Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1

Päätoimittajalta

artikkeli id 6255. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2005). Tutkimus kansainvälistyy – onko tieto käytettävissä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6255. https://doi.org/10.14214/ma.6255
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6257. Tutkimusartikkeli
Mervi Talvitie. (2005). Männyn pohjapinta-alan kasvumallien kalibrointi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6257. https://doi.org/10.14214/ma.6257

Kasvumallien tarkoituksena on kuvata yksittäisen puun tai suuremman puujoukon kehitystä. Niiden käyttökelpoisuus riippuu suurelta osin siitä, miten luotettavasti puuston rakenne ja dynamiikka on saatu kuvattua. MOTTI-simulaattorissa käytettävät kasvumallit tuottavat harhattomia kasvun ennusteita valtakunnan tasolla, mutta pienemmillä, esim. metsäkeskusten alueilla, ennusteet voivat olla harhaisia. Tällaisillekin alueille olisi tärkeää saada kasvunarviot harhattomiksi metsävarojen kehityksen paikallista tilastointia ja puutaselaskelmia ajatellen.

Tässä tutkimuksessa kalibroitiin MOTTI-simulaattorissa käytettävät männyn kivennäis- ja turve maiden pohjapinta-alan kasvumallit Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle, ja vertailtiin neljän eritasoisen kalibrointimallin vaikutusta kasvun ennusteeseen. Kalibrointimalleja olivat 1) vakiokalibrointi, 2) metsikkökalibrointi, 3) puukalibrointi ja 4) ikäkalibrointi, jotka estimoitiin sekamalleilla.

Kivennäismailla vakiokalibrointi korjasi pohjapinta-alan kasvun ennustetta noin 23 % pienemmäksi ja turvemailla 17 % suuremmaksi valtakunnallisten kasvumallien ennusteisiin verrattuna. Puustotunnusmuuttujia sisältävät mallit (mallit 3 ja 4) olivat tilastollisesti parhaita, mutta laadinta-aineistosta johtuen niiden soveltuvuus kalibrointimalliksi oli kyseenalainen. Metsikkötunnusmallin jäännöshajonta oli suurempi kuin puustotunnuksia sisältävien mallien, mutta kalibrointimalliksi se soveltui hyvin, sillä selittävät muuttujat olivat tunnuksia, jotka eivät muuttaneet alkuperäisen kasvumallin sisäistä dynamiikkaa.

  • Talvitie, ORCID ID:E-mail mervi.talvitie@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6256. Tutkimusartikkeli
Antti Saari & Annika Kangas. (2005). Kuvioittaisen arvioinnin harhan muodostuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6256. https://doi.org/10.14214/ma.6256

Aiemmissa tutkimuksissa relaskooppia käyttäen mitattujen pohjapinta-alojen ja tilavuuksien on havaittu olevan lieviä aliarvioita, etenkin kuusikoissa. Harhassa on havaittu myös selkeä trendi: vähäpuustoisilla kuvioilla arviot ovat yliarvioita, ja suuripuustoisilla kuvioilla taas aliarvioita. Havaittujen aliarvioiden syyksi on arveltu mm. heikosta näkyvyydestä aiheutuvaa mittausvirhettä, suunnittelijoiden varovaisuutta sekä valittujen havaintopisteiden epäedustavuutta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu myös pohjapinta-alan arvioiden kasvavan systemaattisesti relaskooppikertoimen kasvaessa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mitkä ovat ilmiön syyt. Hyytiälän metsäasemalla järjestetyssä kokeessa 24 suunnittelun ammattilaista mittasi kukin 9 kuviota, joiden joukkoon valittiin erityisen suuripuustoisia kohteita. Kullekin kuviolle tehtiin systemaattinen koealaotanta, josta laskettiin kuvion puustotiedot. Kokeessa suunnittelijat merkitsivät maastoon mittaamiensa relaskooppikoealojen paikat, ja kirjasivat mittaustulokset. Näiden havaintojen keskiarvona saatiin kullekin kuviolle toinen puustoarvio. Kolmantena arviona oli suunnittelijan harkintaa edustava kuvion keskimääräinen arvio. Lisäksi kaikista merkityistä ja löydetyistä mittauspisteistä tehtiin tarkistusmittaus, josta saatiin kuvioille neljäs puustoarvio. Näiden mittausten perusteella virhe jaettiin kolmeen komponenttiin: mittausvirhe, harkinnanvaraisesta arviosta johtuva virhe sekä jäännösvirhe, joka sisältää koealojen sijoittelusta johtuvat sekä muut mahdolliset virheet. Tuloksissa havaittiin sama harhan trendi kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Ylivoimaisesti suurin virheen komponentti tässä tutkimuksessa oli mittausvirhe. Suuripuustoisilla kuvioilla, mitattaessa puita pienillä relaskooppikertoimilla, näyttää osa puista jäävän havaitsematta. Näissä metsissä kannattaisikin käyttää 2 tai jopa 4 m2/ha relaskooppikerrointa.

  • Saari, ORCID ID:E-mail annika.kangas@helsinki.fi (email)
  • Kangas, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 6258. Katsaus
Mikko Kurttila, Jouni Pykäläinen & Leena A. Leskinen. (2005). Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot ja yksityismetsien aluetason metsäsuunnittelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6258. https://doi.org/10.14214/ma.6258

Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkoston metsäsuunnittelu voidaan toteuttaa erilaisiin suunnitteluprosesseihin ja -menetelmiin tukeutuen. Eri osapuolten osallistumisen kannalta suunnitteluprosessit voivat olla avoimia tai rajattuja. Avoin prosessi tarkoittaa vapaata osallistumismahdollisuutta kaikille asiasta kiinnostuneille. Rajatussa prosessissa varsinaiset päätöksentekijät eli alueen metsänomistajat päättävät, ketkä muut voivat osallistua. Osallistujien välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta suunnitteluprosessit voidaan luokitella yhdistettyihin ja eriytettyihin prosesseihin. Yhdistetyssä prosessissa päätöksentekijät ja osallistujat tietävät toistensa tavoitteet ja mielipiteet, kun taas eriytetyssä prosessissa eri tahot osallistuvat erikseen tietämättä ainakaan kovin tarkkaan toistensa tavoitteista. Lisäksi vaihtoehtoisia, suunnittelualueen tuotantopotentiaalia kuvaavia metsäsuunnitelmia voidaan lähteä tuottamaan koko alueen tasolta tai yksittäisten tilojen tasolta. Suunnittelu on kuitenkin joustavinta, jos suunnittelumenetelmä pystyy samanaikaisesti käsittelemään molempien tasojen tavoitteita. Tässä katsauksessa esitellään suunnittelumenetelmiä monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostojen metsäsuunnitteluun sekä esimerkkiprosessit kahden rakenteeltaan erilaisen yhteistoimintaverkoston metsäsuunnittelusta. Katsauksen näkökulma ja esimerkkiprosessit korostavat kokonaisvaltaisen, yhtä aikaa metsän eri käyttömuotoja tarkastelevan lähestymistavan käytön tarpeellisuutta yhteistoimintaverkostojen metsien käytön suunnittelun yhteydessä.

  • Kurttila, ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@metla.fi (email)
  • Pykäläinen, ORCID ID:
  • Leskinen, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6260. Tiedonanto
Esa Uotila. (2005). Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto 1983–2003. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6260. https://doi.org/10.14214/ma.6260

Euroopan unionissa toteutettu kirjanpitouudistus korostaa omaisuuden arvon muutoksen merkitystä tulos- ja taselaskelmassa. Metsäntutkimuslaitoksessa on alettu julkaista vuosittain metsätilastotiedotetta, jossa lasketaan metsäomaisuuden arvon muutoksen huomioonottava yksityismetsätalouden sijoitustuotto. Tuoton laskentamenetelmä on esitetty tutkimusartikkeleissa, mutta metsätalouden osalta koko laskentaketjua välituloksineen ei vuonna 2004 käyttöön otetulla puuvarojen laskentamenetelmällä ole raportoitu. Artikkelissa esitetään laskentamenetelmä ja puuston arvon määritykseen liittyvät välitulokset, joita on käytetty metsänomistamisen sijoitustuoton laskennassa.

Vuotuisten puustomäärien laskenta perustui peräkkäisiin valtakunnan metsien inventointeihin (VMI7, VMI8 ja VMI9) ja hakkuutilastoihin. Niiden perusteella laskettiin puutavaralajeille muutoskertoimet. Niitä käyttäen puuston määrän vuotuinen muutos VMI-mittausten välillä oli niin suuri, että puustomäärä kehittyi vanhemmasta VMI-mittauksesta seuraavan mittauksen tuloksiin. Puutavaralajeittaisten puustotietojen ja kantohintojen perusteella puustolle laskettiin vuotuinen hakkuuarvo. Puun hintoina käytettiin tilinpäätöskäytännön mukaisia joulukuun hintoja.

Yksityismetsien puutavaralajimitat täyttävän puuston tilavuus oli vuonna 2003 vajaat 1,4 miljardia kuutiometriä. Tarkastelujaksolla (1983–2003) puuston määrä lisääntyi yksityismetsissä yli 200 miljoonaa kuutiometriä. Puuston reaalinen hakkuuarvo oli jakson alussa yli 40 miljardia euroa, mutta vuonna 2003 arvo jäi 33 miljardiin euroon. Syynä alenemiseen olivat tukkipuuston määrän väheneminen ja kantohintojen lasku. Metsänomistamisen reaalinen sijoitustuotto jäi keskimäärin 1,6 prosenttiin 1990-luvun alun laman erittäin heikkojen tulosten sekä kantohintojen reaaliarvon alenemisen takia.

  • Uotila, ORCID ID:E-mail esa.uotila@metla.fi (email)
artikkeli id 6259. Tiedonanto
Risto Rikala & Martti Vuorinen. (2005). Boorin levitysajankohdan vaikutus kivennäismaan kuusikon neulasten booripitoisuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6259. https://doi.org/10.14214/ma.6259

Tutkimuksessa selvitettiin boorin puutteesta kärsivän viljelykuusikon lannoitusajankohdan vaikutusta neulasten booripitoisuuteen. Lannoitteena käytettiin booria (0,6 %) sisältävää Pellonmetsityksen PK1-lannosta, jota levitettiin (3 kg B/ha vastaava määrä) yksinpuin lannoituksena 2,5 m:n säteelle tyven ympärille syyskuun alussa, lokakuun alussa tai seuraavan vuoden toukokuussa. Puiden neulasten ravinnepitoisuudet analysoitiin kolmena ajankohtana: ennen lannoitusta, marraskuussa ja seuraavan vuoden lokakuun lopussa. Syksyllä lannoitettujen kuusien neulasten booripitoisuudet nousivat niukasti tai eivät lainkaan lannoitusvuonna. Sen sijaan seuraavan vuoden lokakuuhun mennessä kaikkien levitysajankohtien lannoitus nosti neulasten booripitoisuudet 8–13-kertaisiksi lannoitusta edeltävään tilanteeseen verrattuina. Voimakkain vaikutus oli kuitenkin toukokuun lannoituksella. Tulokset osoittivat, että kuusten neulasten booripitoisuus nousee odotetusti ja riittävästi sulanmaan ajan lannoituksesta, ajankohdasta riippumatta.

  • Rikala, ORCID ID:E-mail risto.rikala@metla.fi (email)
  • Vuorinen, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6262. Tieteen tori
Eino Mälkönen & Georgi I. Redko. (2005). Kertomus Vanhan Suomen metsistä vuonna 1756. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6262. https://doi.org/10.14214/ma.6262
  • Mälkönen, ORCID ID:E-mail eino.malkonen@metla.fi (email)
  • Redko, ORCID ID:
artikkeli id 6261. Tieteen tori
Timo Saksa, Ville Kankaanhuhta, Fred Kalland & Heikki Smolander. (2005). Uudistamistuloksen laatu Etelä-Suomen yksityismetsissä ja keskeisimmät kehittämiskohteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6261. https://doi.org/10.14214/ma.6261
  • Saksa, ORCID ID:E-mail timo.saksa@metla.fi (email)
  • Kankaanhuhta, ORCID ID:
  • Kalland, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 6269. Tutkimusseloste
Timo Saksa, Juha Heiskanen, Jari Miina, Jaakko Tuomola & Taneli Kolström. (2005). Pituuskasvun mallitus nuorissa kuusentaimikoissa Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6269. https://doi.org/10.14214/ma.6269
  • Saksa, ORCID ID:
  • Heiskanen, ORCID ID:
  • Miina, ORCID ID:
  • Tuomola, ORCID ID:
  • Kolström, ORCID ID:
artikkeli id 6268. Tutkimusseloste
Seppo Rouvinen, Anne Rautiainen & Jari Kouki. (2005). Metsien käytön historian ja tämänhetkisen kuolleen puuston suhde suomalaisessa vanhassa suojellussa boreaalisessa metsässä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6268. https://doi.org/10.14214/ma.6268
  • Rouvinen, ORCID ID:
  • Rautiainen, ORCID ID:
  • Kouki, ORCID ID:
artikkeli id 6267. Tutkimusseloste
Miina Rautiainen, Pauline Stenberg & Tiit Nilson. (2005). Männiköiden latvuspeiton arvioimisesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6267. https://doi.org/10.14214/ma.6267
  • Rautiainen, ORCID ID:
  • Stenberg, ORCID ID:
  • Nilson, ORCID ID:
artikkeli id 6266. Tutkimusseloste
Timo Pukkala & Mikko Kurttila. (2005). Kuuden heuristisen optimointitekniikan suorituskyky erilaisissa metsäsuunnitteluongelmissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6266. https://doi.org/10.14214/ma.6266
  • Pukkala, ORCID ID:
  • Kurttila, ORCID ID:
artikkeli id 6265. Tutkimusseloste
Antti Mutanen & Anne Toppinen. (2005). Metsäverouudistus ja tukkipuumarkkinoiden toiminta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6265. https://doi.org/10.14214/ma.6265
  • Mutanen, ORCID ID:
  • Toppinen, ORCID ID:
artikkeli id 6264. Tutkimusseloste
Lauri Mehtätalo. (2005). Pitkittäisaineistosta laaditut pituusmallit kangasmaiden männyille ja koivuille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6264. https://doi.org/10.14214/ma.6264
  • Mehtätalo, ORCID ID:
artikkeli id 6263. Tutkimusseloste
Veikko Huhta & Mika Räty. (2005). Istutuskoivikoiden maaperäeläinyhteisöt Keski-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6263. https://doi.org/10.14214/ma.6263
  • Huhta, ORCID ID:
  • Räty, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit