Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli id 6332. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2009). Uusi laserteknologia metsänmittauksessa ja metsien inventoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6332. https://doi.org/10.14214/ma.6332
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli id 6334. Tutkimusartikkeli – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Jani Kivilähde, Mikko Merimaa. (2009). Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6334. https://doi.org/10.14214/ma.6334

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuvan mittalaitteen (laserkamera) mittaustarkkuus- ja tehokkuus sekä tekninen toimivuus ja soveltamisedellytykset metsäolosuhteissa. Laserkamera koostuu Canonin EOS 400D -digitaalisesta järjestelmäkamerasta, johon on liitetty Mitsubishin ML101J27 -laserdiodin pohjalle rakennettu viivalasergeneraattori. Läpimitan mittaus perustuu runkoon heijastettavaan laserviivaan ja pisteeseen, joiden avulla digitaalikuvasta voidaan mitata puun läpimitta. Tutkimusaineisto kerättiin talvella 2007–2008 kolmeltatoista ympyräkoealalta (r = 7,98–10 m) ja se käsitti 728 läpimittahavaintoa (d1,3) 265 puusta. Läpimitan mittauksen keskivirhe koko aineistossa oli 6 mm, kun läpimitta mitattiin kuvatulkintaohjelmalla puoliautomaattisesti. Puulajeittain paras tarkkuus saavutettiin kuusella 5,0 mm (4,4 %), sitten koivulla 6,4 mm (3,3 %) ja männyllä 7,6 mm (7,6 %). Laserkamera antoi keski määrin lievän yliarvion (2,3 %) rinnankorkeusläpimitasta. Läpimitan mittaus puoliautomaattista kuvatulkintaa käyttäen onnistui 80 %:lle havainnoista. Täysin automaattista kuvatulkintaa käyttäen läpimitan mittauksen keskivirheeksi saatiin 12,7 mm:ä. Mittaus laserkameralla on nopeaa (10 s / puu) ja läpimitan mittauksen tarkkuus kilpailukykyinen perinteisten mittausmenetelmien kanssa. Suurimmat virhelähteet aiheutuvat oksista (näkyvyys), jolloin laserpiste ei osu runkoon ja mittaus epäonnistuu. Laserkamera on varsin lupaava mittalaite rungon läpimitan mittaamiseen. Liittämällä laitteeseen kulma-anturi, laseretäisyysmittari, elektroninen kompassi sekä GPS-vastaanotin mahdollistaa se puun pituuden, sijainnin sekä laatutunnusten mittaamisen koealalla.

  • Melkas, ORCID ID:E-mail timo.melkas@metsateho.fi (email)
  • Vastaranta, ORCID ID:
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Kivilähde, ORCID ID:
  • Merimaa, ORCID ID:
artikkeli id 6333. Tutkimusartikkeli – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Markus Holopainen, Sakari Tuominen, Mika Karjalainen, Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, Mikko Vastaranta, Teppo Hujala, Timo Tokola. (2009). Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puustotunnusten koealatason estimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6333. https://doi.org/10.14214/ma.6333

Tutkimuksessa selvitettiin korkearesoluutioisen E-SAR-tutkakuvan tarkkuutta koealatason metsikkötunnusten estimoinnissa. E-SAR-tutkakuvaukset suoritettiin syksyllä 2000 ja keväällä 2000 ProSmart II -projektissa, jonka tarkoituksena oli tutkia tuolloin suunnitteilla olleen TerraSAR-X-satelliittisysteemin potentiaalisia sovellusalueita. Metsikkötunnusten estimointi tehtiin käyttäen ei- parametrista k:n lähimmän naapurin (k-nn) -menetelmää ja tarkkuuden arviointi ristiinvalidiointi-menetelmällä. Estimoituja metsikkötunnuksia olivat kokonaistilavuus, puulajikohtaiset tilavuudet ja osuudet, pohjapinta-ala, keskipituus ja keskiläpimitta. E-SAR-tulkinnan tarkkuutta verrattiin numeeristen ilmakuvien sekä keskiresoluution optisen aallonpituusalueen Landsat ETM -satelliittikuvien tarkkuuteen. Maastoaineistona käytettiin 199 relaskooppikoealaa. E-SAR-estimoinnin suhteelliset RMSE-arvot olivat parhaimmillaan kokonaistilavuudelle, keskiläpimitalle, keskipituudelle ja pohjapinta-alalle 44,8 %, 27,8 %, 27,5 %, 38,3 %. Vertailuaineistona olleille numeerisille ilmakuville vastaavat suhteelliset RMSE-arvot olivat 49,3 %, 25,6 %, 26,5 % ja 40,6 % ja Landsat ETM -kuville 58,3 %, 38,5 %, 34,5 % ja 46,9 %. E-SAR-tutkakuvat toimivat parhaiten kokonaistilavuuden estimoinnissa, jossa niiden tuottama estimointitarkkuus oli huomattavasti sekä ilmakuvaa että Landsat ETM-kuvaa tarkempi. Keskiläpimitan, keskipituuden ja pohjapinta-alan estimoinnissa E-SAR-tutkakuvat sekä numeeriset ilmakuvat tuottivat suurinpiirtein yhtä tarkan tuloksen, joka oli kuitenkin huomattavasti Landsat ETM -kuvaa parempi. Puulajien tilavuuksien ja osuuksien osalta numeeriset ilmakuvat tuottivat E-SAR-kuvia tarkemman estimointituloksen.

  • Holopainen, ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi (email)
  • Tuominen, ORCID ID:
  • Karjalainen, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
  • Vastaranta, ORCID ID:
  • Hujala, ORCID ID:
  • Tokola, ORCID ID:

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6335. Tutkimusartikkeli
Mikko Kurttila, Timo Pukkala. (2009). Tilatason metsäsuunnitelman koostaminen metsikkötason optimoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6335. https://doi.org/10.14214/ma.6335

Tutkimuksessa esiteltiin tila- ja metsikkötason tarkastelut yhdistävä suunnittelumenetelmä, jossa metsiköiden käsittelyohjelmien määrittämiseen vaikuttavat paitsi metsikkötason tavoitemuuttujien arvot myös tilatason rajoitteet. Metsikkötason optimointiongelmat tehtiin toisistaan riippuviksi tilatason rajoitteiden varjohintojen avulla. Rajoitteiden avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi hakkuumäärien ajalliseen jakautumiseen. Menetelmän etu on jatkuvien metsikkötason päätösmuuttujien käyttö, jolla tarkoitetaan sitä, että ne voivat saada lähes minkä tahansa arvon niiden vaihteluväliltä. Tämä tuo tehokkuusetuja verrattuna normaaliin tilatason suunnittelumalliin, jossa metsiköille simuloidaan etukäteen rajallinen määrä käsittelyvaihtoehtoja. Menetelmän toimintaa havainnollistettiin kahdelle esimerkkitilalle tehdyillä laskelmilla, joissa esitellyn menetelmän ja tyypillisten käytössä olevien suunnittelumallien eroksi nykyarvolla mitattuna tuli noin 20 %. Tämä ero johtui suurelta osin siitä, että esitellyssä mallissa kunkin metsikön käsittely valitaan periaatteessa kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen joukosta, kun taas perinteisissä suunnittelumalleissa valitaan paras muutamasta etukäteen tuotetusta käsittelyvaihtoehdosta. Jatkuvien päätösmuuttujien käyttö tuo lisää joustavuutta ja tarkkuutta käsittelyjen määrittelyyn. Menetelmän suurin ongelma on rajoitemuuttujien suuri herkkyys varjohinnoille joissakin suunnitteluongelmissa, minkä vuoksi menetelmä ei aina päädy käypään ratkaisuun, vaikka sellainen olisi olemassa. Näissä tilanteissa suunnittelijan tulee muuttaa menetelmän parametreja, mikä vaatii ammattitaitoa.

  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Pukkala, ORCID ID:

Tieteen tori

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli id 6342. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Antti Mäkinen, Markus Holopainen. (2009). Menetelmiä metsikön nettonykyarvolaskentaan liittyvän epävarmuuden hallintaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6342. https://doi.org/10.14214/ma.6342
  • Mäkinen, ORCID ID:E-mail antti.makinen@helsinki.fi (email)
  • Holopainen, ORCID ID:
artikkeli id 6341. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Jussi Rasinmäki, Antti Mäkinen, Jouni Kalliovirta. (2009). Puukohtainen inventointitieto metsätalouden suunnittelun päätöstukijärjestelmässä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6341. https://doi.org/10.14214/ma.6341
  • Rasinmäki, ORCID ID:E-mail jussi.rasinmaki@simosol.fi (email)
  • Mäkinen, ORCID ID:
  • Kalliovirta, ORCID ID:
artikkeli id 6340. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Timo Melkas, Arto Visala. (2009). Hakkuukoneella kerätyn mittaustiedon hyödyntäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6340. https://doi.org/10.14214/ma.6340
  • Melkas, ORCID ID:E-mail timo.melkas@metsateho.fi (email)
  • Visala, ORCID ID:
artikkeli id 6339. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Harri Kaartinen, Hannu Hyyppä, Juha Hyyppä. (2009). Uudistuneet metsien maastomittaustarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6339. https://doi.org/10.14214/ma.6339
  • Vastaranta, ORCID ID:E-mail mikko.vastaranta@helsinki.fi (email)
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Kaartinen, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
artikkeli id 6338. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Juha Hyyppä, Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Markus Holopainen, Paula Litkey, Hannu Hyyppä, Sanna Kaasalainen. (2009). Lasermittauksiin perustuva biomassamuutosten ja metsätuhojen seuranta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6338. https://doi.org/10.14214/ma.6338
  • Hyyppä, ORCID ID:E-mail juha.hyyppa@fgi.fi (email)
  • Lyytikäinen-Saarenmaa, ORCID ID:
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Litkey, ORCID ID:
  • Hyyppä, ORCID ID:
  • Kaasalainen, ORCID ID:
artikkeli id 6337. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta, Eetu Puttonen. (2009). Yksittäisten puiden mittaus ja muutosten seuranta laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6337. https://doi.org/10.14214/ma.6337
  • Hyyppä, ORCID ID:E-mail juha.hyyppa@fgi.fi (email)
  • Holopainen, ORCID ID:
  • Vastaranta, ORCID ID:
  • Puttonen, ORCID ID:
artikkeli id 6336. Tieteen tori – Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta
Markus Holopainen, Juha Hyyppä. (2009). Kohden lasermittauksiin perustuvaa täsmämetsätaloutta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6336. https://doi.org/10.14214/ma.6336
  • Holopainen, ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi (email)
  • Hyyppä, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6343. Tieteen tori
Anu Vikman, Päivi Saari, Riitta Väänänen. (2009). Suometsätalouden pintavalutuskentät – liukoisten ravinteiden ja orgaanisen hiilen pidättäjiä vai päästöjen lisääjiä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6343. https://doi.org/10.14214/ma.6343
  • Vikman, ORCID ID:E-mail anu.vikman@metla.fi (email)
  • Saari, ORCID ID:
  • Väänänen, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 6346. Kirjallisuutta
Jussi Uusivuori. (2009). Metsäekonomia sai suomenkielisen oppikirjan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6346. https://doi.org/10.14214/ma.6346
  • Uusivuori, ORCID ID:E-mail jussi.uusivuori@metla.fi (email)
artikkeli id 6345. Kirjallisuutta
Jarkko Hantula. (2009). Metsäpuiden sienitautitutkimus esittelyssä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6345. https://doi.org/10.14214/ma.6345
  • Hantula, ORCID ID:E-mail jarkko.hantula@metla.fi (email)
artikkeli id 6344. Kirjallisuutta
Tapani Tasanen. (2009). Suomen Metsätieteellisen Seuran satavuotisjuhlakirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6344. https://doi.org/10.14214/ma.6344
  • Tasanen, ORCID ID:E-mail tapani.tasanen@seamk.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6352. Tutkimusseloste
Anneli Viherä-Aarnio. (2009). Siemenalkuperän leveysasteen vaikutus rauduskoivun pituuskasvun päättymiseen ja menestymiseen maastossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6352. https://doi.org/10.14214/ma.6352
  • Viherä-Aarnio, ORCID ID:
artikkeli id 6351. Tutkimusseloste
Katri Luostarinen, Veikko Möttönen. (2009). Kaatoajankohdan, varastoinnin ja kuivauksen vaikutus luonnon- ja istutusalkuperää olevien rauduskoivujen puuaineen väriin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6351. https://doi.org/10.14214/ma.6351
  • Luostarinen, ORCID ID:
  • Möttönen, ORCID ID:
artikkeli id 6350. Tutkimusseloste
Matti Maltamo, Jussi Peuhkurinen, Jukka Malinen, Jari Vauhkonen, Petteri Packalén, Timo Tokola. (2009). Männyn puu- ja laatutunnusten ennustaminen laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6350. https://doi.org/10.14214/ma.6350
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Peuhkurinen, ORCID ID:
  • Malinen, ORCID ID:
  • Vauhkonen, ORCID ID:
  • Packalén, ORCID ID:
  • Tokola, ORCID ID:
artikkeli id 6349. Tutkimusseloste
Tuula Nuutinen, Antti Kilpeläinen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Veli-Pekka Ikonen, Reetta Lempinen, Heli Peltola, Lars Wilhelmsson, Seppo Kellomäki. (2009). Puu- ja kuituvarat tulevaisuudessa – esimerkkinä Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alue. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6349. https://doi.org/10.14214/ma.6349
  • Nuutinen, ORCID ID:
  • Kilpeläinen, ORCID ID:
  • Hirvelä, ORCID ID:
  • Härkönen, ORCID ID:
  • Ikonen, ORCID ID:
  • Lempinen, ORCID ID:
  • Peltola, ORCID ID:
  • Wilhelmsson, ORCID ID:
  • Kellomäki, ORCID ID:
artikkeli id 6348. Tutkimusseloste
Timo Pukkala. (2009). Populaatiomenetelmät metsikön käsittelyohjelman optimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6348. https://doi.org/10.14214/ma.6348
  • Pukkala, ORCID ID:
artikkeli id 6347. Tutkimusseloste
Henna Vartiamäki, Jarkko Hantula, Antti Uotila. (2009). Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppuranahakkasienelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6347. https://doi.org/10.14214/ma.6347
  • Vartiamäki, ORCID ID:
  • Hantula, ORCID ID:
  • Uotila, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit