Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 6079. Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö, Tatu Hokkanen, Martti Varama. (2004). Karikemäärän muutokset 1982–2001 ja puiden kunto lumi- ja hallamittariesiintymän vaivaamissa koivikoissa Noormarkussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6079. https://doi.org/10.14214/ma.6079

Mittariperhosten toukat söivät 1997–1999 koivuvaltaisia metsiä paikoin lähes lehdettömiksi Lounais-Suomessa. Karikeseurantametsiköissä tutkittiin mittarituhon vaikutusta hies- ja rauduskoivikon karikesatoon ja harvennuskokeessa puiden kunnon ja toipumisen riippuvuutta puuston tiheydestä. Lisäksi koivulajien tuhoalttiutta verrattiin hies- ja rauduskoivun muodostamassa sekametsikössä. Hyönteisnäytteiden perusteella koivujen lehtituhot aiheutti ensisijaisesti lumimittari (Operophtera fagata Scharfenberg) ja selvästi vähäisemmässä määrin hallamittari (Operophtera brumata Linnaeus).

Syönti ajoittui vuosille 1997–2000, joista voimakkaita olivat kaksi keskimmäistä. Tällöin toukkien- papanoita kertyi viljelyrauduskoivikossa yli 200 kg/ha/v ja luontaisesti syntyneessä hieskoivikossa puolet vähemmän. Hienojakoisen seulontatähteen ja tunnistamattoman karikkeen määrä lisääntyi noin 300 kg/ha/v. Hieskoivikossa mittarituho ei vähentänyt karikkeen määrää, mutta rauduskoivikossa lehtikarike väheni puolella, karikkeen kokonaismäärä neljänneksellä ja siementuotanto tyrehtyi. Myös latvusten kunnon perusteella rauduskoivu kärsi mittarituhosta hieskoivua enemmän. Rauduskoivulle oli tyypillisempää elävän latvuksen supistuminen alhaalta päin tupsulatvaiseksi ja hieskoivulle puolestaan koko latvuksen harsuuntuminen. Välittömästi kuolleiden ja kuolevien puiden osuus oli 13–16% runkoluvusta, mutta kaikkiaan 30–50% koivuista todettiin kasvatuskelvottomiksi. Toipuvien puiden pituuskasvu elpyi mittarituhon jälkeen nopeammin kuin paksuuskasvu.

Metsikön pienimmät puut kuolivat herkimmin, mutta osa suurimmistakin puista jää toipumatta. Harvennuksilla ei voida ehkäistä mittarituhoa koivikoissa, mutta hoidetuissa metsiköissä puiden toipumisedellytykset ovat paremmat kuin hoitamattomissa. Kasvatuskelvottomat puut kannattaa poistaa saneeraushakkuussa välittömästi kahden pahan tuhovuoden jälkeen.

  • Niemistö, ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@metla.fi (email)
  • Hokkanen, ORCID ID:
  • Varama, ORCID ID:
artikkeli id 6078. Tutkimusartikkeli
Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Risto Jalkanen, Kari Mäkitalo. (2004). Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsissä vuosina 1984–1995. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6078. https://doi.org/10.14214/ma.6078

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten metsänviljely ns. Lapin lain varoin oli onnistunut vuosina 1984–1995, mikä merkitys luontaisesti syntyneillä taimilla oli uudistamistulokseen, miten uudistamistulos vaihteli tutkimusalueen eri osissa, miten luonnonolosuhteet vaikuttivat uudistamistulokseen ja erosiko uudistamistulos viljelyketjuittain.

Tutkimusaineisto käsitti 212 Lapissa ja Kuusamossa sijaitsevaa, ositetulla satunnaisotannalla poimittua yksityismetsien viljelyalaa, jotka inventoitiin systemaattista koeala-arviointia käyttäen. Uudistamistulosta arvioitiin taimikon tiheyden ja tyhjien koealojen määrän sekä edellisten perusteella määritetyn taimikon kasvatuskelpoisuuden mukaan.

Metsänviljely oli onnistunut kohtalaisen hyvin. Kehityskelpoisia viljelytaimia oli elossa 1 000–1 500 kpl/ha. Luontaisesti syntyneillä männyn, kuusen ja koivujen taimilla oli huomattava merkitys taimikoiden täydentäjinä. Kehityskelpoisia viljely- ja luonnontaimia oli keskimäärin yli 2 000 kpl/ha kaikilla yleisimmillä viljelyketjuilla. Tyhjien koealojen määrä oli 9–12 %. 92 % taimikoista oli tiheyden ja tilajärjestyksen puolesta hyviä tai tyydyttäviä ja vain 1 % uudelleenviljelyn tarpeessa.

Kehityskelpoisten viljelytaimien määrä väheni taimikon iän lisääntyessä kaikilla viljelymenetelmillä. Maaston korkeus vähensi männyn kylvötaimien määrää, mutta ei istutettujen männyn ja kuusen taimien määrää. Männyn kylvö ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella näytä sopivan korkealla sijaitsevien maiden metsänviljelyyn yhtä hyvin kuin kuusen ja männyn istutus. Poron laidunnus vähensi kehityskelpoisten taimien määrää.

Yleisimpien ja vakiintuneimpien viljelyketjujen uudistamistulokset osoittavat, että Lapin lain rahoituksella toteutetussa metsänviljelyssä on löydetty ja otettu käyttöön eri kasvupaikoille soveltuvat viljelymenetelmät. Näillä menetelmillä keskimääräinen uudistamistulos on parantunut huomattavasti aikaisemmasta. Silti metsänviljelyn onnistuminen vaihtelee edelleen runsaasti.

  • Hallikainen, ORCID ID:E-mail ville.hallikainen@metla.fi (email)
  • Hyppönen, ORCID ID:
  • Jalkanen, ORCID ID:
  • Mäkitalo, ORCID ID:

Tiedonanto

artikkeli id 6080. Tiedonanto
Annika Kangas, Tuomas Aakala, Hanna Alanen, Maarit Haavisto, Jani Heikkilä, Annu Kaila, Sami Kankaanpää, Hannu Kämäri, Olli Leino, Antti Mäkinen, Eeva Nurmela. (2004). Lahopuuinventoinnin menetelmien vertailu Nuuksion ulkoilualueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6080. https://doi.org/10.14214/ma.6080

Tutkimuksessa vertailtiin nykyisin sovellettuja inventointimenetelmiä (ympyräkoeala- ja kaista-inventointi) linja-leikkaus-otantaan (Line Intersect Sampling LIS) lahopuun inventoinnissa. Tarkoitus oli vertailla näiden kahden inventointitavan käyttökelpoisuutta, tuottavuutta ja luotettavuutta Nuuksion ulkoilualueella tehdyssä testissä. Testissä kaikille alueille laskettiin kaksi tai kolme riippumatonta inventointitulosta eri menetelmillä. LIS-menetelmässä tehtyjen havaintojen määrä (yhtä aluetta lukuun ottamatta) linjakilometriä kohden oli samaa luokkaa kaistainventoinnin kanssa. Kaista oli tässä tapauksessa niin kapea, ettei se juuri poikennut LIS-menetelmästä. Pienillä ympyräkoealoilla tehtiin vähiten havaintoja. Luotettavuudeltaan LIS-inventointi oli jokaisella alueella paras, mutta kun suhteutettiin luotettavuus linjan pituuteen, mittausaikaan tai mitattuihin puihin, muut menetelmät osoittautuivat usein tehokkaammiksi. Parantunut luotettavuus ei siis riittänyt kompensoimaan lisääntynyttä linjan pituutta. Tämä saattoi kuitenkin johtua ryhmien ja alueiden välisestä erosta, sillä yhdellä alueella, jossa linjat olivat täsmälleen samat, LIS oli tehokkaampi myös suhteessa linjan pituuteen.

  • Kangas, ORCID ID:E-mail annika.kangas@helsinki.fi (email)
  • Aakala, ORCID ID:
  • Alanen, ORCID ID:
  • Haavisto, ORCID ID:
  • Heikkilä, ORCID ID:
  • Kaila, ORCID ID:
  • Kankaanpää, ORCID ID:
  • Kämäri, ORCID ID:
  • Leino, ORCID ID:
  • Mäkinen, ORCID ID:
  • Nurmela, ORCID ID:

Tieteen tori

Haapa viljelypuuna

artikkeli id 6092. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Satu Holm. (2004). Haavan viljely Suomessa ja Virossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6092. https://doi.org/10.14214/ma.6092
  • Holm, ORCID ID:E-mail satu.holm@metsamannut.fi (email)
artikkeli id 6091. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Jari Hynynen, Anssi Ahtikoski, Terhi Eskelinen. (2004). Viljelyhaavikon tuotos ja kasvatuksen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6091. https://doi.org/10.14214/ma.6091
  • Hynynen, ORCID ID:E-mail jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Ahtikoski, ORCID ID:
  • Eskelinen, ORCID ID:
artikkeli id 6090. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang, Heikki Smolander. (2004). Haavan taimituotanto ja istutusajankohta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6090. https://doi.org/10.14214/ma.6090
  • Luoranen, ORCID ID:E-mail jaana.luoranen@metla.fi (email)
  • Konttinen, ORCID ID:
  • Zhang, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 6089. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Hanna Alanen, Egbert Beuker, Kari Leinonen, Markku Nygren. (2004). Metsä- ja hybridihaapakloonien tunnistaminen morfologisten ominaispiirteiden avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6089. https://doi.org/10.14214/ma.6089
  • Alanen, ORCID ID:E-mail markku.nygren@helsinki.fi (email)
  • Beuker, ORCID ID:
  • Leinonen, ORCID ID:
  • Nygren, ORCID ID:
artikkeli id 6088. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Niina Stenvall, Leena Suvanto, Pertti Pulkkinen. (2004). Haapakloonien lisäys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6088. https://doi.org/10.14214/ma.6088
  • Stenvall, ORCID ID:E-mail niina.stenvall@metla.fi (email)
  • Suvanto, ORCID ID:
  • Pulkkinen, ORCID ID:
artikkeli id 6087. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Egbert Beuker. (2004). Haapakloonien valinta ja testaus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6087. https://doi.org/10.14214/ma.6087
  • Beuker, ORCID ID:E-mail egbert.beuker@metla.fi (email)
artikkeli id 6086. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Leena Suvanto, Niina Stenvall, Aivo Vares, Pertti Pulkkinen. (2004). Hybridihaavan geenivirta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6086. https://doi.org/10.14214/ma.6086
  • Suvanto, ORCID ID:E-mail leena.suvanto@helsinki.fi (email)
  • Stenvall, ORCID ID:
  • Vares, ORCID ID:
  • Pulkkinen, ORCID ID:
artikkeli id 6085. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Kari Leinonen, Kirsi Taskila. (2004). Kloonitaimien tuotantoon ja markkinointiin liittyvät säädökset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6085. https://doi.org/10.14214/ma.6085
  • Leinonen, ORCID ID:E-mail kari.leinonen@kttk.fi (email)
  • Taskila, ORCID ID:
artikkeli id 6084. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Risto Kasanen. (2004). Uhkaavatko sienitaudit haavan ja hybridihaavan viljelyä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6084. https://doi.org/10.14214/ma.6084
  • Kasanen, ORCID ID:E-mail risto.kasanen@metla.fi (email)
artikkeli id 6083. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Pekka Saranpää, Maika Strömberg. (2004). Haavan ja hybridihaavan kuituominaisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6083. https://doi.org/10.14214/ma.6083
  • Saranpää, ORCID ID:E-mail pekka.saranpaa@metla.fi (email)
  • Strömberg, ORCID ID:
artikkeli id 6082. Tieteen tori – Haapa viljelypuuna
Henrik Heräjärvi, Reijo Junkkonen. (2004). Puutuotteita haavasta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6082. https://doi.org/10.14214/ma.6082
  • Heräjärvi, ORCID ID:E-mail henrik.herajarvi@metla.fi (email)
  • Junkkonen, ORCID ID:

Tutkimusseloste

artikkeli id 6096. Tutkimusseloste
Martti Varmola, Hannu Salminen, Mauri Timonen. (2004). Kylvömännikön harvennusreaktio ja kasvunvaihtelu pohjoisella metsänrajalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6096.
  • Varmola, ORCID ID:
  • Salminen, ORCID ID:
  • Timonen, ORCID ID:
artikkeli id 6095. Tutkimusseloste
Pauline Stenberg, Miina Rautiainen, Terhikki Manninen, Pekka Voipio, Heikki Smolander. (2004). Satelliittikuvista lasketut kasvillisuusindeksit suomalaisen havumetsän neulasalan kartoituksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6095.
  • Stenberg, ORCID ID:
  • Rautiainen, ORCID ID:
  • Manninen, ORCID ID:
  • Voipio, ORCID ID:
  • Smolander, ORCID ID:
artikkeli id 6094. Tutkimusseloste
Raija Laiho, Jukka Laine, Timo Penttilä. (2004). Maan ravinnepitoisuuksien ja tiheyden vaihtelu suometsäkuvioiden sisällä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6094.
  • Laiho, ORCID ID:
  • Laine, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
artikkeli id 6093. Tutkimusseloste
Arto Haara. (2004). Kuvioittaisen arvioinnin virheiden simulointimenetelmiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6093.
  • Haara, ORCID ID:

Metsävarat

artikkeli id 6081. Metsävarat
Hannu Yli-Kojola. (2004). Tuulituhojen esiintyminen Suomen metsissä 1986–94. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6081. https://doi.org/10.14214/ma.6081

Tutkimus sisältää tulokset ja tarkastelut tuulituhojen esiintymisistä metsikkö- ja puutasolla koko maassa valtakunnan metsien 8. inventoinnin aineiston mukaan. Kahdeksas inventointi tehtiin metsälautakunnittain vuosina 1986–1994. Tuulen aiheuttamia tuhoja esiintyi vuosina 1986–94 metsämaalla koko maassa 456 000 hehtaarilla. Tuulituhojen osuus oli 2,3% metsämaan alasta ja 5,7% kaikkien tuhojen alasta. Tuulen kaatamaa tai vaurioittamaa puustoa oli koko maassa noin 10 milj.m3, mikä on 0,5% puuston kokonaistilavuudesta ja 1,6% tuhopuuston tilavuudesta. Tuulen kaatamasta tai vaurioittamasta puustosta sijaitsi tuulituhometsiköissä vain 25% (2,7 milj.m3), muiden tuhojen metsiköissä 40% ja 35% metsiköissä, joissa ei ollut merkitty tuhoa.

Tuulituhoista kaksi kolmasosaa oli tapahtunut mäntyvaltaisissa ja kolmasosa kuusivaltaisissa metsissä. Etelä-Suomessa tuulituhot keskittyivät keski-ikäisiin metsiin. Pohjois-Suomessa huomattava osa tuulituhoista oli tapahtunut vanhoissa metsissä. Etelä-Suomen metsissä havaituista tuulituhoista pääosa oli syntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Pohjois-Suomessa sen sijaan tuulituhot olivat useimmiten yli 5 vuotta sitten syntyneitä, varsinkin kuusivaltaisissa metsissä. Koko maan tuulituhoista lähes puolet oli lieviä ja loput metsikön laatuluokkaa alentavia tuhoja. Täydellisiä tuhoja oli 10 000 hehtaarilla ja muita vakavia tuhoja 47 000 hehtaarilla. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli yhteensä 12,3% tuulituhojen alasta. Tuulen vaurioittamaa kuollutta puustoa oli metsissä noin 6 milj. m3. Tästä kaatuneina ja katkenneina oli 5,6 milj.m3 ja pystykuolleena 0,4 milj.m3. Lisäksi arvioitiin vielä kuolemassa olevan puuston määräksi noin 0,7 milj.m3. Tuulen vaurioittamasta puustosta (10 milj.m3), siis kaksi kolmasosaa oli kuollutta tai kuolevaa ja loput pääosin vaurioitunutta.

Kaikista tuulituhoista noin 60% ja mäntyvaltaisten metsien tuulituhoista 70% oli tapahtunut Pohjois-Suomessa, missä tuulituhojen suhteellinen osuus metsämaan alasta oli kaksi kertaa ja puuston tilavuudesta neljä kertaa niin suuri kuin Etelä-Suomessa.

  • Yli-Kojola, ORCID ID:

Kirjaudu käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit