo Kaunisto, Mikko Moilanen. (1998). Kasvualustan, puuston ja harvennuspoistuman sisältämät ravinnemäärät neljällä vanhalla ojitusalueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6570. https://doi.org/10.14214/ma.6570

Tutkimuksessa selvitettiin ojitettujen soiden turpeen ravinnepitoisuuksia ja -määriä raakahumuksessa ja 0–50 cm:n pintaturvekerroksessa. Lisäksi arvioitiin puustoon sitoutuneiden ja hakkuiden mukana poistuneiden ravinteiden määriä samoilta koealoilta mitattujen puuston tilavuuden ja poistuman (min. 5, max. 178 m3/ha) ja muista tutkimuksista saatujen keskimääräisten puun eri osiin sitoutuvien ravinnemäärien perusteella. Aineisto kerättiin Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaisessa seurannassa olleilta 34 rämekoealalta, 12 korpikoealalta ja 10 metsitetyltä nevakoealalta. Kohteet oli ojitettu 1930-luvulla. Turvenäytteistä määritettiin typen, fosforin, kaliumin, kalsiumin, magnesiumin, raudan, mangaanin, boorin, sinkin ja kuparin kokonaispitoisuudet kuiva-massaa ja määrät tuoretilavuutta kohden. Raakahumuksessa ja 0–20 cm:n pintaturvekerroksessa oli typpeä yhteensä 5 500–7 000 kg/ha, fosforia 250–400 kg/ha ja kaliumia 60–90 kg/ha. Rämeistä kehittyneillä turvekankailla ja muuttumilla typpeä ja fosforia oli 3–4-kertaisesti verrattuna vastaaviin luonnontilaisiin rämeisiin, mutta kaliumia vain n. 60–90 %. Valtaosa kalium- ja sinkkivaroista oli raakahumuksessa ja turpeen 0–10 cm:n pintakerroksessa. Entisillä nevakoealoilla kivennäisravinnevarat olivat erittäin vähäiset. Kaliumia, booria ja sinkkiä oli raakahumuksessa ja turpeen pintakerroksessa (0–20 cm) useissa tapauksissa vähemmän kuin puustossa. Latvusten hyödyntämisen hakkuukertymässä arvioitiin olennaisesti vähentävän näiden ravinteiden määriä kasvupaikalla. Koealoilla runkopuunkorjuuna toteutettujen harvennushakkuiden aiheuttamat ravinnepoistumat olivat kuitenkin suhteellisen vähäisiä verrattuna kasvualustaan ja nykypuustoon sitoutuneisiin ravinnemääriin, koska harvennushakkuut olivat olleet verrattain vähäisiä.

  • Kaunisto, ORCID ID:E-mail seppo.kaunisto@metla.fi (email)
  • Moilanen, ORCID ID:
artikkeli id 6569. Tutkimusartikkeli
Jorma Issakainen, Mikko Moilanen. (1998). Lannoituksen vaikutus puolukka- ja mustikkasatoihin ja marjojen ravinnepitoisuuksiin kangasmailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6569. https://doi.org/10.14214/ma.6569

Tutkimuksessa selvitettiin puolukan ja mustikan marjatuotannon vuotuista vaihtelua varttuneissa puolukka- ja mustikkatyypin kangasmetsiköissä. Lisäksi tutkittiin pääravinnelannoituksen (typpi, fosfori, kalium) vaikutusta marjasatoihin ja marjojen alkuainepitoisuuksiin.

Luontainen marjominen vaihteli huomattavasti vuodesta toiseen. Parhaimman ja huonoimman vuoden satoero samassa metsikössä oli puolukalla lähes 10-kertainen ja mustikalla vielä suurempi. Jaksolla 1978–88 vuotuinen puolukkasato vaihteli välillä 100–170 kg/ha ja mustikkasato välillä 70–165 kg/ha.

Lannoituskäsittelyjen seurauksena marjantuotanto useimmiten heikentyi. Eniten marjominen kärsi PK-(fosfori-kalium)lannoituksesta, jonka vaikutuksesta esim. mustikkasadot jäivät 2–3 kertaa pienemmiksi kuin lannoittamattomilla vertailualoilla. Typpilannoituksen vaikutus jäi osin epäselväksi. Joissain tapauksissa ureatyppi näytti lyhytaikaisesti lisänneen puolukan määrää ja vaikuttaneen suotuisasti myös mustikkaan.

Typpeä sisältäneet käsittelyt kohottivat ja PK-käsittely alensi marjojen typpipitoisuutta. PK-käsittely kohotti marjojen fosfori-, kalium-, magnesium- ja booripitoisuutta. Puolukalla muutokset olivat selvempiä ja vaikutus näytti kestävän pitempään kuin mustikalla. Typpikäsittelyt alensivat molempien marjalajien – etenkin puolukan – mangaani- ja kupariarvoja.

Tulokset osoittavat, että vastoin yleistä ennakkokäsitystä ja eräitä aiempia tutkimustuloksia metsänlannoituksella ei voida merkittävästi lisätä marjasatoja keskiviljavilla kangasmailla. Syynä lienee ravinnelisäyksestä johtuneen kilpailutilanteen muuttuminen kenttäkerroksen heinä- ja ruohokasvillisuuden eduksi.

  • Issakainen, ORCID ID:E-mail jorma.issakainen@metla.fi (email)
  • Moilanen, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6574. Katsaus
Antti Wall. (1998). Peltomaan muutos metsämaaksi – metsitettyjen peltojen maan ominaisuudet, kasvillisuuden kehitys ja lajimäärä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6574. https://doi.org/10.14214/ma.6574

Artikkelissa tarkastellaan metsitettyjen peltojen maan ominaisuuksia ja kasvillisuuden kehitystä sekä arvioidaan metsitettyjen peltojen mahdollisuutta kehittyä lehdoiksi, metsäekosysteemin biodiversiteetin kannalta erityisen arvokkaiksi elinympäristöiksi. Pellonmetsitys on ollut huomattava maankäyttömuodon muutos, jossa maatalouden maata siirtyy metsätalouden maaksi. Pellonmetsityksen ekologisia vaikutuksia on tutkittu vähän. Metsitetyt pellot kuuluvut maan ravinnemäärien perusteella arvioituna metsämaan viljavimpiin luokkiin, joskin metsitettyjen peltojen kasvupaikkaluokittelu on ongelmallista. Metsitettyjen peltojen kasvillisuus muodostuu aluksi peltokasveista. Sukkession edetessä metsäkasvien osuus kasvaa hitaasti. Pellojenmetsitys lisää talousmetsien kasvillisuuden lajistollista diversiteettiä. Metsitettyjen peltojen kehittymistä lehdoiksi voidaan edistää suosimalla metsänhoidossa lehtipuita.

  • Wall, ORCID ID:E-mail antti.wall@metla.fi (email)
artikkeli id 6573. Katsaus
Peeter Muiste, Rihko Haarlaa, Ari Välja, Meelis Teder. (1998). Baltian maiden metsätalous ja sahateollisuus 1990-luvulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6573. https://doi.org/10.14214/ma.6573

Metsätalouden, puun korjuun ja sahateollisuuden historia on Baltian maissa samanlainen. Metsien puuston vuotuinen kasvu on Virossa noin 7 milj. m3, Latviassa 14 milj. m3 ja Liettuassa 12 milj. m3, yhteensä 33 miljoonaa kuutiometriä. Nuoret ja keski-ikäiset havumetsät ovat vallitsevia. Liettuassa kuitenkin lehtipuustojen osuus on yli kolmannes.

Hakkuusuunnitteen mahdollistamaa puutavaran määrää ei korjata missään Baltian maassa, vaan vain noin puolet hakkuumahdollisuuksista käytetään hyväksi. Vaikka metsien ikäluokkajakautuma ei ole aivan normaali, sahateollisuuden laajentamiselle on raaka-ainepohja olemassa ja kasvamassa.

Baltian maiden sahaustoiminnalle yhteinen piirre on se, että sahausta tehdään monissa pienissä sahalaitoksissa. Yksiköistä monet on perustettu äskettäin, vaikka eräitä neuvostoajalta peräisin olevia kehäsahalaitoksiakin toimii yhä. Yksi sahateollisuuden suurimmista ongelmista on sahatavaran kuivauskapasiteetin puuttuminen. Myös tuotannon tehokkuutta ja tuotteiden laatua tulisi vielä parantaa. Sahatavaran vientikauppaan liittyvä perinne menetettiin neuvostovallan aikana Baltian maista. Nyt panostetaankin erityisesti puutuotteiden viennille välttämättömän infrastruktuurin luomiseen.

  • Muiste, ORCID ID:E-mail rihko.haarlaa@helsinki.fi (email)
  • Haarlaa, ORCID ID:
  • Välja, ORCID ID:
  • Teder, ORCID ID:
artikkeli id 6572. Katsaus
Teijo Nikkanen, Jukka Antola. (1998). Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6572. https://doi.org/10.14214/ma.6572

Metsänjalostuksen tulokset hyödynnetään metsänviljelyn kautta. Jalostettu metsänviljelyaineisto tuotetaan lähes yksinomaan siemenviljelyksissä. Männyn ensimmäisen polven siemenviljelykset ovat nyt siementuotantovaiheessa. Nykyiset siemenviljelykset alkavat kuitenkin ennen pitkää rappeutua. Tämän takia nyt on aika ryhtyä uusien siemenviljelysten suunnitteluun ja perustamiseen.

Uusien valiosiemenviljelysten tavoitteena on siemenen geneettisen laadun kohottaminen. Männyllä tähän alkaa olla hyvät edellytykset; saavutettavissa olevan lisäkasvun arvioidaan olevan 12 % ja laadullisen lisän 8 % ensimmäisen polven siemenviljelyksiin verrattuna. Uusien viljelysten perustamisen yhteydessä pidetään myös huolta viljelysten tuottaman siemenen geneettisen monimuotoisuuden säilymisestä. Lisäksi tavoitteena on huolehtia metsänviljelyaineiston viljelyvarmuudesta ja tehostaa siementuotantoa.

Männyn siemenviljelysten perustamisohjeet on laadittu perinteisiä, avomaalle vartteilla perustettavia kloonisiemenviljelyksiä varten. Ohjeissa on kymmenen kohtaa: 1. Siemenviljelys on pyrittävä perustamaan käyttöalueelleen. 2. Siemenviljelyskloonien on oltava sopeutuneita suunnitellulle käyttöalueelle. 3. Siemenviljelyksiin valitaan jälkeläistestauksessa menestyneitä klooneja. 4. Siemenviljelyksen kloonimäärän on oltava riittävän suuri. 5. Klooniosuudet on pyrittävä saamaan mahdollisimman tasaisiksi. 6. Kloonit on hajautettava siemenviljelykselle. 7. Kloonien oikeellisuus on tarkistettava. 8. Vartteiden istutustiheyden on oltava tarkoituksenmukainen. 9. Siemenviljelysalueen on oltava riittävän suuri ja muodoltaan yhtenäinen. 10. Siemenviljelys on perustettava maaperältään ja topografialtaan hyvälle paikalle.

  • Nikkanen, ORCID ID:E-mail teijo.nikkanen@metla.fi (email)
  • Antola, ORCID ID:

Tieteen tori

Alue-ekologinen suunnittelu metsäsuunnittelussa

artikkeli id 6579. Tieteen tori – Alue-ekologinen suunnittelu metsäsuunnittelussa
Janne Uuttera, Matti Maltamo. (1998). Intensiivisen metsätalouden aiheuttamat muutokset metsien rakenteessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6579. https://doi.org/10.14214/ma.6579
  • Uuttera, ORCID ID:E-mail janne.uuttera@forest.joensuu.fi (email)
  • Maltamo, ORCID ID:
artikkeli id 6578. Tieteen tori – Alue-ekologinen suunnittelu metsäsuunnittelussa
Ron Store, Ari Nikula. (1998). Paikkatietojärjestelmät alue-ekologisessa suunnittelussa ja tutkimuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6578. https://doi.org/10.14214/ma.6578
  • Store, ORCID ID:E-mail ron.store@metla.fi (email)
  • Nikula, ORCID ID:
artikkeli id 6577. Tieteen tori – Alue-ekologinen suunnittelu metsäsuunnittelussa
Jyrki Kangas, Annika Kangas, Timo Pukkala. (1998). Alue-ekologinen ote metsäsuunnittelussa: onko metsäsuunnittelun tutkimuksella tarjota eväitä siihen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6577. https://doi.org/10.14214/ma.6577
  • Kangas, ORCID ID:E-mail jyrki.kangas@metla.fi (email)
  • Kangas, ORCID ID:
  • Pukkala, ORCID ID:
artikkeli id 6576. Tieteen tori – Alue-ekologinen suunnittelu metsäsuunnittelussa
Jukka Jokimäki, Heikki Henttonen. (1998). Ekokäytävät metsäsuunnittelun työvälineenä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6576. https://doi.org/10.14214/ma.6576
  • Jokimäki, ORCID ID:E-mail jukka.jokimaki@urova.fi (email)
  • Henttonen, ORCID ID:
artikkeli id 6575. Tieteen tori – Alue-ekologinen suunnittelu metsäsuunnittelussa
Sami Kurki, Sakari Mykrä, Janne Uuttera, Mikko Kurttila. (1998). Alue-ekologinen tavoite metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6575. https://doi.org/10.14214/ma.6575
  • Kurki, ORCID ID:E-mail sami.kurki@utu.fi (email)
  • Mykrä, ORCID ID:
  • Uuttera, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6581. Tieteen tori
Jari Parviainen. (1998). Luonnonläheinen metsänhoito Euroopassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6581. https://doi.org/10.14214/ma.6581
  • Parviainen, ORCID ID:E-mail jari.parviainen@metla.fi (email)
artikkeli id 6580. Tieteen tori
Jouko Saarelainen. (1998). Maaperäkartoituksen maalajikuvioinnit metsäsuunnittelun avuksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6580. https://doi.org/10.14214/ma.6580
  • Saarelainen, ORCID ID:E-mail jouko.saarelainen@gst.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 6582. Puheenvuoro
Seppo Oja. (1998). Täsmällisyyttä kirjallisuusviitteisiin – vastaus Jouko Mäkelälle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6582. https://doi.org/10.14214/ma.6582
  • Oja, ORCID ID:E-mail seppo.oja@metla.fi (email)

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit