Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3

Päätoimittajalta

artikkeli id 6387. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2008). Puu raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6387. https://doi.org/10.14214/ma.6387
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6389. Tutkimusartikkeli
Lauri Kuusisto & Annika Kangas. (2008). Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskentaketjussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6389. https://doi.org/10.14214/ma.6389

Suunnittelujärjestelmät ennustavat kuvioittaisessa arvioinnissa mitattujen keskitunnusten perusteella puulajeittain kokonaistilavuudet sekä puutavaralajien tilavuudet. Laskenta perustuu jakaumamallin, pituusmallin sekä runkokäyrämallin käyttöön. Puutavaralajien tilavuudet voidaan laskea järjestelmissä teoreettisina, puutavaralajien yläläpimittavaatimuksien perusteella, tai ottaa huomioon myös katkonnan vaikutus. Katkonnan vaikutus taas voidaan ottaa huomioon empiirisellä mallilla, tai apteeraamalla järjestelmän tuottamat kuvauspuut simulaattorissa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, miten suunnittelujärjestelmän laskenta kannattaa toteuttaa. Tutkimuksessa selvitetään, mistä komponenteista puutavaralajien tilavuuksien virheet koostuvat, ja mihin laskentajärjestelmässä siis kannattaa kiinnittää huomiota. Tutkimus tehtiin vertaamalla laskentajärjestelmän tuottamia arvoja MASI apteeraussimulaattorin tuottamiin. Virheet jaettiin runkokäyrämallin, pituusmallin sekä jakaumamallin aiheuttamiin komponentteihin. Näistä runkokäyrän vaikutusta ei ole aiemmissa tutkimuksissa voitu ottaa huomioon. Tutkittu malliketju tuotti järjestelmällisen aliarvion sekä kokonais- että tukkitilavuuksille. Laskentajärjestelmän malleista suurimmaksi virhelähteeksi osoittautui runkokäyrämalli, toiseksi suurimmaksi pituusmalli ja pienin virhelähde oli jakaumamalli.

  • Kuusisto, ORCID ID:
  • Kangas, ORCID ID:
artikkeli id 6388. Tutkimusartikkeli
Juha Honkatukia, Maarit Kallio, Riitta Hänninen & Johanna Pohjola. (2008). Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6388. https://doi.org/10.14214/ma.6388

Venäjä on ilmoittanut nostavansa raakapuun vientitulleja asteittain 50 euroon kuutiometriltä, mikä johtaisi toteutuessaan puun tuonnin loppumiseen Venäjältä. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten suuria vaikutuksia Venäjän noin 15 miljoonan kuutiometrin suuruisen raakapuun tuonnin loppumisella olisi Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen pitkällä aikavälillä olettaen, että tuontia muualta ei pystytä lisäämään. Tutkimusmenetelmänä on skenaarionanalyysi. Skenaarioita tuotettiin sekä metsäsektorin osittaistasapainomallilla että kansantalouden yleisellä tasapainomallilla. Raakapuun tuonnin aleneminen johtaa kotimaan hakkuiden, kantohintojen ja kantorahatulojen nousuun. Metsätalouden tuotannon arvioidaan olevan noin 7 % suurempi vuonna 2020 verrattuna tilanteeseen ilman tuontimuutosta. Sen sijaan metsäteollisuus joutuisi kustannusten nousun aiheuttaman heikentyneen kannattavuuden vuoksi sopeuttamaan tuotantoansa pienemmäksi. Eniten supistuisi mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto, 10–16 % suhteessa perusuraan vuonna 2020 riippuen käytetystä mallista ja lähtöoletuksista. Kansantaloudessa vaikutukset näkyisivät hintojen nousuna, joka alentaisi kulutuskysyntää ja työllisyyttä aluksi noin yhdellä prosentilla ja investointeja hieman tätä enemmän. Talouden rakennemuutos vaimentaa ajan kuluessa hintojen nousun vaikutuksia ja vuonna 2020 ne ovat varsin pieniä koko kansantalouden tasolla. Vaikka Venäjä päätyisi luopumaan tulleista, tutkimus antaa tietoa Suomen talouden riippuvuudesta puun tuonnista.

  • Honkatukia, ORCID ID:E-mail juha.honkatukia@vatt.fi (email)
  • Kallio, ORCID ID:
  • Hänninen, ORCID ID:
  • Pohjola, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6390. Katsaus
Ville Hallikainen, Timo Helle, Mikko Hyppönen, Arsi Ikonen, Mikko Jokinen, Arto Naskali, Seija Tuulentie & Martti Varmola. (2008). Luonnon käyttöön perustuvat elinkeinot ja niiden väliset suhteet Ylä-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6390. https://doi.org/10.14214/ma.6390

Ylä-Lapin luonnon merkittävimpiä käyttömuotoja ja elinkeinoja ovat keräily ja metsästys, poronhoito, metsätalous, matkailu sekä tässä elinkeinoksi luokiteltu Metsähallituksen luontopalveluista muodostuva luonnonsuojelu.

Poronhoidon sekä muiden elinkeinojen ja maankäyttömuotojen väliset ongelmat tulevat korostetusti esiin Ylä-Lapissa. Ristiriitoja on syntynyt sekä poronhoidon ja matkailun että erityisesti poronhoidon ja valtionmetsätalouden välille. Inarissa valtionmetsiä koskevia ristiriitoja leimaavat vaikeiden luonnonvarakonfliktien yleiset tunnusmerkit: tietoa koskevat erimielisyydet osapuolten välillä, erilaisen tulkintakehyksen synnyttämät poliittiset kiistat sekä epäluottamus eri osapuolten välillä.

Kiinnostus pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämiseen muutenkin kuin perinteellisten elinkeinojen avulla on sirkumpolaarinen ilmiö, joka on ollut viime vuosikymmeninä vilkkaan tutkimuksen kohteena niin Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassa. Runsaasti huomiota on kiinnitetty villien peurojen ja karibujen elinympäristöjen suojeluun ja toisaalta Euraasian pohjoisten alkuperäiskansojen harjoittaman poronhoidon edellytysten turvaamiseen.

Maankäyttökiistojen ratkaisemisessa tarvitaan hyvin toimivia institutionaalisia järjestelmiä sekä puolueettomasti ja perusteellisesti hoidettuja neuvotteluja osapuolten välillä. Hyvin toteutettu vuorovaikutteinen ja osallistava suunnittelu on ongelmistaan huolimatta hyvä ja välttämätön konfliktien hallinnan keino.

  • Hallikainen, ORCID ID:E-mail timo.helle@metla.fi (email)
  • Helle, ORCID ID:
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Ikonen, ORCID ID:
  • Jokinen, ORCID ID:
  • Naskali, ORCID ID:
  • Tuulentie, ORCID ID:
  • Varmola, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6393. Tieteen tori
Timo Silver, Markku Saarinen & Sirke Kajava. (2008). Metsälain mukaisten erityisen tärkeiden suoelinympäristöjen määrittäminen ja metsälakikartoituksen luotettavuus Lounais-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6393. https://doi.org/10.14214/ma.6393
  • Silver, ORCID ID:E-mail timo.silver@metsakeskus.fi (email)
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Kajava, ORCID ID:
artikkeli id 6392. Tieteen tori
Henrik Heräjärvi. (2008). Koivun ja haavan mahdollisuudet puutuotealalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6392. https://doi.org/10.14214/ma.6392
  • Heräjärvi, ORCID ID:E-mail henrik.herajarvi@metla.fi (email)
artikkeli id 6391. Tieteen tori
Kari Valtonen. (2008). Millä perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteet? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6391. https://doi.org/10.14214/ma.6391
  • Valtonen, ORCID ID:E-mail kari.valtonen@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6401. Tutkimusseloste
Anu Kantola. (2008). Kuusen runkorakenteen yhteys sahapuun laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6401. https://doi.org/10.14214/ma.6401
  • Kantola, ORCID ID:
artikkeli id 6400. Tutkimusseloste
Albert Porcar-Castell. (2008). Fotosysteemi II:n toiminnan mukautuminen vuorokauden ja kasvukauden aikaiseen ympäristötekijöiden vaihteluun – klorofylli-a:n fluoresenssi tutkimusmenetelmänä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6400. https://doi.org/10.14214/ma.6400
  • Porcar-Castell, ORCID ID:
artikkeli id 6399. Tutkimusseloste
Jani Laturi, Jarmo Mikkola & Jussi Uusivuori. (2008). Käytössä olevien puutuotteiden hiilivaranto Suomessa ja skenaariot vuoteen 2050. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6399. https://doi.org/10.14214/ma.6399
  • Laturi, ORCID ID:
  • Mikkola, ORCID ID:
  • Uusivuori, ORCID ID:
artikkeli id 6398. Tutkimusseloste
Tuula Jyske, Harri Mäkinen & Pekka Saranpää. (2008). Kuusen puuaineen tiheyden vaihtelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6398. https://doi.org/10.14214/ma.6398
  • Jyske, ORCID ID:
  • Mäkinen, ORCID ID:
  • Saranpää, ORCID ID:
artikkeli id 6397. Tutkimusseloste
Jussi Peuhkurinen, Matti Maltamo & Jukka Malinen. (2008). Puulajeittaisten läpimittajakaumien ja tukkisaannon ennustaminen laserkeilausaineiston ja digitaalisen ilmakuvan avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6397. https://doi.org/10.14214/ma.6397
  • Peuhkurinen, ORCID ID:
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Malinen, ORCID ID:
artikkeli id 6396. Tutkimusseloste
Risto Jalkanen, Sheila Hicks, Tarmo Aalto & Hannu Salminen. (2008). Männyn siitepölytuotannon määrittäminen neulastuotannon avulla metsänrajalla: väline menneen ilmaston rakentamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6396. https://doi.org/10.14214/ma.6396
  • Jalkanen, ORCID ID:
  • Hicks, ORCID ID:
  • Aalto, ORCID ID:
  • Salminen, ORCID ID:
artikkeli id 6395. Tutkimusseloste
Hilppa Gregow, Ari Venäläinen, Heli Peltola, Seppo Kellomäki & David Schultz. (2008). Metsien tuuli- ja lumituhoriskin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Suomessa 1961–2000. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6395. https://doi.org/10.14214/ma.6395
  • Gregow, ORCID ID:
  • Venäläinen, ORCID ID:
  • Peltola, ORCID ID:
  • Kellomäki, ORCID ID:
  • Schultz, ORCID ID:
artikkeli id 6394. Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen & Paula Jylhä. (2008). Pintakasvillisuuden torjunnan ja taimityypin vaikutus kuusen taimien kuolleisuuteen ja kasvuun metsitetyllä pellolla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli id 6394. https://doi.org/10.14214/ma.6394
  • Hytönen, ORCID ID:
  • Jylhä, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit