Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3

Päätoimittajalta

artikkeli id 6473. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (1997). Metsien kehityksen ennustaminen. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 305-306. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6473.
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6477. Tutkimusartikkeli
Ari Keskimölö & Juha Malinen. (1997). Lapin metsänkäyttöskenaarioiden energiapuukertymät. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 375-388. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6477. https://doi.org/10.14214/ma.6477

Tutkimuksessa arvioidaan Lapin metsästrategiatyöryhmän esittämien metsänkäyttöskenaarioiden toteutumisen vaikutukset energiapuun korjuumahdollisuuksiin seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana Koillis-Suomen ja Lapin metsälautakuntien alueella. Laskelmat tehtiin MELA-ohjelmistosta energiapuulaskentaan kehitetyllä versiolla. Tulokset laskettiin kahdelle talousskenaariolle, monikäyttöskenaariolle ja luonnonsuojeluskenaariolle neljällä vaihtoehtoisella energiapuun hinnalla (45, 55, 65 ja 85 mk/MWh) käyttöpaikalla.

Maksimihinnalla 45 mk/MWh energiapuun korjuu ei ollut kannattavaa. Maksimihinnoilla 55–85 mk/MWh talousskenaarioiden energiapuukertymä oli 0,6–1,2 milj. m3/v. Monikäyttöskenaariossa energiapuukertymät olivat vastaavilla hinnoilla 0,5–1,1 milj. m3/v ja luonnonsuojeluskenaariossa 0,5–0,9 milj. m3/v. Männyn ja kuusen osuus energiapuukertymistä oli yhteensä vähintään 80 %. Lämpöarvoltaan parhaan puulajin, koivun, osuus oli suurimmillaan 19 %. Energiapuukertymät koostuivat pääasiassa mänty- tai kuusivaltaisilta päätehakkuualoilta korjattavista hakkuutähteistä. Energiapuun korjuuala oli suurimmillaan runsaat 35 000 ha.

Energiapuu tarjoaa tulevaisuudessa merkittävän mahdollisuuden energiantuotannossa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että energiapuun käyttöä Lapissa ei rajoita tulevaisuudessa niinkään metsien käyttö, vaan ennen kaikkea energiapuusta maksettava hinta.

  • Keskimölö, ORCID ID:E-mail ari.keskimolo@tapio.mailnet.fi (email)
  • Malinen, ORCID ID:
artikkeli id 6476. Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö, Piia Hukki & Erkki Verkasalo. (1997). Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus rauduskoivun ulkoiseen laatuun 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 349-374. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6476. https://doi.org/10.14214/ma.6476

Samanikäisten rauduskoivujen pituus ei eronnut pelto- ja metsämailla, mutta läpimitta oli peltomailla keskimäärin 1 cm suurempi. Metsämailla istutuskoivut olivat lähes kaikilta laatuominaisuuksiltaan parempia kuin peltomailla. Vain alaoksien kuivumisessa ja karsiutumisessa ei ollut eroa. Peltokoivujen paksummat oksat ja voimakkaampi kapeneminen selittyivät vain osittain puiden nopeammalla paksuuskasvulla. Pintaviat ja mutkaisuus olivat yleisempiä peltomailla, mutta pystyoksia esiintyi vähän enemmän metsämailla. Tyvimutkia, lenkoutta ja halkeamia oli metsä- ja peltomailla yhtä paljon. Metsämaiden istutuskoivuissa oli vikoja yhtä paljon tai vähemmän kuin aikaisemmin tutkituissa luonnonkoivuissa. Nopeamman kasvun takia istutuskoivujen oksat olivat paksumpia, mutta tyviosan karsiutumisessa ei ollut suurta eroa.

Hienojen lajitteiden lisääntyminen maassa vähensi koivun runkomuotovikoja, mutta lisäsi rungon kapenemista ja hidasti alaoksien karsiutumista. Lajittunut hietamaa ja toisaalta hiekkamoreeni osoittautuivat oksaisuuslaadun kannalta parhaiksi kasvupaikoiksi rauduskoivulle, mutta tyvimutkia ja lenkoutta niillä esiintyi tavallista enemmän. Kasvun kannalta moreenimaat olivat edullisimpia. Hiesu- ja savimaat olivat sekä kasvun että oksaisuuden suhteen muita kivennäismaita heikoimpia. Suuri orgaanisen aineksen osuus kivennäismaassa edisti koivun paksuuskasvua, mutta lisäsi oksaisuutta ja haaraisuuta. Maalaji vaikutti koivun kasvuun ja laatuun enemmän metsämailla kuin peltomailla.

Rauduskoivun nopea pituuskehitys vähensi koivun oksaisuutta ja paransi ruunkomuotoa, mutta lisäsi hiukan lenkoutta ja tyvimutkaisuutta. Myös kasvatustiheyden kohoaminen paransi koivun laatua vähentämällä rungon kapenemista ja edistämällä alaoksien kuolemista. Saman paksuisten puiden oksanpaksuus aleni runkoluvun kohotessa metsämailla, mutta peltomailla eroa ei havaittu. Harvennusten viivästyminen hidasti kuivien oksien karsiutumista ja supisti elävää latvusta. Tyvimutkia, lenkoutta ja halkeamia esiintyi tiheissä koivikoissa vähemmän kuin harvoissa.

  • Niemistö, ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@metla.fi (email)
  • Hukki, ORCID ID:
  • Verkasalo, ORCID ID:
artikkeli id 6475. Tutkimusartikkeli
Sauli Valkonen. (1997). Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 321-347. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6475. https://doi.org/10.14214/ma.6475

Tutkimuksessa laadittiin kangasmaiden puhtaiden, ilman sekapuuston tai tuhojen aiheuttamia häiriöitä kasvaneiden 0,5–10 m valtapituisten viljelykuusikoiden alkukehitystä kuvaava malliperhe. Siihen kuuluvat yksittäisten kasvatuskelpoisten kuusten pituus- ja paksuuskasvun ja kuolemistodennäköisyyden mallit sekä metsikön valtapituuskehityksen, pituusjakauman ja läpimitan mallit. Tutkimusaineisto koostui 36 tuoreen ja lehtomaisen kankaan istutusmetsiköstä, jotka sijaitsivat tasaisesti Suomen alueella pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Kesto- ja kertakoealoina mitatut metsiköt oli valittu osin subjektiivisesti, osin monivaiheisella otannalla. Niiden ikä vaihteli tutkimusjakson lopussa 11–36 vuoden, valtapituus 1,5–10,8 m ja kasvatuskelpoisten taimien runkoluku 933–3 560 kpl ha–1 välillä. Aineistosta puuttuivat epäonnistuneet viljelykset. Mallit testattiin riippumattomalla aineistolla. Mallien mukaista puuston kehitystä verrattiin kasvu- ja tuotostaulukoiden ja varttuneiden viljelykuusikoiden kasvumallien mukaiseen kehitykseen.

  • Valkonen, ORCID ID:E-mail sauli.valkonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6474. Tutkimusartikkeli
Jouni Väkevä & Katriina Lipponen. (1997). Yksityismaiden metsätuhot vuosina 1992–93 ja metsätuhorekisteri. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 307-319. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6474. https://doi.org/10.14214/ma.6474

Metsätuhorekisterin käyttötarkoituksena on toimia eri lähteistä koottujen tuhohavaintojen keskusrekisterinä, josta voidaan tulostaa karttapohjaista tietoa tuhojen esiintymisestä ja merkityksestä. Rekisteri toteutettiin relaatiotietokantana, ja aineiston visualisointia varten rakennettiin paikkatietojärjestelmäsovellus. Tuhojen määrää tarkasteltiin metsälautakunnissa v. 1992–93 tehtyjen havaintojen perusteella. Tutkitun alueen osuus Suomen metsämaan kokonaispinta-alasta oli v. 1992 3,2 % ja v. 1993 3,9 %. Tuhoja havaittiin v. 1992 1,4 %:lla ja v. 1993 1,1 %:lla inventoidusta pinta-alasta. Yleisimpiä tuhonaiheuttajia olivat hirvi ja lahottajasienet. Tuloksia voidaan pitää aliarviona tuhojen todellisesta määrästä, mikä johtuu mm. tuhojen kirjaamiskäytännöstä. Metsäsuunnittelusta saadaan tuhojen seurantaan soveltuvaa aineistoa koko maan alueelta vuosittain ja suhteellisen lyhyellä viiveellä, mikä on merkittävä etu verrattuna muista lähteistä saatavaan tietoon.

  • Väkevä, ORCID ID:E-mail jouni.vakeva@metsateho.fi (email)
  • Lipponen, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6478. Katsaus
Annika Kangas & Jyrki Kangas. (1997). Mallit, ennusteet ja simulointi metsätalouden laskentajärjestelmissä. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 389-404. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6478. https://doi.org/10.14214/ma.6478

Metsätalouden laskentajärjestelmät pohjautuvat yhä enemmän simuloituihin metsien kehitysennusteisiin, mutta näin saatujen kehitysennusteiden ja -skenaarioiden luotettavuutta ei ole riittävästi tarkasteltu. Tässä artikkelissa esitellään erilaisten puustotunnusten ennustamiseen liittyviä epävarmuuden lähteitä. Lähinnä tarkastellaan mallien jäännösvirheiden ja kertoimien sekä malleissa tarvittavien lähtötietojen virheiden vaikutuksia saataviin ennusteisiin. Lisäksi tarkastellaan esimerkkilaskelman avulla virheiden vaikutuksia metsäsuunnitelmaan. Puustotunnusten ennustamisen lisäksi metsäsuunnittelussa aiheuttavat epävarmuutta esimerkiksi päätöksentekijän tavoitteiden analysointi ja kuvaaminen. Ennustamiseen ja suunnitteluun liittyvät erilaiset epävarmuustekijät ja niiden yhteisvaikutukset tulisikin tuntea nykyistä paremmin. Epävarmuus pitäisi myös pystyä kuvaamaan päätöksentekijälle tämän ymmärtämässä muodossa.

  • Kangas, ORCID ID:E-mail annika.kangas@metla.fi (email)
  • Kangas, ORCID ID:

Tieteen tori

Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus

artikkeli id 6482. Tieteen tori – Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus
Kullervo Kuusela. (1997). Puuston kasvun ennustamisen karikoita. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 415-417. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6482.
  • Kuusela, ORCID ID:
artikkeli id 6481. Tieteen tori – Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus
Kari Mielikäinen. (1997). Miksi puiden kasvun vaihtelua täytyy tutkia ja ymmärtää? Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 412-415. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6481.
  • Mielikäinen, ORCID ID:E-mail kari.mielikainen@metla.fi (email)
artikkeli id 6480. Tieteen tori – Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus
Timo Pukkala. (1997). Riski ja epävarmuus metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 408-412. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6480.
  • Pukkala, ORCID ID:E-mail timo.pukkala@forest.joensuu.fi (email)
artikkeli id 6479. Tieteen tori – Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus
Juha Alho & Kari Korhonen. (1997). Metsien tulevan kehityksen ennakointi. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 406-407. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6479.
  • Alho, ORCID ID:E-mail alho@ns.joensuu.fi (email)
  • Korhonen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6485. Tieteen tori
Matti Leikola. (1997). Metsänhoidon aatteet – konkretiasta metafysiikkaan. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 429-433. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6485.
  • Leikola, ORCID ID:
artikkeli id 6484. Tieteen tori
Eeva Karjalainen & Minna Komulainen. (1997). Uudistusalojen vaikutus kaukomaisemaan – tapaustutkimus Kainuussa. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 423-428. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6484.
  • Karjalainen, ORCID ID:E-mail eeva.karjalainen@metla.fi (email)
  • Komulainen, ORCID ID:
artikkeli id 6483. Tieteen tori
Mika Rekola & Eija Pouta. (1997). Onko luonnolla hintaa? Maksuhalukkuuskyselyjen käyttökelpoisuus metsä- ja ympäristöpolitiikassa. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 418-422. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6483.
  • Rekola, ORCID ID:E-mail mika.rekola@helsinki.fi (email)
  • Pouta, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit