Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6287. Tutkimusartikkeli
Ron Store. (1996). Maiseman huomioonottavan metsikkökuvioinnin tuottaminen paikkatietojärjestelmällä. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 245-262. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6287. https://doi.org/10.14214/ma.6287

Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jossa paikkatietojärjestelmän avulla tarkennetaan metsäsuunnittelussa käytettävää puuston ja kasvupaikan perusteella tehtyä metsikkökuviointia maisemallisesti tärkeissä kohteissa, kuten vesistöjen rannoilla sekä virkistysreittien ja teiden varsilla. Lisäksi uuden metsikkökuvioinnin kuviot ryhmitellään paikkatietoanalyysien avulla maisemaluokkiin, joita hyödynnetään hakkuita kohdennettaessa.

Menetelmän käytöstä saatavaa hyötyä arvioitiin kolmen tapaustutkimuksen avulla. Niissä verrattiin tavallisella kuvioinnilla ja tarkennetulla kuvioinnilla tehtyjen metsäsuunnitelmien tuottamaa maisemaa grafiikkakuvien ja numeeristen tunnusten avulla. Metsäsuunnitelmat tehtiin MONSU-ohjelmistolla siten, että suunnitelmien mukaisten hakkuiden tuottamat nettotulot olivat molemmissa suunnitelmissa yhtäsuuret. Tutkimuksessa oli kuusi vertailtavaa metsäsuunnitelmaparia, joista kaikissa raati valitsi tarkennetulla kuvioinnilla tehdyn sunnnitelman tuottaman maiseman peruskuvioinnilla toteutetun suunnitelman tuottamaa maisemaa kauniimmaksi.

Tarkentamalla numeerisessa metsäsuunnittelussa käytettavää puuston ja kasvupaikan perusteella tehtyä metsikkökuviointia sekä hyödyntämällä paikkatietoanalyysejä sijainniltaan tärkeiden metsikkökuvioiden etsimisessä, saadaan maisemallisesti parempi lopputulos nettotuloja pienentämättä. Menetelmän tuottaman hyödyn määrään vaikuttavat tilalle asetettu tulotavoite ja tilan maisemalliset ominaisuudet. Tutkimuksessa kehitetty menetelmä mahdollistaa automaattisen tavan tarkentaa metsikkökuviointi uudeksi kuvioinniksi, joka palvelee metsäsuunnittelua paremmin kuin alkuperäinen kuviointi.

  • Store, ORCID ID:E-mail ron.store@metla.fi (email)
artikkeli id 6286. Tutkimusartikkeli
Jyrki Kangas, Timo Pukkala & Jouni Pykäläinen. (1996). Vuorovaikutteinen heuristinen optimointi yksityismetsien suunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 231-244. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6286. https://doi.org/10.14214/ma.6286

Artikkelissa esitetään HERO-nimisen heuristisen optimointimenetelmän sovellus vuorovaikutteiseen metsäsuunnitteluun. Vuorovaikutteisessa eli interaktiivisessa yksityismetsien suunnittelussa metsänomistaja ja suunnittelija käyttävät suunnitteluohjelmistoa yhteisessä suunnitteluistunnossa toistaen suunnittelulaskelmia tarvittaessa useaan kertaan.

Metsänomistajan tavoitteet pyritään kuvaamaan mahdollisimman kattavasti jo ensimmäisessä suunnittelulaskelmassa. Ohjelmistolta saatavan välittömän palautteen pohjalta voidaan muuttaa tavoitemuuttujiksi määriteltyjä metsää ja sen kehitystä kuvaavia tunnuksia sekä niiden tärkeyssuhteita, jos laadittu suunnitelma ei tyydytä metsänomistajaa. Tavoitemuuttujia ja niiden painoarvoja tai muita optimoinnin perusteita muutetaan kunnes aikaansaatu suunnitelma tyydyttää metsänomistajaa. Suunnittelulaskelmien myötä opitaan tilan tai metsäalueen tuotantomahdollisuudet ja nähdään miten erilaiset metsän hoidon ja käytön tavoitemallit vaikuttavat metsästä saataviin hyötyihin sekä metsän kehittymiseen.

Vuorovaikutteista optimointia testattiin Pohjois-Karjalan metsälautakunnan yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittämishankkeessa. Kymmenen metsänomistajaa osallistui testiin. Useimmille testiin osallistuneista metsänomistajista kyettiin tuottamaan ensimmäistä suunnittelulaskelmaa tyydyttävämpi suunnitelma muuttamalla optimointitehtävää yhteen tai useampaan kertaan, mikä osoittaa vuorovaikutteisen suunnittelun hyödyllisyyden. Vuorovaikutteisuus parantaa asiakaslähtöisen suunnittelun edellytyksiä.

  • Kangas, ORCID ID:E-mail jyrki.kangas@metla.fi (email)
  • Pukkala, ORCID ID:
  • Pykäläinen, ORCID ID:
artikkeli id 6285. Tutkimusartikkeli
Juha Kieksi & Kauko Salo. (1996). Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja rikkakasvillisuuden torjunta turvetuotannosta vapautuneella suolla. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 213-229. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6285. https://doi.org/10.14214/ma.6285

Käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle istutettiin pensaskarpalopistokkaita (Vaccinium macrocarpon Ait.) 3,8 hehtaarin alueelle keväällä 1991. Pensaskarpaloviljelmällä tutkittiin karpaloiden kasvua, kasvuominaisuuksia ja selviytymistä talvesta sekä rikkakasvisukkessiota v. 1992–1994. Vuosina 1993–1994 tutkittiin myös pensaskarpalon rikkakasvien torjuntaan soveltuvia kasvinsuojeluaineita. Pensaskarpaloviljelmän rikkakasvisukkessio oli nopeaa. Vuonna 1992 alueella tavattiin 27 ja v. 1994 31 rikkakasvilajia. Yleisimmät lajit olivat ojanukkasammal (Dicranella cerviculata), karhunsammalet (Polytrichum spp.), hietakastikka (Calamagrostis epigejos) sekä vihvilät (Juncus spp.). Vuoden 1992 keväällä putkilokasvien peittävyys oli 4 % ja syksyllä 16 %. Sammalten peittävyys oli ojanukkasammalta lukuunottamatta v. 1992 noin 1 % ja v. 1994 yli 50 %.

Karpaloviljelmän ravinne- tai happamuustason ja karpaloiden kasvuominaisuuksien välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää riippuvuutta. Karpalotaimien lukumäärä väheni kaikkina tutkimusvuosina, talvi- ja kevätkuolleisuudesta johtuen, vaikka karpalotaimien lukumäärät kasvoivatkin kesällä. Suuret talvituhot osoittavat etteivät lumipeite ja keväinen sadetus riitä suojelemaan karpaloita pakkasvaurioilta. Ilman tulvitusta karpaloviljely ei todennäköisesti ole mahdollista. Kaikkien putkilokasviryhmien suhteen tehokkaimmaksi rikkakasvihävitteeksi havaittiin glyfosaatti, jonka käyttö edellyttää karpalonviljelyyn soveltuvan sivelytekniikan kehittämistä. Simatsiini ei sovellu pensaskarpaloviljelmille, sillä sen teho on huono ja viipymä turpeessa pitkä.

  • Kieksi, ORCID ID:E-mail kauko.salo@metla.fi (email)
  • Salo, ORCID ID:
artikkeli id 6284. Tutkimusartikkeli
Kyösti Konttinen & Risto Rikala. (1996). Lyhytpäiväkäsittely ulkomaisten havupuiden taimien karaisussa. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 199-211. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6284. https://doi.org/10.14214/ma.6284

Lyhytpäivä (LP)-käsittelyn käyttöä 1-vuotiaiden ulkomaisten havupuiden taimien karaisemisessa tutkittiin 10 puulajilla: palsamipihdalla (Abies balsamea (L.) Mill.), harmaapihdalla (A. concolor (Gordon & Glend.) Lindl, ex Hildebr.), lännenpihdalla (A. lasiocarpa (Hook.) Nutt.), siperianpihdalla (A. sibirica Ledeb.), japaninpihdalla (A. veitchii Lindl.), valkokuusella (Picea glauca (Moench) Voss), ajaninkuusella (P. jezoensis (Sieb. & Zucc.) Carr.), mustakuusella (P. mariana (Mill.) B. S. B.), serbiankuusella (P. omorika (Pancic) Purk.) ja douglaskuusella (Pseudotsuga menziesii (Mirbel) Franco). Käsittelyjakson pituus oli kaikilla puulajeilla 3 viikkoa (1.8.–22.8.) ja päivänpituus 8 tuntia. Verson kuiva-ainepitoisuutta seurattiin elo–syyskuussa 1–2 viikon välein. Taimien pakkaskestävyys testattiin syyskuun puolivälissä altistamalla taimet kasvatuskaapissa –4, –6, –8, ja –10 °C:n lämpötiloille ja arvioimalla taimien vaurioituminen silmävaraisesti neulasten ruskettumisen ja taimien kasvuunlähdön perusteella. LP-käsittely aikaisti pakkaskestävyyskehitystä puulajista riippuen 1–5 viikkoa ja nosti verson kuiva-ainepitoisuutta kaikilla puulajeilla. Eri puulajien karaistumisaikataulu oli hyvin erilainen. Pihdoista oli siperianpihta karaistunein ja japaninpihta arin syyskuun puolivälissä. Pihtojen LP-taimet, japaninpihtaa lukuunottamatta, kestivät lähes vaurioitta –10 °C. Eroja LP-taimien ja vertailutaimien välille syntyi yleensä vasta –8 ja –10 °C:ssa. Kuusilla LP-taimien ja vertailutaimien välille syntyi eroja jo –4 ja –6 °C:ssa. LP-käsittely paransi eniten ajaninkuusen pakkaskestävyyttä, myös serbiankuusen ja mustakuusen pakkaskestävyys parani merkittävästi vaikka neulasvauriot muodostuivatkin suuriksi. Verson kuiva-ainepitoisuuden kehitys kuvasi taimien karaistumiskehitystä, mutta se ei ennustanut pakkaskestävyyttä kaikilla puulajeilla samalla tavalla.

  • Konttinen, ORCID ID:E-mail kyosti.konttinen@metla.fi (email)
  • Rikala, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6288. Katsaus
Antti Uotila. (1996). Syyshaavakan esiintyminen ja merkitys männyn pystykarsinnan kannalta. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 263-267. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6288. https://doi.org/10.14214/ma.6288

Katsauksessa selostetaan havupuiden lepokauden aikaisia vioituksia tartuttavan syyshaavakan tuntomerkkejä, levinneisyysaluetta ja ekologiaa. Myöhäissyksyllä karsittaessa syyshaavakka voi aiheuttaa laatua alentavia koroja tartuttamalla karsintavioitusta ympäröivää nilasolukkoa. Sinistymistä syyshaavakka voi aiheuttaa vioitetussa pintapuussa. Tuhot ovat vältettävissä karsimalla männyt suositusten mukaisena ajankohtana. Kasvutappioita tai ytimennävertäjien aiheuttamia runkotuhoja ei synny, kun elävää latvusta poistetaan enintään 40 %.

  • Uotila, ORCID ID:E-mail auotila@hyytiala.helsinki.fi (email)

Tieteen tori

Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu

artikkeli id 6295. Tieteen tori – Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
Kari Mielikäinen. (1996). Euroopan metsien kasvutrendit 1900-luvulla. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 302-306. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6295.
  • Mielikäinen, ORCID ID:E-mail kari.mielikainen@metla.fi (email)
artikkeli id 6294. Tieteen tori – Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
Matti Leikola. (1996). Kuinka metsänhoitomme sopeutuu ilmaston muutoksiin. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 296-301. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6294.
  • Leikola, ORCID ID:
artikkeli id 6293. Tieteen tori – Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
Tapani Tasanen. (1996). Metsänrajan ja sen tutkimuksen kehitysnäkymiä. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 290-295. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6293.
  • Tasanen, ORCID ID:
artikkeli id 6292. Tieteen tori – Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
Lasse Lovén. (1996). Ympäristönmuutoksen tutkimus metsänrajalla. Sään ja ilman laadun mittaus Pallaksella. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 287-289. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6292.
  • Lovén, ORCID ID:E-mail lasse.loven@metla.fi (email)
artikkeli id 6291. Tieteen tori – Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
Erkki Pesonen. (1996). Kaksi uutta sovellusta rungon läpimittojen seurantaan. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 283-287. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6291.
  • Pesonen, ORCID ID:E-mail erkki.pesonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6290. Tieteen tori – Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
Mauri Timonen. (1996). Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 275-282. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6290.
  • Timonen, ORCID ID:E-mail mauri.timonen@metla.fi (email)
artikkeli id 6289. Tieteen tori – Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
Matti Eronen, Markus Lindholm & Pentti Zetterberg. (1996). Pitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 270-274. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6289.
  • Eronen, ORCID ID:E-mail matti.eronen@helsinki.fi (email)
  • Lindholm, ORCID ID:
  • Zetterberg, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit