Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli id 6161. Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2001). Metsien käyttö ja suojelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6161. https://doi.org/10.14214/ma.6161
  • Korpilahti, ORCID ID:E-mail eeva.korpilahti@luke.fi (email)

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6163. Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Heimo Karppinen, Ville Ovaskainen & Pekka Ripatti. (2001). Metsänomistajan uudistamiskäyttäytyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6163. https://doi.org/10.14214/ma.6163

Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsälöiden uudistusalojen varhais- ja jälkihoitotöiden toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Uudistusalan varhaishoidolla tarkoitetaan uudistusalan viljelyä ja täydennysistutusta, jälkihoidolla taimikon perkausta ja harvennusta sekä verhopuuston ja siemenpuiden poistoa. Hoitotöiden toteutuneen pinta-alan ja todetun tarpeen erotusta selitetään regressiomallien avulla. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna uusina piirteinä ovat hoitotarpeen ja selitettävän muuttujan entistä täsmällisempi määrittely sekä metsänomistuksen tavoitteiden kytkeminen käyttäytymismalliin. Tutkimus perustuu Kaakkois-Suomesta koottuun metsänomistaja-aineistoon ja koskee metsälöillä vuosina 1991–95 tehtyjä uudistamistöitä.

Tulosten mukaan omistajan tavoitteilla ja muilla ominaisuuksilla sekä julkisella tuella oli merkitystä uudistusalojen hoidolle. Varhaishoidon toteutumista edistivät alueen korkea kantohintataso, omistajan omatoimisuus ja taloudellisen turvallisuuden korostuminen omistajan tavoitteissa (vertailuryhmänä virkistystavoitteita korostavat). Heikentävästi vaikuttivat tilan metsäalan suuruus ja omistajan asuminen sijaintikunnan ulkopuolella. Uudistusalojen jälkihoitotöiden toteutumista edistivät omistajan omatoimisuus, tieto mahdollisuudesta saada julkista tukea sekä säännöllisten myynti- ja työtulojen tärkeys omistajalle. Julkisten tukien tuntemus siis edisti odotetusti uudistusalojen jälkihoitoa, mutta vaikutus niiden varhaishoitoon oli yllättävästi pikemminkin negatiivinen. Tämän mukaan tuki saattaa toivotun vaikutuksensa ohella ohjata metsänomistajia tekemään tuettua taimikonhoitoa osittain metsänviljelytöiden kustannuksella. Metsäsuunnitelmalla ei ollut vaikutusta uudistusalan hoitoon.

  • Hänninen, ORCID ID:E-mail etunimi.sukunimi@metla.fi (email)
  • Karppinen, ORCID ID:
  • Ovaskainen, ORCID ID:
  • Ripatti, ORCID ID:
artikkeli id 6162. Tutkimusartikkeli
Matti Sirén & Vesa Tanttu. (2001). Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6162. https://doi.org/10.14214/ma.6162

Tutkimuksessa vertailtiin pienten hakkuukoneiden ja korjurin työn tuottavuutta, korjuujälkeä ja työmenetelmiä rämemännikön ensiharvennuksessa. Hakkuukoneilla tutkittiin kahta menetelmävaihtoehtoa. Ensimmäisessä metsäkuljetusurat sijoitettiin ojien päälle ja ojalinjojen keskiväliin. Metsäkuljetusuraväli oli 20 metriä. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja tarvittaessa niiltä poikkeavilla pistourilla. Toisessa vaihtoehdossa metsäkuljetusurat sijoitettiin ainoastaan ojien päälle. Metsäkuljetusuraväliksi tuli tällöin 40 metriä. Metsäkuljetusurien väliin sijoitettiin kaksi hakkuu-uraa. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja hakkuu-urilla. Korjurilla ajouraväli oli 20 metriä.

Työn tuottavuus hakkuukoneilla oli keskimäärin 8,6–12,5 ja korjurilla 5,0 m3 tehotunnissa. Hakkuukoneilla työn tuottavuus käytettäessä 20 metrin ajouraväliä oli 9 % korkeampi kuin hakkuu-uramenetelmällä. Hakkuukoneilla vauriopuiden osuus jäävän puuston runkoluvusta oli 20 metrin uravälillä 2,7 % ja hakkuu-uramenetelmällä 5,9 %. Hakkuu-uramenetelmällä vauriopuiden osuus lähellä kapeita hakkuu-uria, joilla vain hakkuukone kulkee, oli 10,0 %. Luvut sisältävät myös metsäkuljetuksen vauriot. Korjurilla vaurioitui 2,2 % jäävästä puustosta. Jäävän puuston määrä vastasi kaikilla tutkituilla vaihtoehdoilla ohjeita. Hakkuu-uramenetelmällä jäävä puusto jakautui tasaisemmin kuin 20 metrin uravälillä.

Korjuukustannukset ja korjuujäljen seurauskustannukset sisältävää korjuun kokonaistaloutta verrattiin tutkituilla hakkuukone-kuormatraktoriketjun ajouravaihtoehdoilla. Korjuujäljen kustannukset laskettiin kiertoajalle. Nyt todetun korjuujäljen oletettiin toteutuvan myös 15 vuoden kuluttua tehtävässä toisessa harvennuksessa. Käytettäessä 20 metrin uraväliä korjuukustannukset olivat 3 685 mk/ha. Puustovaurioiden ja ajourien nykyarvo 3 %:n korolla oli 278 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmällä korjuukustannukset olivat 3 855 mk/ha ja korjuujäljen kustannukset vastaavasti 196 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmän käyttö on perusteltua laadultaan epätasaisissa männiköissä.

  • Sirén, ORCID ID:E-mail matti.siren@metla.fi (email)
  • Tanttu, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 6171. Tieteen tori
Antti Otsamo & Riikka Otsamo. (2001). Viljelymetsätalouden monipuoliset mahdollisuudet Indonesiassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6171. https://doi.org/10.14214/ma.6171
  • Otsamo, ORCID ID:E-mail antti.otsamo@storaenso.com (email)
  • Otsamo, ORCID ID:
artikkeli id 6170. Tieteen tori
Miika Kajanus. (2001). Sosiaalista kestävyyttä ja innovaatioita metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6170. https://doi.org/10.14214/ma.6170
  • Kajanus, ORCID ID:E-mail miika.kajanus@pspt.fi (email)
artikkeli id 6169. Tieteen tori
Mika Rekola. (2001). Kansalaisten metsien suojelua koskevien arvostusten mittaaminen. Millä käsitteillä metsien suojelusta pitäisi keskustella? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6169. https://doi.org/10.14214/ma.6169
  • Rekola, ORCID ID:E-mail mika.rekola@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6168. Tieteen tori
Juhani Päivänen. (2001). Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen – metsälain tarkoittamien kohteiden tunnistaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6168. https://doi.org/10.14214/ma.6168
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6167. Tieteen tori
Simo Hannelius. (2001). Metsäomaisuuden arviointi kaipaa standardointia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6167. https://doi.org/10.14214/ma.6167
  • Hannelius, ORCID ID:E-mail simo.hannelius@metla.fi (email)
artikkeli id 6166. Tieteen tori
Mervi Kokkila. (2001). Paikkatietopohjainen kulkukelpoisuusarviointi puunkorjuun suunnittelun ja toteutuksen apuvälineenä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6166. https://doi.org/10.14214/ma.6166
  • Kokkila, ORCID ID:E-mail mervi.kokkila@helsinki.fi (email)
artikkeli id 6165. Tieteen tori
Kaarlo Rieppo. (2001). Konekehityksellä yhä parempaan korjuujälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6165. https://doi.org/10.14214/ma.6165
  • Rieppo, ORCID ID:E-mail kaarlo.rieppo@metsateho.fi (email)
artikkeli id 6164. Tieteen tori
Erkki Annila. (2001). Toimiiko laki hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta riittävän hyvin? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6164. https://doi.org/10.14214/ma.6164
  • Annila, ORCID ID:E-mail erkki.annila@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 6173. Tutkimusseloste
Matti Maltamo & Kalle Eerikäinen. (2001). Khasinmännyn ei-parametrinen tuotosmalli. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6173. https://doi.org/10.14214/ma.6173
  • Maltamo, ORCID ID:
  • Eerikäinen, ORCID ID:
artikkeli id 6172. Tutkimusseloste
Henrik Heräjärvi. (2001). Raudus- ja hieskoivun tekniset ominaisuudet sahauksen kannalta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6172. https://doi.org/10.14214/ma.6172
  • Heräjärvi, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit